Dokumenttitunti torstaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 16.05

Yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ihmisyksilön kokemuksia - radiodokumenttien kevät 2012

Keväällä 2012 YLE Radio 1:ssä kuullaan radiodokumentteja torstain myöhäisillassa ja uusintalähetyksenä lauantaina iltapäivällä. Tunnin mittaisen dokumenttitunnin aluksi kuullaan noin kymmenminuuttisia lyhytdokumentteja ja sen jälkeen jatketaan pitkillä dokumenteilla eli Todellisia tarinoita -sarjalla. Ihmiselämän pieniä ja isoja asioita käsittelevä Todellisia tarinoita -radiodokumenttisarja on ollut ohjelmistossa jo vuodesta 1990.

Kymmenen pientä minuuttia
Torstaisin klo 22.05 – 22.10, uusinta lauantaina klo 13.00
Keväällä kuullaan Kymmenen pientä minuuttia -lyhytdokumenttisarjan parhaimmistoa vuosien varrelta.

Todellisia tarinoita
Torstaisin klo 22.15 – 23.05, uusinta lauantaina klo 13.10
Todellisten tarinoiden kevätohjelmisto on sekoitus yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ihmisyksilön kokemuksia. Yhdessä ja samassa ohjelmassa ja useissa erikseen. Dokumenteissa seurataan elämää talvisessa Nurmeksessa tai pienituloisen tai syrjäytyneen näkökulmasta. Myös matkalla ollaan - etsimässä valoa tai elämän yksinkertaista totuutta tai omaa identiteettiä tai polkua kuuluisan taidemaalarin luo. Dokumenttien huhtikuu täyttyy savolaisista aiheista: ääneen pääsevät kaavilainen kyläkauppias, savolainen teatterimies, muusikko ja muurari. Toukokuussa kuulla kriittinen näkemys Suomen rautateiden historiasta. Kevään lopuksi yritetään pitää juhlapuheita: miten suomalainen onnistuu lavalla, kun ramppikuume iskee?

Tammikuu

To 5.1. ja la 7.1.
Francescon maailma
Lyhytdokumentti vie kuuntelijan eteläitalialaiseen Materan kaupunkiin. Kirkossa istuu vanha mies Francesco, joka hiljaisuudessa ihmettelee maailman menoa. Toteutus: Hannu Karisto.

Sarajevon ääniä: Tyttö
Ohjelma on osa Jouko Blombergin Sarajevon ääniä -ohjelmasarjaa. Hän teki useita radiodokumentteja Sarajevosta vuosien 1985 ja 1996 välillä. Tässä ohjelmassa tapaamme sarajevolaisen tytön Tamara Muratovicin, joka sanoo mm. että yhdessä eläminen on ainoa tapa elää. Suomeksi häntä esittää Mari Perankoski. Muita ihmisääniä ohjelmassa ovat mm. Boro Kontic, toimittaja ja Suomen kunniakonsuli Sarajevossa, entinen Jugoslavian Suomen suurlähettiläs, Osman Dikic. Tamara Muratovic meni naimisiin sodan aikana: "Tällaisena aikana rakkaus pitää sinut normaalina." Ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran 7.12.1996. Toteutus: Jouko Blomberg.

To 12.1. ja la 14.1.
Kun ralli muutti kylän elämän
Hiljaisuuden katkaisee moottorin ääni. Ollaan Pertunmaalla syrjäkylän rallikilpailussa. Toteutus: Hannu Karisto.

Nurmeksen marraskuu
Nurmes on pikkukaupunki, johon palataan kuolemaan. Pielisen Karjalan ainoat liikennevalot tuovat väriä muuten tasaisen harmaaseen arkeen. Talven yli sinnitellään muistelemalla edellistä kesää ja suunnittelemalla seuraavaa. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 19.1. ja la 21.1.
Sampon naimakauppa
On monenlaisia syitä mennä naimisiin. Vain yksi niistä on rakkaus. Toteutus: Riku Jokinen ja Hannu Karisto.

Aina keskuudessamme
Ajassamme niukkuus ja eriarvoisuus kulkevat käsi kädessä kasvavan ahneuden kanssa. Köyhyyden taustalla voi olla erilaisia syitä, monelle se on tavalla tai toisella muodostunut ”pakkorako”. Elinkustannusten karatessa käsistä käteen ei jää pienituloisella mitään. Ohjelmassa kuvataan ilmapiiriä ja ihmisten tuntoja 2010 taitteessa, kun eriarvoistuminen ja erilliset maailmat ovat totta monen suomalaisen kohdalla. Toisin kuin 1990-luvun lamassa, jolloin ihmisillä oli vielä tulevaisuuden uskoa, nyt moni kokee uudenlaista osattomuutta, pelkoa ja turvattomuutta. Tulevaisuus näyttäytyy maailman mitassakin arvaamattomalta. Suuren tragedian sisällä koetaan lukuisia pieniä tragedioita ja usein arjen kamppailu tuntuu kovin yksinäiseltä, vaikka köyhiä lasketaan olevan Suomessa lähemmäs miljoona. Taistelu mahdollisuuden, selviytymisen ja syöksyn välillä ulottuu huoleen tulevien sukupolvien kohtalosta. Silti vahvuuden hetkiäkin löytyy. Toteutus: Lea Tajakka, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 26.1. ja la 28.1.
Säestäjä
Lyhytdokumentti kertoo tarinan vanhainkodissa syntyneestä ystävyydestä ja yhteisestä musisoinnin ilosta. Toteutus: Pirkka Mikkola ja Satu Härkönen.

Miehet valoa etsimässä
Ohjelma vie kuuntelijat kahden muusikon matkalle Lappiin. Radion sinfoniaorkesterin legendaarinen sellisti Seppo Laamanen ja pianisti Pami Karvonen matkaavat Posion, Kemijärven ja Sodankylän kautta Kittilän Leville. Kontissa on itämaista viisautta ja elämän paatosta, musiikin voimaa ja pohjalaista jääräpäisyyttä. Dokumentissa kuullaan muistoja mm. Shostakovitsista, Kain Tapperista ja Tauno Palosta. Siinä kerrotaan miten kaunis fraseeraus musiikissa eroaa kantikkaasta. Tien päällä pohditaan musiikin parantavaa voimaa ja kumarretaan korkeintaan Beethovenia. Toteutus: Tom Östling, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Helmikuu

To 2.2. ja la 4.2.
Oodi radiolle
Radio on tärkeä varsinkin silloin kun se on pääasiallinen väline maailman hahmottamiseen. Millainen maailma sieltä tulee?Toteutus: Mirva Kettunen ja Hannu Karisto.

Palava kukka
Toimittaja Tiina Tikkanen kulkee taidemaalari Ellen Thesleffin (1869-1954) jäljillä. Kuka oli tuo jumalallisen kauniisti maalaava nainen? Onko mahdollista löytää polku ihailemansa, kauan sitten kuolleen taiteilijan luo? Toimittaja yrittää tavoittaa Thesleffiä taulujen, kirjojen, arkistomateriaalin ja sukulaisten haastattelujen avulla. Hän vierailee taiteilijan kesämaisemissa Ruovedellä ja Firenzessä, kaupungissa, jota Thelsleff erityisesti rakasti. Toteutus: Tiina Tikkanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 9.2. ja la 11.2.
Lumen alta
Kun edellisenä kesänä hankittu siirtolapuutarhamökki on jätettävä talveksi aivan jouten, alkaa ihmitellä mitä kaikki kesällä siirtolapuutarhassa aikansa viettävät tekevät talvella. Uudet naapurit paljastavat, ettei siirtolapuutarhan talvi ehdi koskaan alkaakaan. Toteutus: Noora Vikman, Kai Rantala ja Satu Härkönen.

Peruutuspaikka luostariin - itkun hinta
Syksyllä edesmennyt kirjailija Annika Idström ja toimittaja Heli Hulmi tekivät vuonna 1993 matkan Optinan luostariin Venäjälle. Dokumentti kertoo pitkästä bussimatkasta ja valottaa Dostojevskin hengessä tarinoita hengellisistä ohjaajavanhuksista, staretseista. Jumalan tahto ilmenee paremmin siellä missä on vähemmän inhimillistä tahtoa, sanotaan. Starets Nektari tunnetaan Optinan luostarin viimeisenä ohjaajavanhuksena, jonka vaikutus tuntui aina Venäjän vallankumoukseen asti. Legenda kertoo Nektarin harrastaneen Kristuksen tähden houkkuutta - hän saattoi pukeutua oudosti, sillä ulkoinen valta ei häntä kiinnostanut. Hän lohdutti ihmisiä. Vanhuksen kerrottiin ottaneen vastaan kaikkien luoksensa tulleiden ihmisten kärsimykset. Matkan varrella seurue pysähtyi myös muissa luostareissa ja yöpyi vaatimattomissa majataloissa. Nunnaluostarin ”Tyynnytä kyyneleeni Jumalan äiti” -ikoni saa pyhiinvaeltajan heltymään.”Rakastavan äidin edessä voi itkeä, hän ottaa vastaan, hän sietää myös raivon ja surun. Ja vastaanottaessaan hän tyynnyttää kyyneleet”, pohtii Idström. Toteutus: Annika Idström, Heli Hulmi ja Hannu Karisto.

To 16.2. ja la 18.2.
Megaduo
Perheenisä tarkkailee painoaan grammoja punniten. Perhe seuraa vieressä ja kannustaa. Toteutus: Sanna Hongisto ja Hannu Karisto.

Suloinen synti
Olemmeko sitä mitä syömme? Keskustelua ruuasta hallitsee terveydellinen näkökulma. Tämä ohjelma on tässä mielessä harhaoppinen: se kertoo ruuasta nautinnon lähteenä. Syöminen on iloinen asia, joka sitoo meidät tiukasti elämään, kuolemaan ja rakkauteen. . Toteutus: Satu Härkönen, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.

To 23.2. ja la 25.2.
Hevostyttö
Legendaarisen Pertti Salomaan lyhytdokumentti 1980-luvun lopun Yhdysvalloista. Rita on tallityttönä isolla ranchilla Kalliovuorilla Wyomingin osavaltiossa.

Lähempänä Jumalaa
Maailman suurin saari Grönlanti kiehtoo salaperäisyydellään ja monimuotoisuudellaan. Sen kaupungit rajoittuvat toiselta puolelta mereen, toiselta puolelta jäätikköön. Olosuhteet ovat äärimmillään talvella, jolloin pakkanen paukkuu huippulukemissa ja valoisaa aikaa riittää pohjoisessa vain kymmeniä minuutteja päivässä. Kesällä saari herää uuteen eloon auringonvalon ja yöttömän yön voimasta. Dokumentti vie kuulijan Grönlannin länsirannikolle Sisimiutiin - pikkukaupunkiin, joka elää kalastuksesta ja metsästyksestä, ja jossa koiria on lähes yhtä paljon kuin ihmisiä. Tämän viehättävän kaupungin puutonta maaperää koristavat värikkäät talot, ja satama on täynnä erikokoisia kalastusveneitä. Millaista arkea eletään saarella, jossa kaupunkien välillä ei ole teitä, ja jossa kalastus- ja metsästystaidot ovat elinehto? Ja miten kaupungin kokee vieras, ulkopuolinen? Toteutus: Mervi Leino, Jyrkl Häyrinen ja Hannu Karisto.

Maaliskuu

To 1.3. ja la 3.3.
Hevosmies
Aidot hevosmiehet puhuvat unelmiensa hevosista ja naisista.Toteutus: Marjatta Simula, Tuomo Kivekäs ja Leo Limnell.

Ei ainoastaan elannosta
Työelämän muutoksen yksi esimerkki oli aikoinaan Elannon kohtalo. Palkkatyöläisen kulta-aika oli kaukana takana, niin myös yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden aika. Kenen hyväksi palkkatyötä tehtiin ja tehdään? Se mitä tapahtui Elannolle, vastaa tähän kysymykseen erittäin kirkkaasti. Entiset elantolaiset ja osa-aikamyyjät saavat puheenvuoron. Ohjelma on edelleen ajankohtainen. Toteutus: Desiree Räsänen, Tom Östling, Seppo Salminen ja Hannu Karisto.

