Dokumenttitunti torstaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 16.05

Syksy 2010: Syksyn Todelliset tarinat alkavat Tarinateltasta

Radiodokumentit syyskuussa 2010

Todellisten tarinoiden syyskuun täyttävät Tarinateltta-tarinat. Tulossa on tarinoita syntymästä, lapsuudesta, eläimistä ja elämän pysäyttävistä kokemuksista.

Lokakuun alussa Todellisissa tarinoissa säväyttää Mikko Järvisen dokumentti Viimeiset kommarit. Aatteen miehet puhuvat paljaasti, tarkasti ja hauskasti. Viimeiset kommarit kertoo paitsi lähihistoriasta myös nykypäivästä.

Todellisia tarinoita

Keskiviikkoisin klo 13.05 - 13.55, toinen lähetys torstaina klo 22.15

Syyskuu: Tarinateltta esittää

TV2:ssa lähetettävän Tarinateltta esittää -projektin ohjelmista on YLE Radio 1:een koottu neljä radiodokumenttia eri teemojen alle. Syyskuussa kuullaan dokumentit 'Näin syntyy suomalainen', 'Lapsuusmuistoja', 'Eläintarinoita' ja 'Pysäyttävä kokemus'.

Tarinateltta on liikuteltava teltta-studio, tarinoille pyhitetty tila, joka kerää tarinoita ympäri Suomea. Tarinoista muodostuu suomalaisessa todellisuudessa polveileva kuva siitä, mitä suomalaiset kantavat tänä päivänä sisimmissään.

Tarinateltta-tiimi matkasi n. puolen vuoden aikana Helsingistä Sodankylään ja taltioi yli 500 tarinaa 240 tarinankertojan kertomana. Tiimin yllätykseksi Tarinateltassa kuullut tarinat täyttivät lähes sellaisenaan niin TV-, radio-, elokuvateatteri- sekä netti- että mobiililevityksen erityis- ja laatuvaatimukset.

Toisin kuin TV-sarjassa, jossa tarinoiden pituus on rajoitettu muutamaan minuuttiin, radiossa esitettävät saattavat olla huomattavasti pitempiä ja monipolvisempia ja eeppisiä tarinoita.

Radiossa syvennytään yhdessä dokumentissa aina tiettyyn teemaan monesta suunnasta. Dokumenttiin 'Näin syntyy suomalainen' päätyneet tarinat voivat tapahtua missä ja milloin vain, tarinankertojalle itselleen tai hänen läheiselleen, kätilölle tai taksikuskille. Syntymä voi päättyä hyvin tai huonosti. Vauva voi olla vahinko tai hedelmöityshoidon seuraus. Elämän alkua edeltää aina jokin tarina ja syntymästä alkaa uusi tarina. Kuulijan ajattomassa muistissa jokainen tarina kietoutuu ja haarautuu lukemattomien muiden tarinoiden ja teemojen kanssa. Nämä tarinoiden sivupolut kertovat ajasta ja paikasta, onnesta ja surusta, toiveista ja kaipuusta, muistamisesta ja vanhenemisesta, arvoista ja tavoista.

Kun elämänkaaressa ehditään varhaislapsuuteen, on jo ehtinyt tapahtua paljon. Dokumentissa 'Lapsuusmuistoja' kuullaan kuinka yhdeltä on leikattu sormi poikki saksilla, toisen lemmikki kuolee, kolmas on annettu sijaisperheeseen. Tärkein lapsuusmuisto voi liittyä kotiin, joka muistutti maanpäällistä helvettiä tai orpokotiin, joka oli kuin idylli; tai sotaan, väkivaltaisen isäpuoleen, kerjäämiseen, suureen seikkailuun, Sodankylään tai Helsinkiin.

Hajanaisten tiedonmurusten ja mielipiteiden sijasta saadaan kuulla ehjiä ja lumoavia tarinoita, joita Tarinatelttaan piipahtaneilla satunnaisilla ohikulkijoilla oli sydämellään. Dokumenteissa kuullaan juuri ne tarinat, jonka suomalaiset halusivat jakaa aikalaisilleen ja jälkipolville. Näin jokainen dokumentti on kuin elämän käännekohdista koostuva monikerroksinen ja -selitteinen tarinakavalkadi, joka vuoroin naurattaa, hämmentää ja itkettää, mutta aukeaa ennen kaikkea sydämellä.

Näin syntyy Suuri Tarina, jonka ääripäissä ovat syntymä ja kuolema. Jokainen seuraava tarina syventää käsitystämme suomalaisesta minuudesta ja sen kehittymisestä.

Tarinateltta esittää: Näin syntyy suomalainen.
Ke 1.9. ja to 2.9.
Todellisten tarinoiden syyskuun täyttävät Tarinateltta-tarinat. TV2:ssa lähetettävän Tarinateltta esittää -projektin ohjelmista on koottu neljä radiodokumenttia eri teemojen alle. Tarinateltta on liikuteltava teltta-studio, tarinoille pyhitetty tila, joka kerää tarinoita ympäri Suomea. Tarinoista muodostuu suomalaisessa todellisuudessa polveileva kuva siitä, mitä suomalaiset kantavat tänä päivänä sisimmissään.

Kunkin jakson tarinat syventyvät tiettyyn teemaan monesta suunnasta yhtä aikaa. Jaksoon 'Näin syntyy suomalainen' päätyneet tarinat voivat tapahtua missä ja milloin vain. Tarinankertojalle itselleen tai hänen läheiselleen, kätilölle tai taksikuskille. Syntymä voi päättyä hyvin tai huonosti. Vauva voi olla vahinko tai hedelmöityshoidon seuraus. Elämän alkua edeltää aina jokin tarina ja syntymästä alkaa uusi tarina. Kuulijan ajattomassa muistissa jokainen tarina kietoutuu ja haarautuu lukemattomien muiden tarinoiden ja teemojen kanssa. Nämä tarinoiden sivupolut kertovat ajasta ja paikasta, onnesta ja surusta, toiveista ja kaipuusta, muistamisesta ja vanhenemisesta, arvoista ja tavoista.
Toimittanut: Antti Nordin.

Tarinateltta esittää: Lapsuusmuistoja
Ke 8.9. ja to 9.9.
Kun elämänkaaressa ehditään varhaislapsuuteen, on jo ehtinyt tapahtua paljon. Ohjelmassa kuullaan kuinka yhdeltä on leikattu sormi poikki saksilla, toisen lemmikki kuolee, kolmas on annettu sijaisperheeseen. Tärkein lapsuusmuisto voi liittyä kotiin, joka muistutti maanpäällistä helvettiä tai orpokotiin, joka oli kuin idylli; tai sotaan, väkivaltaisen isäpuoleen, kerjäämiseen, suureen seikkailuun, Sodankylään tai Helsinkiin. Toimittanut: Antti Nordin.

Tarinateltta esittää: Eläintarinoita
Ke 15.9. ja to 16.9.
Ohjelmassa kuullaan eläintarinoita eli kaikenkarvaisia ja vähän suomuisiakin tarinoita Suomesta. Aiheina mm. Ihmekoira Ikaros, piisamin metsästys, lehmänhoito. Ohjelman tarinat on kerätty Tarinateltta-projektissa. Toimittanut: Antti Nordin.

Tarinateltta esittää: Pysäyttävä kokemus
Ke 22.9. ja to 23.9.
Dokumentissa kuullaan suomalaisten elämän käännekohdista ja tärkeistä tapahtumista. Tärkeitä ovat vaikkapa isoäidin sormus, höyhenet, Brysselin metro. Toimittanut: Antti Nordin.

Prix Italia -voittaja: Rumpalin salaiset kansiot
Ke 29.9. ja to 30.9.
Mikko Järvisen omaelämäkerrallinen radiodokumentti voitti Prix Italia -palkinnon 24.9.2010 päättyneillä Prix Italia -festivaaleilla Torinossa. Palkinto on radiodokumenttien kilpailusarjan erikoispalkinto, joka jaettiin erityisen innovatiivisesti radiodokumentin muotokieltä kehittävälle ja uudistavalle tuotannolle. Radiodokumentissa elämää katsellaan vain ja ainoastaan rumpalin pallilta käsin. Runot, mietelauseet ja muut tuokiokuvat kertovat absurdeista kohtaamisista soittajien, laulajien ja kuuntelijoiden kanssa. Lukijat ovat Sampo Mäkelä, Tyko Haapala, Esko Vuorinen ja Mika Säily. Äänisuunnittelija on Kai Rantala ja tuottaja Hannu Karisto.

(Aiemmin tälle lähetyspaikalle sijoitettu 'Täydelliset olennot' jää pois)

Lokakuu

Viimeiset kommarit
Ke 6.10. ja to 7.10.
Kommunistinen liike nousi sotien jälkeen maan alta mahtavaksi ja pelätyksikin voimatekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Riitaisten kommunistien jo 60-luvun lopulta alkanut alamäki kiihtyi 80-luvulla syöksykierteeksi, joka päättyi puolueen paradoksaaliseen konkurssiin.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kommunismista ei ole puhunut päivänpolitiikassa enää kukaan. Kommunisteja on toki edelleen, mutta heidän vallankumoususkonsa on hiipunut nykymenoa hämmästeleväksi alistuneeksi huokailuksi. Ohjelmassa aatteen miehet puhuvat paljaasti, tarkasti ja hauskasti. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto

Toinen Ruanda
Ke 13.10. ja to 14.10.
Ruanda on maa, jossa tapahtui järkyttävä kansanmurha vuonna 1994. Tänä vuonna Ruandasta on puhuttu menestystarinana kesän presidentinvaalien yhteydessä. Dokumentti tarkentaa maan todellisuuden siihen osaan, joka harvoin yltää uutisiin. Millainen on tämä pieni, vehreä ja lumoavan kaunis keskiafrikkalainen valtio, jota kutsutaan myös tuhansien kukkuloiden maaksi?

Dokumentti kuuntelee erityisesti ruandalaisia naisia. Naiset ovat ruandalaisen yhteiskunnan sydän ja selkäranka. Heitä on parlamentissa enemmän kuin missään muualla maailmassa. He istuvat yhdessä ja punovat perinteisiä koreja, agasekejä. Naiset myös johtavat yrityksiä, kuten Rica, ja opiskelevat, kuten Honorine. Honorine menetti perheensä kansanmurhassa. Nyt hän katsoo eteenpäin, vaikka mennyt ei unohdu. Toteutus: Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

Heinäpään poikia
Ke 20.10. ja to 21.10.
Laittamattoman tarinaniskijän Esko Isomaan lapsuusmuistot 1950- ja 60-luvuilla Oulun Heinäpäässä valottavat suurten ikäluokkien elämänkoulun alkutaivalta niukoissa oloissa, joissa äitien huolena olivat isot lapsikatraat ja poissa olevat isät - joko rintamalle jääneet tai siellä tavalla tai toisella vammautuneet. Lasten kasvattajana toimi koko yhteisö. Ei liene kepposta tai kolttosta, johon Heinäpään poikasakki ei olisi syyllistynyt. Mutta teoista oli myös vastattava ja opiksi otettava, tai kohtalona saattoi olla ikuinen jengielämä ikävine seuraamuksineen. Toteutus: Erikka Jussila, Esko Isomaa, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Köynnöksestä karahviin
27.10. ja 28.10.
Mitä viinipullo kertoisi, jos se osaisi? Kuinka rypäleet aikoinaan paahtuivat kuumassa auringossa, kylpivät kesäsateessa, nauttivat viilenevistä öistä ja olivat juuri pakahtumaisillaan, kun ihmisen käsi kosketti niitä poimiakseen ne osaksi jumalten juomaa - portviiniä. Pohjois-Portugalissa sijaitsevassa Douron laaksossa on satoja viinitiloja, joilla tuotetaan paitsi puna- ja valkoviiniä myös portugalilaisten viininviljelijöiden ylpeyden aihetta, portviiniä. Monet suvut ovat harjoittaneet viininviljelyä vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Portviini ei ole heille ainoastaan elinkeino. Se on elämäntapa ja perintö, jota he vaalivat sekä juomiskulttuurin muuttumisen että ilmastonmuutoksen keskellä. Portviini on kuullut tuhannet tarinat, jakanut ilot ja surut, ollut läsnä elämän käännekohdissa. Viinipullo pulppuaa elämää, kokemuksia ja ihmiskohtaloita, joista vain osa päätyy kerrottavaksi. Toteutus: Mervi Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Marraskuu

Maan enkeleitä
Ke 3.11. ja to 4.11.
Nuori taiteilija etsii paikkaansa ja ilmaisukanavaa maailmassa. Outi Kaasila muovailee savesta perhosia ja muita siivekkäitä, tekee musiikkia, seuraa haiden elämää ja liikkuu kaupungissa parkourin avulla. Kokemus Roskilden rockfestivaaleilla monta vuotta sitten jätti häneen lähtemättömät jäljet. Elämä on yhtä aikaa haurasta ja voimallista, ja siksi todellista. Taiteilijan herkkyys avaa kanavia ja kosketuksen yli sukupolvien. Toteutus: Aune Waronen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Vastarintaa ja retoriikkaa: Sayin’ It Loud
Ke 10.11. ja to 11.11.
Yhdysvaltain afrikkalaisamerikkalaisten oikeuksia ajava aktivismi koostuu lukemattomista erilaisista äänistä, joista jokaisella on omat tavoitteensa ja toiminta-tapansa. Ohjelmassa seurataan afrikkalaisamerikkalaisten oikeustaistelun ja protestiretoriikan muotoutumista historiasta tähän päivään radikaalin retoriikan ja ajattelun kautta. Ohjelmassa tuodaan kerroksittain esiin myös erilaisia aktivismin ääniä. Ohjelma koostuu historiallisista faktoista, raportinkaltaisista katsauksista, runoista, puheista, keskusteluista, aktivistien ajatuksista keskustelupalstoilla, fiktiivisistä nimimerkkikirjoituksista ja musiikista. Toteutus: Lea Tajakka, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Menetetty lapsuus - kuvia lapsuuden varjoista
Ke 17.11. ja to 18.11.
Ohjelma sylin, turvan ja korvan kaipuusta. Ohjelma tarjoaa kuulijalle mahdollisuuden kurkistaa lapsen kokemusmaailmaan. Neljän lapsen toisiinsa lomittuvat tarinat kuljettavat kuulijan halki kesäisen päivän kohti illan varjoja. Toteutus: Katarina Blomqvist, Irene Komu, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Muuan omituinen hulluus
Ke 24.11.ja to 25.11.
Pitäisikö meidän pyrkiä mahdollisimman suureen työttömyyteen? Onko palkkatyö ainoastaan nerokas kurissapitojärjestelmä, jota köyhimmät työntekijät mielipuolisesti puolustavat? Paul Lafarguen v. 1880 kirjoittama musta manifesti ’Oikeus laiskuuteen’ alkaa sanoilla: ”Muuan omituinen hulluus…” Oliko Lafargue oikeassa? Toteutus Heikki Niskanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Joulukuu

