Arvonlisäveron korotus kolhisi pienituloisia

Joulukinkut on taas syöty ja Uuden vuoden raketit ammuttu. Kaikille näitä iloja ei suotu, sillä köyhyydessä eläviä Suomessa on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitoon mukaan jo 700 000.

Köyhyyden laajuus näkyi myös siinä, että Helsingissä Heikki Hurstin Köyhien joulujuhlaan osallistui 1300 pienituloista, joka on enemmän kuin koskaan ennen. Torniossa vähäosaisten jouluaterialle neljän lapsensa kanssa tullut äiti kertoi, että Järjestötalon kinkkuateria oli heidän perheensä ainoa oikea jouluateria.

Tuloerot ja sen myötä eriarvoisuus ja köyhyys lähtivät Suomessa kasvuun parikymmentä vuotta sitten, jolloin meillekin rantautui amerikkalaisperäinen uusliberalismi. Se ajaa alas hyvinvointivaltiota ja tyrkyttää tilalle ”jokainen olkoon oman onnensa seppä”- oppia.

1990-luvun alun lama aiheutti lähes puolen miljoonan ihmisen työttömyyden ja vei myös monilta pienyrittäjiltä elämisen pohjan loppuiäksi. Laman jatkoksi Lipposen hallitus leikkasi vaalikaudella 1995-99 työttömyysturvaa, lapsilisiä ja opintotukea ja otti käyttöön taitetun eläkeindeksin. Sen jälkeen perusturvan tasokorotukset jätettiin pitkäksi aikaa kokonaan tekemättä.

Perusteluksi on sanottu rahan puutetta. Samaan aikaan useat hallitukset ovat kuitenkin jakaneet useiden miljardien verohelpotuksia, joiden anti euroina on ollut sitä suurempi mitä suuremmasta tulosta on ollut kyse.

Pienet tulot kaventavat elämistä. Kun raha ei riitä kunnolla edes ruokaan ja asumismenoihin, maksulliset kulttuuritilaisuudet jäävät käymättä. Myös lasten harrastukset kärsivät. Maksaahan vaikkapa nuoren mukanaolo jääkiekkojoukkueessa usein jopa satoja euroja kuukaudessa.

Terveydenhoitokin maksaa. Lopputulema on siltä osin presidentin Uuden vuoden puheessa esittämällä tavalla karu: köyhä mies kuolee Suomessa 12,5 vuotta aikaisemmin kuin korkeasti koulutettu isotuloinen. Naisten osalta ero on lähes seitsemän vuotta köyhän naisen tappioksi.

Kataisen hallituksen ohjelman myönteisin anti on vuoden alussa tullut 120 euron korotus työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan. Se on takuueläkkeen ohella ainoita merkittäviä parannuksia perusturvaan vuosikymmeniin.

Nämä myönteiset ratkaisut uhkaavat vesittyä, kun hallitusohjelman mukaisista valtion budjetin uusista tasapainottamistoimista keväällä päätetään. Silloin väännetään kättä paitsi eläkeiän nostamisesta myös budjetin lisäleikkauksista ja veronkorotuksista.

Budjettileikkaukset osunevat toistamiseen myös kuntien rahoihin, josta seuraa kuntien hoitaman terveydenhoidon ja vanhusten palvelujen tilanteen edelleen vaikeutuminen.

Veronkorotuksista arvonlisäveron nosto kolhisi kovimmin pienituloisia, sillä se korottaisi myös ruuan ja asumisen hintaa. Molemmat vasemmistopuolueet torjuivatkin jyrkästi alvin korotuksen vaalikampanjoissaan ja myös viime kevään hallitusneuvotteluissa.

Kokoomus esitti arvonlisäveron korotusta jo ennen vaaleja, mutta antoi hallitusneuvotteluissa tältä osin periksi, jotta jonkinlainen hallitus saatiin aikaan. Varmaa on, että asiaan palataan kevään tasapainottamisneuvotteluissa.

Vaihtoehto arvonlisäveron korotukselle on varallisuusveron palauttaminen rikkaille, pääomaveron korottaminen sovittua enemmän ja useamman tonnin kuussa tienaavien tuloverotuksen kiristäminen.

Tätä linjausta kokoomus ei hevin niele, sillä sen pääosin hyväosainen äänestäjäkunta haluaa pitää isot tulonsa ja nauttia kinkkunsa ja ampua rakettinsa taivaalle entiseen malliin, itseltään mitään pois antamatta. Se väki ei joko ymmärrä tai välitä siitä, että repeämän syvetessä päädytään lopulta kaikille huonoon, turvattomaan ja kovaan yhteiskuntaan.

Ennakoitavissa siis on, että veronkorotuksista ja erityisesti arvonlisäveron korottamisesta syntyy kevään korvalla kova kiista. Se saattaa kärjistyä jopa hallituskriisiä muistuttavaksi tilanteeksi. Silloin nähdään pitääkö SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen jyrkkä ”ei missään tapauksessa arvonlisäveron korotusta” -linja vai antaako hän värikkäiden välinäytösten päätteeksi periksi.

Jos antaa, se tarkoittaa keskeisen vaalilupauksen pettämistä ja johtaa puolueen alamäen jatkumiseen.

Sama koskee myös Vasemmistoliittoa, joka vaalien alla niinikään alleviivasi alvin olevan tasavero, jonka korotus olisi vääryys huono-osaisille ja myös yksinyrittäjille.

Esko-Juhani Tennilä

Ykkösaamun kolumni 3.1.2012 / YLE Radio 1

Kommentoi