To 8.3. ja la 10.3.
Pala taivasta, pala maata
Jokainen meistä kantaa mukanaan omaa tarinaansa, muistoja. Mitä sinulla on juuri nyt mielessä? Ohjelmassa vastaantulijat vastaavat. Toteutus: Kitta Kohonen ja Hannu Karisto.

Siljan saatanalliset säikeet
Dokumentti kertoo ajallemme tyypillisen ylisuorittajan tarinan. Pärjätäkseen muiden joukossa nainen sairastuu miellyttämiseen ja suorittamiseen, ja hinta on kova. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Toteutus: Timo Ruusuvuori, Satu Härkönen ja Hannu Karisto.

To 15.3. ja la 17.3.
Muisto kivusta
Lyhytdokumentti toipumisesta, sairaudesta, tanssista. Toteutus: Hanna ja Jukka Pihko ja Hannu Karisto.

Leikkaantunut mieli
Kun vakava sairaus pysäyttää vähän päälle kolmekymppisen Pasi Soinin, menee hänen koko elämänsä päälaelleen. Miltä tuntuu sairaalassa, kun ei pysty kommunikoimaan, mutta on tajuissaan, kun hoitajat eivät tajua, kun jotkut ystävät jättävät tulematta. Ja miten jaksaa, kun on opeteltava uudelleen puhumaan, kirjoittamaan, liikkumaan. Pasin elämänmyönteinen asenne helpottaa sairauden selättämisessä, sairauden myötä negatiiviset tunteet suorastaan leikkaantuivat pois hänen mielestään. Nykyajan hektinen elämäntyyli sairastuttaa ihmiset vakavasti jo yhä nuoremmalla iällä. Samantyyppinen kohtalo kuin dokumentin päähenkilöllä koskettaa vuosittain ensimmäistä kertaa noin kymmentätuhatta suomalaista sekä heidän omaisiaan. Toteutus: Maarit Itkonen, Outi Juvani, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 22.3. ja la 24.3.
Puolet ventovierasta
Nuori mies kuulee, ettei isä olekaan hänen biologinen isänsä. Mitä sitten tapahtuu? Toteutus: Aleksi Myllykoski.

Silmätikku
Suomalainen opetus-, sosiaali-, perhe- ja mielenterveystyö on monin mittarein laadukasta ja maailman huipputasoa. Kun ongelmia ei ole ja erityistukea ei tarvitse, tämä meitä varten luotu systeemi voi tuntua toimivalta ja viranomaistahona etäiseltä. Joskus kuitenkin asiat kääntyvätkin päälaelleen, tämä perheiden auttaminen saa uuden merkityksen ja syntyy pyörremyrsky, jonka keskiössä lujimmin kyytiä saa lapsi. Silmätikku on traaginen tarina erään perheen kohtalosta tämän päivän hyvinvointivaltiossa. Toteutus: Saara Karjalainen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 29.3. ja la 31.3.
Eilisen puupillit
Yksinkertaisen elämän ylistys. Ollaan eteläitalialaisessa pikkukylässä, miehet veistävät puupatsaita ja –pillejä. On iltapäivän pysähtynyt hetki. Toteutus: Hannu Karisto.

Yksinkertainen elämäni
Elämä on tässä ja nyt! Mitä tarkoittaa yksinkertainen elämä ja miksi siihen pyritään? Onko taustalla työssä loppuunpalaminen vai yltäkylläisyyteen kyllästyminen? Mitä yksinkertainen elämä käytännössä tarkoittaa? Kaarina Davis, 41, "yksinkertaisti" elämäänsä luopumalla sairaanhoitajan työstään ja kouluttautumalla luontoyrittäjäksi. Luontoyrittäjäksi hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt,mutta maalle hän muutti, Hämeenkyrössä sijaitsevaan sukunsa vanhaan mökkiin. Hän kasvattaa itse ruokansa, kantaa mökin polttopuut omasta metsästä, elää säästeliäästi ja kirjoittaa."Uskon, että me kaikki voimme elää yksinkertaista elämää, koska se on hyvää elämää, se on harmoniaa luonnon kanssa, niin kaupungissa kuin maallakin. Työtä voisimme tehdä vähemmän ja rauhallisemmin, siten työn voi jakaa useammalle, ja me kaikki voisimme paremmin. Me voimme tehdä elämän harmoniseksi siellä, missä olemmekin. Mitä muuta ihminen on kuin mielikuvitusta ja luovuutta?" Toteutus: Leena Jäppinen, Jarno Heinonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Huhtikuu

To 5.4. ja la 7.4.
Vesikampaus
Kaavilainen Eeva Lappalainen tietää kuinka oikea vesikampaus tehdään. Parturi-kampaaja Lappalaisen liikehuoneisto on oman kodin yhteydessä pienessä Luikonlahden kylässä Koillis-Savossa. Eeva aloitti ammattinsa jo 1960-luvulla, joten parturoitavia alkaa olla kolmannessa polvessa. Elämäniloinen yrittäjä pitää omalta osaltaan yllä maaseudun elinkelpoisuutta ja jatkuvuutta. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Maalaiskylän muotikauppa
Vaatekauppias Maisa Kesonen on aikaansaava yrittäjä Kaavin kirkonkylässä Koillis-Savossa. Hän on pyörittänyt muotiliikettään samalla raitilla jo yli 26 vuotta. Maisan kaupasta löytyy asusteita joka lähtöön niin naisille ja miehillekin. Kuntataajaman kanta-asiakkaiden lisäksi ostoksilla käyvät myös lähikuntien ja kaupunkien asukkaat Kuopiota ja Joensuuta myöten. Kesäaikaan vilskettä lisäävät lomailijat eri puolilta Suomea. Murteiden kirjo sekä ostotottumusten erilaisuus värittävät päivien kulkua muotikaupassa. Maaseudun eksotiikka ja Maisa Kesosen hienovireinen palvelutaito tehoavat matkailijoihin. Rouva Kesonen tekee hankintoja niin ranskalaisilta, kanadalaisilta kuin suomalaisiltakin muotimarkkinoilta. Pitkät vaaterekit kertovat kauppiaan ammattitaidosta. Valikoimissa on vaihtoehtoja kaikenmallisille ihmisille eikä samaa tavaraa ole tusinatolkulla. Yrittäjä osaa itsekin ommella, joten vaatemessuilla hän havaitsee oitis vaatteen istuvuuden. Kesosta on houkuteltu perustamaan myymälä johonkin lähikaupunkiin, mutta kauppateknikko ja maatalon tytär Maisa ei aio muuttaa kotikylältään minnekään.Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Jyrki Häyrinen ja Hannu Karisto.

To 12.4. ja la 14.4.
Kuiskaaja
Kuiskausta eivät muut kuule, vain näyttelijä lavalla, eikä aina hänkään. Kuopion kaupunginteatterin kuiskaaja Paula Hynninen toteaa, että ammattinimike on harhaanjohtava. Kuiskaaja on enemmänkin huutaja, karjuja tai kiljuja. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Henki ja elämä
Pauli Taskinen on tehnyt nuoresta saakka maatilan töitä kunnes terveys meni ja karja piti myydä. Pauli tunnustaa, että hän ennätti kuitenkin ennen sitä osaltaan syyllistyä parin miljoonan maitolitran tuottamiseen. Mutta teatterintekijä Pauli Taskinen on edelleen henkeen ja vereen. Teatteri onkin nyt hieman yli 60-vuotiaan Paulin toinen luonto - henki ja elämä. Harrastajateattereissa Taskis-Pali on näytellyt, ohjannut, kirjoittanut, lavastanut ja puvustanut. Hän on vetänyt myös nuorten teatteripajaa sekä ollut Kuopion kaupungin-teatterissa erilaisissa tehtävissä niin näyttämöllä kuin kulisseissakin. Pauli Taskisessa yhdistyy oivallisella tavalla hieno kulttuurista viehättynyt maailmankansalainen ja agraariyhteisön edustaja. Juttu luistaa mehukkaasti savolaisittain liudentaen. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 19.4. ja la 21.4.
Illan viritys
Hetki ennen illan konsertin alkua. Mitä ovat unelma-ammatissaan toimivan lyömäsoittajan Barbara Reunamäen rutiinit ja mietteet ennen Kuopion kaupunginorkesterin konserttia. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Aavikko ja elokuvat: "We play - you dance"
Aavikko, Kuvakukko, Paul Staufenbiel. Näillä nimillä on yhteys. Aavikko on originelli, lähes kulttimaineeseen noussut elektronista musiikkia soittava yhtye. Siilinjärvellä syntynyt kokoonpano tunnetaan kotimaan lisäksi erityisesti Keski-Euroopassa. Yhtyeen kotipaikka ei ole enää Kuopion pohjoispuolella sijaitseva Siilinjärvi, mutta lähtökohtia ei ole unohdettu. Paul määritteleekin asian sanomalla: ”Siili on Siili, jätkät Siilistä pistää fiilistä”. Eräänlaiseksi yhtyeen tunnuslauseeksi on muodostunut myös sanonta ”We play - you dance”. Kuopion kunnallinen elokuvateatteri Kuvakukko on kuuluisa laadukkaasta ja monipuolisesta elokuvatarjonnastaan. Paul Staufenbiel on muusikko, joka soittaa syntikoita Aavikko-yhtyeessä ja joka toimii myös Kuvakukon teatterinhoitajana. Hän suunnittelee teatterin ohjelmistoa, myy lippuja esityksiin ja hoitaa vuorollaan myös elokuvakoneita. Paul näkee muusikon työn ja elokuvien rikastuttavan toisiaan rytmin, tunnetilojen sekä ääni- ja musiikkimaailmoiden kautta. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 26.4 ja la 28.4.
Ullakko
Vanhan kansakoulun vintti. Orsilla tekstiilitaitelija Eeva-Maria Laitalan asuhistoria. Vanhan kaavilaisen maalaiskansakoulun suurelle ullakolle on Eeva-Maria ripustanut muistoja herättäviä vaatteita yli 40 vuoden ajalta. Vintin orsien vaatepuilla on perheen vaatehistorian päiväkirja, jolle on löytynyt myös uusiokäyttöä.Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Muurarin kevät
Lari Krögerillä on mieluinen ammatti, hän on tulisijojen muuraaja. Pelkästään leivinuuneja on tullut tehdyksi pitkin Suomea yli viisisataa. Eräänä kauniina päivänä Amorin kohtalonsormi puuttui työteliään leskimiehen elämään todella runollisesti. Sen seurauksena muurari Larin oman Sinisen talon sydänmuurit Nilsiässä alkoivat oitis kuumeta, sillä vaalea mainosgraafikko Malla Villanen Helsingistä oli saapunut juhannusvieraaksi naapuritaloon. Siitä alkoi muurarin uusi kevät ja se jatkuu onnellisena edelleen. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

Toukokuu

To 3.5. ja la 5.5.
Piazza keskellä kylää
Äänikuvia ja tunnelmia Mazzano Romanosta, kivikylästä Rooman yllä. Baari, piazza ja kirkko ovat elämän kulmakivet. Toteutus: Esa Aallas, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Ville Vallgrenin ilo
Kuvanveistäjä Ville Vallgren rakasti elämää. Hän oli suomalainen versio Fellinin elokuvien hahmoista: kotieläiminä olivat possut, jotka osallistuivat juhliin ja otettiin rusetti kaulassa mukaan kaupparetkille. Dokumentti etsii iloa menneisyydestä, kuvanveistäjän ateljeesta ja nykypäivän elämästä. Toteutus: Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

To 10.5. ja la 12.5.
Puhaltaja
Tarina miehestä, puhaltimista ja tahtipuikosta. Rauno Tikkanen on intohimoinen puhaltaja. Klarinetti ja saksofoni ovat olennainen osa miestä. Nyt tahtipuikko on lähtenyt kuljettamaan kuopiolaismuusikkoa kohti uusia haasteita. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Satu Härkönen.

Viisasten kivi
Taidevalajan työ on vanha ammatti, ja pronssiin valamista on aina leimannut tietty mystisyys ja salaperäisyys. Monine ikivanhoine työvaiheineen pronssivalu muistuttaa keskiajan alkemistien kullanvalmistusrituaaleja. Ohjelmassa seurataan kahden kuvanveistäjän, Hannele Kylänpään ja Pekka Rytkösen intensiivistä yhteistyötä toisen polven valajamestarin Jorma Kärkkäisen taidevalimolla. Alkemistien menetelmillä oli mahdollista toteuttaa aineen häviäminen ja muuttuminen toiseksi, mutta onko maailmassa enää mitään pysyvää? Voiko taide olla ikuista?Toteutus: Desiree Räsänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 17.5. ja la 19.5.
Viikset, viikset
Mitä viikset tekevät miehelle? Jotkut väittävät, että kaikilla lahtelaisilla miehillä on viikset. Lyhytdokumentti etsii viiksien merkityksiä. Toteutus: Leena Jäppinen, Eino Lehtinen ja Hannu Karisto.

Rautatie
Rutiköyhällä Suomen suuriruhtinaskunnalla oli varaa rakentaa rataverkko, jota upporikkaalla nyky-Suomella ei ole varaa ylläpitää. Valtavien uhrausten taustalla oli rautatieaate, jonka ymmärtäminen ei olisi pahitteeksi nykypäättäjillekään. Tätä mieltä ollaan dokumentissa Rautatie. Päähenkilöinä ovat pitkän linjan rautatieharrastajat Tapio Koskinen ja Kalevi Kämäräinen. Toteutus: Mikko Järvinen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

To 24.5. ja la 26.5.
Viaporin telakan ihme
Kevät on kiireistä aikaa Suomenlinnan puuveneilijöillä ja laivanrakentajilla.Toteutus: Jonni Roos ja Hannu Karisto.

Eihän tämä maa minun omani ollut
"Minä olen nämä laulut oppinut pienenä lapsena eikä niissä kiertolaisten vankkureissa ollut muita soittimia kuin oma ääni vaan, ja hevosella aisakellot. Ja taloihin kun tultiin, niin usein meille sanottiin: yötä saatte olla, mutta omaa kieltä ette puhu. Ja jos vahingossa puhuttiin tai laulettiin, niin sitten tuli meille lähtö taas." Hilja Grönforsia ovat musiikintutkijat kutsuneet mustalaisten Lönnrotiksi: vuosia kestäneen työn tuloksena hän on kerännyt talteen sekä oman sukunsa laulut että myös yli kaksisataa miltei unohtunutta kappaletta eri puolilta Suomea. Toteutus: Katariina Lillqvist, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

To 31.5. ja la 2.6.
Seniorin kevätjuhlapuhe
Kymmeniä vuosia kouluaikojen jälkeen seniori kutsutaan pitämään kevätjuhlapuhetta. Puhe on yllätys kaikille. Puheen pitää Pekka Piri. Toteutus: Hannu Karisto, Rami Lindholm ja Pekka Piri.

Ramppikuume
Nykymeno suosii rentoutta, mutta esiintyminen ja puheiden pito jännittävät suomalaisia. Dokumentti kertoo siitä, miten hiki kihoaa ohimolle ja sydän pompottaa juuri silloin kun ei saisi. Seija Lindroos Vantaalla valmistelee puhetta miehensä 60-vuotispäiville. Seija ei ole koskaan aiemmin pitänyt puhetta. Miten se onnistuu? Miten Seijan puhe eroaa Colin Firthin pitämästä puheesta elokuvassa Kuninkaan puhe? Entä miten Sibelius jännitti, tai mikä paransi näyttelijä Pekka Laihon ramppikuumeen, ja mihin sakkiin ohjelman tekijä tutustuu kiertäessään Helsinkiä omaakin esiintymisjännitystään purkamassa? Toteutus: Tom Östling, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

Huom! uusi lähetysaika: torstaisin klo 22.05, uusinta lauantaina klo 13.00

Todellisia tarinoita on vuodesta 1990 ollut Yleisradion radiodokumenttien päänäyttämö. Pitkä radiodokumentti (nykyään 50, aikaisemmin 55 minuuttia) on dokumenttigenren vaativin muoto.

Useat sadat radiodokumentit ovat käsitelleet ihmiselämän kaikkia alueita, pieniä ja isoja aiheita. Kotimaiset aiheet ovat olleet painotuksena.

Dokumentin määritelmä: Se on tekijänsä persoonallinen ja perusteltu, radion keinoja hyväksikäyttävä, materiaalinsa tästä todellisuudesta hakeva, dramaturgisesti viimeistelty, muotonsa aiheesta hakeva tulkinta jostakin todellisuuden osasta.