Olemmeko matkalla kohti hyväntekeväisyysyhteiskuntaa?

Tällä kertaa puhun radiossa siitä, onko hyvinvointivaltiomme menossa kohti hyväntekeväisyysvaltiota. Hyväntekeväisyys on uusi trendi ja Yhdysvalloissa jopa rikkaiden statussymboli. Ja mikäpäs siinä. Lopulta kaikki voittavat.
Vai voittavatko?

Hyväntekeväisyysyhteiskunta voi huonoimmillaan johtaa siihen,
että valtio ja kunnat laistavat omista tehtävistään, kun joku muu hoitaa ne heidän puolestaan. Mikä siinä sitten on huonoa, jos hommat tulevat kuitenkin hoidetuksi? No huonoa on se, että silloin tärkeät palvelut ovat muutamien ihmisten mielenliikkeiden varassa. Ja silloin hoidetuksi saattavat tulla vain muodikkaat asiat, kuten lapset ja vähemmän mielenkiintoiset voivat jäädä hoitamatta.

Toisaalta pelkästään veroilla rahoitettava hyvinvointivaltio on aika etäinen kansasta ja kun ihminen on itse auttamassa, saattaa apu myös mennä paremmin perille.

Oululainen miljonääri Jorma Terentjeff teki rahansa teknologiahuumassa 2000-luvun alussa ja sen jälkeen hän on jakanut sitä avokätisesti; perustanut Muhokselle huumenuorten hoitokodin ja Kempeleeseen syräjytyneiden nuorten talon. Lisäksi hän auttaa konkurssin tehneita yrittäjiä. Heillehän ei juuri hyväntekeväisyysgaaloja järjestetä.

Terentjeff kertoi ohjelmassani, että kerjuukirjeitä tulee paljon. Ja kritiikkiä tulee myös aina siitä, ettei rahaa ole annettu tarpeeksi. Vieraana oli myös Voima-lehden päätoimittaja Kimmo Jylhä, joka vaati puuttumista mieluummin rakenteisiin ja oli sitä mieltä,
että yksittäinen auttaja tekee aina hienon työn, mutta valtio ei pitäisi liikaa luisua pelkkien hyväntekijöiden armon varaan.

Heikki Hursti taas jakaa leipää Kalliossa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Mikä on hyvää hyväntekemistä? Maksatko mieluummin veroja vai annatko lahjoituksen suoraan? Vai ovatko nämä keskenään vaihtoehtoja?

Kommentoi Lähetä: