Eri kolumnisteja
Rohkea nobelisti Jemenistä
Onhan se jotenkin kiinnostavaa, että suurta ja vaarallista vallankumousta johtaa hento ja hunnutettu nainen - ja kaiken lisäksi maassa, joka on maailman huonoin paikka syntyä naiseksi, ainakin Maailman talousfoorumin sukupuoli-indeksin mukaan. Jemen on luokiteltu maailman epätasa-arvoisimmaksi maaksi jo neljä vuotta peräkkäin.
Tasa-arvon puute sukupuolten välillä näkyy Jemenissä kaikkialla. Naiset kulkevat julkisesti aina päästä jalkoihin ulottuvaan mustaan kaapuun peitettyinä. Usein vain silmät näkyvät ja joskus jopa nekin piilotetaan hunnun taakse. Maan eteläisissä osissa etenkin Adenin kaupungissa on tosin hieman vapautuneempi ilmapiiri. Mutta yleisesti ottaen Jemenin naiset ovat toisen tai jopa kolmannen luokan kansalaisia.
Naiset saavat ajaa autoa, toisin kuin naapurimaassa Saudi-Arabiassa, mutta eihän se loppujen lopuksi paljon merkitse, kun vain 60 prosenttia tytöistä saa peruskoulutuksen ja heistä vain neljäsosa menee lukioon. Parlamentissa on ollut vain yksi naiskansanedustaja ja hänkin on jo aikaa sitten eronnut.
Joillakin maaseutualueilla miehet syövät ensin ja sen jälkeen naiset saavat tähteet. Suurin osa tytöistä on naimisissa jo ennen 18:tta syntymäpäiväänsä ja löytyy myös sellaisia tyttöjä kuten Nojood, joka 11-vuotiaana oli jo eronnut. Tämä maailmallakin tunnettu tapaus ei ole mikään poikkeus. Lapsiavioliitto on yleinen ja piintynyt tapa Jemenissä.
Itse - naisena ja arabiankielen puhujana, joka pukeutui Jemenissä vaatimattomasti, muttei käyttänyt koskaan huntua - en ikinä tuntenut oloani uhatuksi tai halveksutuksi. Edes silloin kun kävelin yksin ympäri Sanaan vanhaa kaupunkia, Unescon maailmanperintökohdetta, joka on melkein kuin jäädytetty 1600-luvulle. Minua kyllä tuijotettiin, mutta ei koskaan häiritty tai ahdisteltu.
Muslimi- ja ulkomaalaisystävättärilläni on kuitenkin erilaisia kokemuksia. Jordaniasta oleva Rasha kertoo kuulleensa usein halveksivia kommentteja kaduilla. Ehkä hänen huivinsa oli liian värikäs tai koristeellinen tai kenties tyrmistys johtui siitä, että hän oli pukeutunut farkkuihin eikä kaapuun. Todennäköisesti häntä luultiin jemeniläiseksi, joka haastoi tiukat pukeutumissäännöt liian aggressiivisesti. Häntä piti siis ojentaa huutamalla perään kadulla. Sosiaalinen kontrolli toimii monella tasolla.
Vaatii paljon rohkeutta haastaa normeja niin vanhoillisessa maassa kuin Jemenissä. Sellaisia naisia ei ole paljon, mutta kylla heitä löytyy ja yksi heistä on selvästi Tawakkol Karman.
Monien konservatiivisten jemeniläisten mielestä punaiseen huiviin pukeutunut ja kasvot paljastava Karman käyttäytyy häpeällisesti, vaikka Nobelin palkinto onkin hiljentänyt monet arvostelijat.
Kuukausia ennen kuin hänestä tuli nobelisti, Tawakkol astui hiljaa pois parrasvaloista. Hänen veljensä siepattiin toukokuussa ja uhattiin tappaa, jollei hän lopettaisi aktivistityötään ja siitä lähtien Tawakkol on pitänyt matalaa profiilia.
Hän oli toiminut opiskelijamielenosoitusten äänitorvena helmikuusta lähtien ja tuhansia tai jopa satojatuhansia ihmisiä ympari maata osallistui hänen ansiostaan rauhanomaiseen vallankumoukseen.
Häntä on kuitenkin arvosteltuvoimakkaasti siitä, että hän oli ikään kuin johtanut aseettomat ihmismassat vaaraan. Kun ihmisiä ammuttiin ja tapettiin, jotkut pitivät häntä henkilökohtaisesti vastuussa olevana ja paheksuivat sitä, että hän taisteli ikään kuin tuulimyllyjä vastaan ihmishenkien kustannuksella. Mutta häntä arvosteltiin myös yksinkertaisesti siitä, että hän ei käyttäytynyt naisena sopivasti.
Mutta se, joka määrittelee hänet naisten oikeuksien aktivistiksi, kuten Nobel-komitea on tehnyt, on sivuuttanut joitakin tärkeitä seikkoja. Karman taistelee kaikkien jemeniläisten poliittisten oikeuksien puolesta, eikä erityisesti naisten oikeuksien puolesta. Tämä on harkittu strategia, jota hän on käyttänyt läpi uransa poliitikkona ja oppositiopuolueen jäsenenä.
Karmanin oma puolue Islah on islamistinen puolue, jonka kova konservatiivinen siipi on salafistinen. Karman on itse kuitenkin väittänyt, että verrattuna muihin puolueisiin Jemenissä, Islah on kaikista avoimin naisille.
Karman kuuluu puolueen uudistajiin ja taistelu vanhoillisten kanssa on aina ollut kiivas. Pragmaattisena muutosagenttina Karman on yhdessä muiden Islah-puolueen naisten kanssa ajanut läpi uudistuksia puolueen sisältä. Puolueen korkeimmassa elimessä shura-neuvostossa on nyt 13 naisjäsentä, mukaan lukien Tawakkol Karman itse - ja tämä lähinnä hänen ansiostaan.
Tällaisia saavutuksia ei saisi vähätellä. Puolueen rooli vallankumouksen jälkeisessä Jemenissä tulee olemaan todennäköisesti keskeinen.
On jo selvää, että arabikevät on tuonut muutakin kuin kukkia ja demokratiaa, kuten näkyy Tunisiassa ja Egyptissä, joissa islamistipuolueiden suosio on kasvamassa. Jopa Libyassa on esitetty suunnitelma järjestelmästä, joka perustuisi islamilaiseen lakiin eli shariaan. Konservatiivinen, uskontoon perustuva tulkinta laeista haittaa aina naisten oikeuksia.
Sodan tai vallankumousten aikana naiset kutsutaan aina mukaan kaatamaan vanhaa järjestelmää. Tästä näkökulmasta sodat ovat historiallisesti olleet aina hyviä naisille. Meille luvataan tasa-arvo, vapaus, ja oikeudenmukaisempi osuus vallasta, eikä arabikevät ollut siinä mielessä poikkeus. Ennennäkemätön määrä naisia onkin osallistunut hallitusten vastaisiin mielenosoituksiin Tunisiasta Jemeniin asti.
Mutta historia kertoo myös, että usein kun tavoitteet on saavutettu ja vanha hallinto korvattu, naisia kiitetään hyvästä palvelusta ja lähetetään takaisin keittiöön.
Mutta Karman ei ole Jemenin vallankumouksen kutsuvieras, joka on vastikään ilmestynyt ikään kuin lisäkkeeksi tai vahvistukseksi. Hän on juurtunut osaksi maan oppositiota, piintynyt ja kokenut poliitikko oppositiopuolueessa, jonka merkitystä ja vaikutusvaltaa uudistumassa olevassa Jemenissä ei voi vähätellä.
On monia ja monenkaltaisia vallankumouksia, joita arabimaailmassa tarvitaan. Eikä muutos välttämättä tapahdu kameraystävällisesti ja kertaheitolla. Tawakkol Karman tietää mistä on kyse. Muutos, joka tulee sisältäpäin, on myös kestävin.
Patsy Nakell
Ykkösaamun kolumni 26.10.2011 / YLE Radio 1
Kommentoi Lähetä:
YLE Radio 1:n Ykkösaamun kolumnistien tekstejä.
Ykkösaamu kuullaan Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 8.15 - 9.00.
Ykkösaamun kolumni
Ykkösaamun kolumni
Uusi tarvitsee ystäviä
Aleksis Salusjärvi | 24.5.2012
Ykkösaamun kolumni
Eurooppa-ministerillä iso vaalipiiri
Esko-Juhani Tennilä
Ykkösaamun kolumni
Näemme, mutta emme välitä
Risto Uimonen | 15.5.2012
Ykkösaamun kolumni
Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia?
Terttu Utriainen | 10.5.2012
Ykkösaamun kolumni
Huippujohtajien rangaistusjärjestelmät?
Alf Rehn | 8.5.2012
Ykkösaamu - uusimmat kuunneltavat
- Ykkösaamu: Pohdintoja SDP:stä ja vihreistä
- Ykkösaamu: Puoluesihteereitä ja EU:n kohtalo
- Ykkösaamu: Suomi Islannin ilmatilassa on "mahdoton yhtälö"
- Ykkösaamu: Nato-kokouksen anti
- Ykkösaamu: Pankkien riskien säätely
- Ykkösaamu: Kauppa keskittyy
- Ykkösaamu: Mitä Kreikka maksaa Suomelle?
- Ykkösaamu: Syrjäytymisen sielunkuva
- Ykkösaamu: Katsaus Suomen maaperään
- Ykkösaamu: Kreikan ja maankäytön haasteista
Uusia keskusteluja
- Suurin osa radio-ohjelmista on Areenassa
- Rohkeus on tavallista
- Vihapuhe ei kieltämällä lopu
- Hyvä ja paha aggressio
- Uusi tarvitsee ystäviä
- Verkkolehdet ja lehdet verkossa
- Eurooppa-ministerillä iso vaalipiiri
- Myanmar-Burman avautumisen ongelmia
- Pienet otukset
- Musiikkiopistoon pitäisi päästä ilman pääsykoetta
- Ruislinnun laulu korvissani
- Näemme, mutta emme välitä
- Orbanistan
- Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia?
- Eläköön autotune
- Keskustele Brysselin koneen ohjelmista ja EU:sta ylipäänsä - tai ehdota uusia aiheita
- Ilmianna fraasirikolliset!


