Radiopersoona Asta Heickell

Touko-heinäkuussa keskiviikkoaamujen Radiopersoonana on toimittaja Asta Heickell. Hän tuli Yleisradioon vuonna 1965, kun hänet nimitettiin Perheradion toimituspäälliköksi. Hella Wuolijoki oli aikoinaan perustanut Kotien ohjelmat -nimisen toimituksen ja Heickell muutti nimen Perheradioksi. Toimituksessa käsiteltiin laajalla skaalalla perheitä koskevia asioita päivähoidosta naisen ja miehen asemaan, kotitöitä ja kulttuuria unohtamatta.

Radiopersoona-ohjelmia toimittaa Reetta Arvila.

Kuvassa Asta Heickell ja hänen omat lapsensa v. 1970: Aurora (oik.), Ingrid (vas.) ja sylissä Arthur.

Perheradio naisten palkasta 60- ja 70-luvulla.
Radiopersoona Asta Heickell tuli Yleisradioon vuonna 1965, kun hänet nimitettiin perheradion toimituspäälliköksi. Hella Wuolijoki oli aikoinaan perustanut Kotien ohjelmat- nimisen toimituksen ja Heickell muutti nimen perheradioksi. Toimituksessa käsiteltiin perheitä koskevia asioita laidasta laitaan päivähoidosta naisen asemaan ja miehen rooliin, kotitöitä ja kulttuuria unohtamatta. Ohjelmassa on käytetty osia ohjelmista: Äitien sosiaaliturva (5.10.1970), Naisten osuus ja pienet palkat (5.6.1970) ja Kotona tehty työ ja sen arvo. (20.4.1975)
4.5.2011 nyt netissä

Suomalainen isä 60- ja 70-luvun Suomessa
Oli hyvin harvinaista, että mies olisi jäänyt kotiin lasten kanssa 60- ja 70-luvulla. Vaikka perheradiota aamupäivisin usein kuuntelivatkin koti-äidit askareiden parissa, koskettivat sen aiheet luonnollisesti myös miehiä. Suomalaisen isän rooli ja panos kotitöihin olivat esimerkiksi framilla. Reetta Arvila haastattelee Asta Heickellia, joka muistelee perheradion syntyä. Ohjelmassa on käytetty osia ohjelmista: Perheetön mies (1967) Mies kotityöntekijänä (1978) ja Suomalainen isä (1968).
11.5.2011. Nyt netissä

Perheradio New Yorkissa
Kesällä 1980 Perheradiossa kuultiin tarinoita amerikansuomalaisten siirtolaisten elämästä. Asta Heickell tapasi reissullaan ensimmäisen ja toisen polven siirtolaisia, jotka kaikki vaalivat suomalaisia sukujuuriaan hartaasti. Reetta Arvilan toimittamassa ohjelmassa selviää ensimmäiseksi miksi Heickell on aina ollut kiinnostunut suomalaisista siirtolaisista.
25.11.2011. Nyt netissä

Adolf Ehrnrooth muistelee.
Lauantaina 4.6. vietetään puolustusvoimain lippujuhlan päivää.Päivän kunniaksi Radiopersoona-ohjelmassa on äänessä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Asta Heickell toimitti vuonna 1993 radio-ohjelmasarjan, jossa kuultiin muistoja karismaattisen kenraalin elämänvarrelta. Reetta Arvila on toimittaja.
4.6.2011. Nyt netissä

Kanadansuomalaiset siirtolaiset
Asta Heickell vieraili useamman kerran 1980-luvulla Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa tutustumassa suomalaisten siirtolaisten elämään. Esimerkiksi vuonna 1983 Yleisradiossa kuultiin pitkä juttusarja kanadansuomalaisista. Suomalaisiahan alkoi muuttaa Kanadaan 1800-luvun alussa ja siirtolaisuus jatkui vilkkaana 150 vuoden ajan. Reetta Arvila on toimittaja.
8.6.2011. Nyt netissä.

Nuorena ja myöhemmällä iällä avioituneet
15.6.2011. Nyt netissä

Kodin käytännön kysymyksiä.
Perheradiossa käsiteltiin paljon perhe- ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, mutta sekaan mahtui myös ihan käytännön asioita perheen ja kodin hoitoon liittyen. Perheradiossa esimerkiksi kokattiin, oltiin ostoskierroksella ja kuten vuonna 1970, Asta Heickell ihmetteli mainosmiesten puheita liittyen pyykin puhtauteen. Toimittaja Reetta Arvila,
22.6.2011. Nyt netissä.

Balin saaren lumo
Vuonna 1969 Asta Heickell sai ainutlaatuisen tilaisuuden matkustaa Indonesiaan Balin saarelle. Heickellin saarelta tekemien ohjelmien myötä suomalaiset pääsivät tutustumaan tähän eksoottiseen saareen ja sen kulttuuriin. Erilaiset seremoniat ja juhlat täyttivät kauniiden ja iloisten balilaisten arjen. Toimittajana on Reetta Arvila.
29.6.2011. Nyt netissä.

Suomalaisten naisten historiaa.
Asta Heickell kunnioitti useissa ohjelmissaan suomalaisten naisten historiaa ja heidän ponnistelujaan oikeuksiensa parantamiseksi. Juhlan paikka oli esimerkiksi naisten äänioikeuden 60-vuotispäivä. Reetta Arvilan toimittamassa ohjelmassa tutustutaan ensin viime vuosisadan alussa ilmestyneeseen lehteen. Naistenlehtien suomalainen historia alkoi omakustanteista 1700-luvulla ja jatkui myöhemmin järjestölehdissä naisten hakiessa poliittisia oikeuksiaan.
6.7.2011. Nyt netissä.

Siperiaan karkotettujen jälkeläiset.
Asta Heickell vieraili toukokuussa 1991 Länsi-Siperiassa tapaamassa Suomesta Siperiaan karkotettujen jälkeläisiä. Matka oli ainutlaatuinen, sillä Heickell matkakumppaneineen olivat ensimmäiset länsimaalaiset vieraat alueella vuosikymmeniin. Periltä löytyi edelleen ihmisiä, jotka puhuivat kaunista, vanhaa suomea. Reetta Arvila.
13.7.2011. Nyt netissä.

Suurmiesten jäljillä.
Radiopersoona Asta Heickell oli ennen eläkkeelle jääntiään suurmiesten jäljillä. Hän perehtyi muun muassa Risto Rytin ja Edwin Linkomiehen elämänvaiheisiin heidän lastensa muistojen kautta. Reetta Arvilan toimittamassa ohjelmassa Niilo Ryti esimerkiksi muistaa, kuinka isä ei ollut koskaan käytännön miehiä.
20.7.2011 Nyt netissä

Sotamuistoista naisten äänestämiseen.Tähän päättyy Asta Heickellin osalta Radiopersoona-ohjelma. Viimeisessä osassa vieraillaan muun muassa Marin autonimisessa tasavallassa. Heickellin mieleen on painunut erityisellä tavalla runoilija Sergei Mihailkovin tapaaminen. Ohjelmassa palataan myös perheradion tärkeimpien aiheiden äärelle, naisten tasa-arvoon. Reetta Arvila on toimittaja.
27.7.2011
___________
Asta Heickell kertoo Perheradiosta:

”Perheradio 1960- ja 1970- lukujen Suomessa

YLE Radio 1:n ohjelmissa on radiopersoonan nimellä esitetty kuuntelijoille takavuosina tutuksi tulleita toimittajia ja heidän ohjelmiaan. Touko-heinäkuussa Radiopersoonana on Asta Heickell. Hän tuli 1960-luvun puolivälissä Hella Wuolijoen v.1945 perustaman Kotien ohjelmat -toimituksen päälliköksi. Nimi muutettiin Perheradioksi.

Työvuodet sattuvat ajankohtaan, jolloin Suomi oli aivan erilainen kuin nyt. Kansalaisten elämää rasittivat vielä monet huolet ja paineet sodan ahdinkotilasta selvinneessä maassa. Suomi oli joutunut luovuttamaan Neuvostoliitolle niin sanottuina sotakorvauksina lähes kaiken, mitä talouselämä pystyi tuottamaan. Ne söivät elämän perusedellytysten voimaa. Samaan aikaan Valvontakomissio (britit ja venäläiset) seurasi, miten näännyksissä oleva Suomi selviää urakasta. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti Suomen ja NL:n rajan 18.9.1952.

Sen jälkeen oli oman maan vuoro. Jälleenrakentajien sukupolvi, rintamamiespolvi, nosti Suomen jaloilleen. Tämä on ihmeellinen luku Suomen taloushistoriaa. Vapautensa säilyttäneessä maassa alkoi rakennustyö, jonka tuloksena suomalaiset omalla työllään tekivät maasta vauraan. Ketkäpä muut sen tekivät l950 ja 1960 lukujen Suomessa kuin parhaassa iässä olevat rintamamiehet, saman ikäluokan naiset ja heidän vanhempansa.

Maa oli kärsinyt suuria väestötappioita Elämä itse kuitenkin oikaisi menetyksiä. Suomeen syntyi elämän jatkuvuuden takuujoukko, pienet lapset, jotka tunnetaan suurina ikäluokkina. Vuosina 1946-1950 syntyi 523.000, noin 100.000 lasta vuosittain. Jälleenrakentajien sukupolvi maksoi vielä sosiaalivaltion perustamiskulut ja loi sitä varten lainsäädännön, josta tuli hyvinvointivaltion perusta.

Suurten ikäluokkien aikuistuessa tulevat yllätykset. Kaupungistumisen ja teollistumisen myötä naisten osuus työvoimasta 1970-luvulla oli lähes puolet. Näin korkea osuus oli tilastoitu vain eräissä sosialististen talousjärjestelmien maissa. Lapsettomien perheitten määrässä Suomella oli pohjoismainen ennätys.Vain Ruotsi oli tässä tilanteessa vähän meitä edellä. Kaikista perheistä Suomessa 40% oli sellaisia, joissa ei ollut lainkaan alle 18-vuotiaita lapsia. Vuonna 1977 lapsilisä saavista perheistä oli 1-lapsisia 56%, 2-lapsisia 29%, 3-lapsisia 10% ja sitä usempi lapsisia vain 5%.

Kotona perhetyön tekeminen oli ilmaistyötä huokeimmillaan. Sitä työtä ei lainkaan merkitty kansantuloon. Niinpä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtyjen perhepoliittisten ratkaisujen ulkopuolelle jäivät kaikki ne naiset, jotka hoitivat lapset ja vanhukset kotioloissa.

Nykyiset nuoret lapsiperheet pitävät itsestään selvänä kotihoidon tukea ja päivähoidon palveluita . Tämä asia oli yksi pitkäaikaisimmista kiistoista lähinnä Keskustan ja SDP:n välillä 1960-luvun lopulta lähtien. Kokoomus katsoi kotihoidon tuen estävän naisten uralla etenemistä.Yhtenäinen näkemys syntyi vasta niin myöhään kuin 1985. ”

Lähetä: