Miten suomalaisia pitäisi johtaa?

En tiedä minkälaista on olla johtajana, mutta varmasti ainakin kova paljastumisenpelko siihen liittyy. Yhteisö on luovuttanut osan vallastaan johtajalle ja jotenkin pitäisi saada heidän asioitaan hoidettua. Johtajan pitää samaan aikaan olla kuin alaisensa, mutta silti erityinen.
Ja jossain vaiheessa käy usein niin, että johtajalla nousee pissa päähän, hän luulee olevansa oikeasti parempi kuin kannattajansa ja siitä alkaa alamäki.

Tällaisia esimerkkejä on usein politiikassa. Erityisesti vasemmistolaisesta taustasta ponnistaneilla voi olla hankaluuksia sopeutua herran rooliin. Yhtäkkiä ollaankin väärällä puolella aitaa. Näin kävi myös Paperiliiton johtajalle Jouko Ahoselle.

Monestihan johtajaksi päätyy myös tyyppejä, jotka eivät siihen hommaan kuuluisi; kun hyvää työntekijää ei voida palkita rahallisesti, hänet palkitaan statuksella. Mutta miten suomalaisia firmoja pitäisi johtaa? Siitä keskustelivat kanssani Trainer´s Housen toimitusjohtaja Jari Sarasvuo sekä liikkeenjohdon konsultti Pasi Sillanpää. Keskustelun alussa vierailla oli vähän henkilökohtaista kränää, mutta alkuvaikeuksien jälkeen päästiin myös asiaan.

Puhuttiin mm. siitä, miksi juuri kirkon työntekijät ja opettajat voivat huonosti. Yhdeksi selitykseksi Sarasvuo tarjosi sitä, että niissä hommissa ollaan todella abstraktien tavoitteiden äärellä. Ihmisen aivot eivät vain ole kehittyneet ymmärtämään hahmottomia tavoitteita, vaan selkeitä, mitattavia asioita.
Kun työntekijä tietää konkreettisesti mikä oli tavoite, niin silloin myös tietää missä meni vikaan.

Kommentoi Lähetä: