Suuruudenhullu hanke

Hanke vain 70 kunnasta EU:n harvimmin asutussa maassa on suuruudenhullu. Rujo hanke kaventaisi rajusti lähidemokratiaa ja keskittäisi edelleen kunnallisia palveluita.

Kaikissa isoissa hallintoyksiköissä on se vika, että päättäjät etääntyvät kansalaisista. Kyselin eduskunta-aikana Kallion pubeissa joskus poiketessa pubiväeltä, ketkä kaupunginosaa Helsingin valtuustossa edustavat. En ole koskaan kuullutkaan, oli lähes vakiovastaus.

Vielä kauempana olisivat pääkaupunkiseudun päättäjät asukkaista, jos Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen runnottaisiin yhdeksi miljoonakunnaksi.

Suorastaan hirtehishuumorilta kuulostaa se korviin tullut tieto, että jos Tampereeseen liitetään Pirkkala, Ylöjärvi, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti ja Orivesi ja ehkä vielä Pälkäne ja Hämeenkyrökin, uusi mahtava Tampereen kaupunki voisi anoa EU:n harvaanasuttujen alueiden tukea.

Jos Kallion pubeissa Helsingin kuntapäättäjät olivat hukassa, Utsjoella jokainen tietää kaikki valtuutetut ja osaa huolissaan kääntyä jonkun heistä puolueen. Utsjoella joku vääräleuka sanoikin jo vuosia sitten, että jos heidät pakotetaan johonkin liittymään, he liittyvät Norjaan, jolla on sentään rahaa. Kaukaiselta, Utsjoen emäkunnaksi nyt esitetyltä Inarilta sitäkin puuttuu.

Jättikuntahanke iskisi raskaasti lähidemokratiaan ja keskittäisi samalla palvelut ajan myötä jättikunnan pääpaikkaan. Se taas kiihdyttäisi edelleen asutuksen keskittymistä, minkä arvellaan tuovan säästöjä.

Säästöjen haku onkin jättikuntahankkeen piilossa pidetty todellinen tavoite.

Totta on että kuntien talous on tiukoilla. Se ei ole seurausta
tuhlaavaisuudesta vaan siitä, ettei kunnilla ole yksinkertaisesti ollut tarpeeksi rahaa käytettävissä erityisesti ikääntymisen lisätessä palvelujen tarvetta. Tämä taas on ollut seurausta valtionapujen riittämättömyydestä kuntien samaan aikaan pihdattua veroprosenttiensa korottamista.

Ruotsissa resurssit ovat toista luokkaa. Siellä peruspalvelut tuotetaan kunnan ja maakunnan yhteistyöllä. Maakuntahallinto eli maakäräjät hoitaa terveyspalvelut ja julkisen liikenteen, muut palvelut järjestää kunta. Kumpaakin hallinnon tasoa johtaa neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava valtuusto.

Naapurimaassa sekä kunnilla että maakäräjillä on verotusoikeus. Kuntien keskimääräinen veroprosentti Ruotsissa on nyt 21 % ja maakäräjien 10 %. Kuntalaisten palveluihin käytetään siis Ruotsissa yhteensä selvästi enemmän rahaa kuin meillä.

On selvää, että ilman lisäsatsauksia kattavia ja laadukkaita peruspalveluita ei saada turvattua meilläkään. Toimintojen tehostamispuheet ovat pelkkää lumepuhetta, jolla peitetään vastuu huonosti toimivista palveluista.

Jos jalkapallojoukkueeseen ei ole varaa palkata kuin seitsemän pelaaja yhdentoista sijasta, ei semmoisen joukkueen peli toimi.
Sama se on vanhainkodissa: jos palvelevia käsiä puuttuu, niitä puuttuu.

Kokoomuslaisen kuntaministeri Henna Virkkusen - tyylinsä mukaisesti tylysti - esittelemä jättikuntahanke on saanut hallituksessa olevat demarit jo varpailleen.

Suurimmalle kuntapuolueelle keskustalle jättikuntahanke taas on ollut lottokielellä sanottuna seitsemän oikein ja lisänumero. Väyrysen presidentinvaalikampanjan myötä alkanut nousu on jatkunut viime päivien gallubeissa. Jos jättikuntahankkeen läpirunnomista jatketaan, voi olla että keskusta on jo kuntavaaleissa lähellä kokoomuksen kannatusta.

Luulisi, että viimeistään silloin hymyt hallituksessa hyytyvät ja suuruudenhullu jättikuntahanke todetaan vain alustavaksi esitykseksi ja koko homma aletaan alusta laajalla pohjalla.

Se päätös olisi viisasta tehdä jo nyt.

Esko-Juhani Tennilä

Ykkösaamun kolumni 28.2.2012 / YLE Radio 1

Kommentoi