Aalloilla leijuva liike
Ke 1.12. ja to 2.12.
Saksalainen filosofi Martin Heidegger toteaa teoksessaan ’Sein und Zeit’, että hiljaisuus on omantunnon ääni. Hiljaisuus voi myös ahdistaa, tuottaa pelkoa tai mielihyvää.
Teollisuudessa tarvittavien voimansiirtovälineiden myötä yhteiskunnat ovat siirtyneet rajattomaan hälyyn. Kaupunkien suurten kerrostalojen väliset rotkot voimistavat ja moninkertaistavat hälyn kaikuja, rikkovat viestit pirstaleisiksi, tuottavat taukoamattoman informaation tulkittavaksi. Ohjelma tutkii hiljaisuuden ja metelin olemusta neljästä suunnasta, pohjoisesta etelään, nuoruudesta vanhuuteen. Miksi sama paikka voi olla niin erilainen? Rooleissa Anu Sinisalo ja Aarre Karen. Toteutus: Heikki Niskanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Bättre folk eli Temppeliaukion yksinäisyys
Ke 8.12. ja to 9.12.
Vauraan ruotsinkielisen perheen kuopus muistaa lapsuutensa suurena yksinäisyytenä. Pilkkanauruihin päättyneet yritykset löytää samanikäistä seuraa ja solmia kontakteja ympäristöön tekivät suomea taitamattomasta pikkupojasta pelokkaan ja eristäytyvän änkyttäjän, mutta myös terävän havainnoijan. Dokumentti tarkastelee "paremman väen" elämää yksinäisen lapsen näkökulmasta ja herättää samalla henkiin sodanjälkeisen Helsingin Etu-Töölön värikkäine henkilögallerioineen. Ohjelman päähenkilö on Per-Olof Öller. Toteutus Erikka Jussila, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Äiti, mistä Jumala alkaa?
Ke 15.12. ja to 16.12.
Jonkin korkeamman voiman olemassaolo on vuosituhansien ajan ollut yksi ihmiskuntaan eniten vaikuttaneista kysymyksistä. Yhä edelleen monet kulttuurit perustavat poliittiset ja sosiaaliset periaatteensa kansan yhteiseen mielipiteeseen siitä, mikä tämä meitä korkeampi voima on. Yhteisesti kutsumme tätä voimaa Jumalaksi. Onko jumalia yksi vai monta? Toteutus: Inderjit Kaur Khalsa, Kai Rantala, Anu Sinisalo ja Hannu Karisto.

Joulun lahjoja
Ke 22.12. ja to 23.12.
Perheessä jokaisella on jouluun suhde, mutta erilainen. Äiti ja toinen tyttäristä rakastavat joulua ja sen valmistelua. He aloittavat puuhat ajoissa. Toinen tytär ei kestä jouluun liittyvää touhua ja tekee omansa ilman stressiä. Silti tyttären poika vihitään joulun taikaan tarinoilla ja tuoksuilla. Perhe on viettänyt jouluja maailmalla yhdessä ja erikseen, omalla joukolla ja ystävien kanssa. Hilpeät muistot, äänet ja maut tulvahtavat mieleen, kun äiti ja tyttäret istuvat monet joululeipomukset kantaneen keittiön pöydän ääreen. Mukaan on tarttunut tapoja, esineitä ja joulureseptejä Puolasta, Islannista ja Pohjanmaalta. Yhdistääkö joulussa muistojen ja vanhan reseptivihon lisäksi enää mikään äitiä ja sisaria? Toteutus: Aune Waronen, Kristiina Hurmerinta, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

Pimeyden valo
Ke 29.12. ja to 30.12.
Onko kaamosmasennus totta? Voiko ihminen sopeutua pimeyteen ja toisaalta mitä valo merkitsee? Ohjelma tarkastelee valon ja pimeyden oikeita ja luultuja vaikutuksia ihmismieleen ja sitä, miten joillekin pimeyttä ei olekaan. Toteutus: Hannu Karisto, Jean-Claude Kuner ja Kai Rantala.

Lähetä:

Todellisia tarinoita on vuodesta 1990 ollut Yleisradion radiodokumenttien päänäyttämö. Pitkä radiodokumentti (nykyään 50, aikaisemmin 55 minuuttia) on dokumenttigenren vaativin muoto.

Useat sadat radiodokumentit ovat käsitelleet ihmiselämän kaikkia alueita, pieniä ja isoja aiheita. Kotimaiset aiheet ovat olleet painotuksena.

Dokumentin määritelmä: Se on tekijänsä persoonallinen ja perusteltu, radion keinoja hyväksikäyttävä, materiaalinsa tästä todellisuudesta hakeva, dramaturgisesti viimeistelty, muotonsa aiheesta hakeva tulkinta jostakin todellisuuden osasta.