Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia?

Suomalaisissa rikostilastoissa on vasta viime vuosina kiinnitetty laajemmin huomiota ulkomaalaisiin rikoksentekijöihin. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomeen runsaammin alettiin muuttaa ulkomailta vasta 1990-luvulla.

Sitä ennen muuttoliike oli päinvastaista. Suomesta muutettiin ensin sata vuotta sitten joukoittain Amerikkaan ja Kanadaan sekä toisen maailmansodan jälkeen Australiaan ja ennen kaikkea Ruotsiin. Niinpä suomalaisia löytyy Suomen ulkopuolelta yli miljoona.

Saksassa ja Ruotsissa, jonne maahanmuuttajia aktiivisesti värvättiin työvoimaksi jo 1960- ja 70 -luvuilla, tilanne on ollut jo kauan toinen. Saksassa ulkomaalaistaustaisia on noin yhdeksän miljoonaa ja Ruotsissakin yli miljoona. Onhan Ruotsiin siirtynyt suomalaisiakin noin 400.000.

Siirtolaiset olivat nuoria, työikäisiä ja aktiivisia ihmisiä, joiden edesottamukset alkoivat näkyä myös rikollisuutena, jota myös kriminologisesti alettiin heti noissa maissa myös tutkia. Saksassa tutkimus voitiin kohdistaa esimerkiksi kreikkalaisiin maahanmuuttajiin, koska heitäkin silloin oli jo yli 300.000.

Suomi muuttui monikulttuuriseksi varsin myöhään verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan puhumattakaan Yhdysvalloista, joka Amerikan valloituksesta saakka on aina sellainen ollut.

Suomessa asui 20 vuotta sitten vain 26.000 ulkomaan kansakaista, kun luku vuonna 2010 oli jo 168.000. Ulkomaalaisten määrä oli kasvanut kuusinkertaiseksi, vähän yli kolmeen prosenttiin v'äestöstä. Eniten Suomeen on tultu Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Vasta näiden lähialueiden jälkeen tulevat sellaiset kaukaisemmat maat kuin Somalia, Kiina ja Irak.

Ulkomaalaiset haluavat hakeutua sinne, minne suomalaisetkin ovat pakkautuneet eli pääkaupunkiseudulle, jossa ulkomaalaisten osuus on jo yli seitsemän prosenttia.Tässä suhteessa maahanmuuttajat ja suomalaiset eivät eroa toisistaan.

Ikärakenteeltaan ulkomaalaiset kuitenkin eroavat suomalaisista: keski-ikäisiä (25 - 44 -vuotiaita) on kaksinkertaisesti verrattuna suomalaisten vastaaviin väestöosuuksiin.

Rikostilastoista löytyy myös eroja, vaikka piiloon jäävässä rikollisuudessa maahanmuuttajien ja kantaväestön suhteen ei ole havaittu kovin suuria poikkeamia. Maahanmuuttajarikolliset näytetään vain löydettävän helpommin.

Viranomaisten tietoon tulleessa rikollisuudessa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina. Etenkin nuoret maahanmuuttajataustaiset miehet ovat vaaravyöhykkeessä.

Ulkomaalaiset ovat väkilukuunsa nähden yliedustettuina varkauksissa, ryöstöissä ja seksuaalirikoksissa. Sen sijaan on lohdullista todeta, ettei henkirikoksiin syyllistynyt vuonna 2010 yksikään ulkomaalainen ja edellisenä vuonnakin tapauksia oli vain yksi.

Tuomittujen ulkomaalaisten listan kärjessä eivät suinkaan ole somalit vaan ne, joita on eniten eli venäläiset, virolaiset ja ruotsalaiset. Vankilassa järjestys vuonna 2010 oli kuitenkin hieman toinen. Suurimman ulkomaalaisryhmän muodostivat virolaiset (26%), sitten tulivat venäläiset (10%) ja romanialaiset (13%) sekä ruotsalaiset ja liettualaiset (5%).Somaleita on näitäkin vähemmän (4%). Yleisimmin päärikoksena on huumausainerikos (n. 1/2).

Mikä sitten selittää maahanmuuttajien rikollisuutta Suomessa? Osittain samat syyt kuin suomalaistenkin rikollisuutta Ruotsissa 1970-luvulla, jolloin suomalaiset kansoittivat Ruotsin vankiloita, eli syrjäytyminen ja sitoutumattomuus yhteiskuntaan, työttömyys ja rahanpuute. Lisäksi toisesta kulttuurista tulleille paikalliset tavat ja normit eivät välttämättä avaudu kädenkäänteessä.

Erityisesti naisten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen näyttää olevan hakusessa. Raiskaustilastoissa joka kolmas tuomituista määriteltiin Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tänä vuonna julkaistusssa selvityksessä ulkomaalaiseksi. Törkeissä raiskauksissa prosenttiosuus oli 41. Tapauksia oli 32, tekijöistä 19 oli suomalaisia ja 13 ulkomaalaisia.

Vaikka kysymyksessä ovat tuomioistuimissa erittäin harvinaiset rikokset, ulkomaalaisten näin korkeat prosenttiosuudet eivät ole hyväksyttävissä, vaikka samalla muistaisi myös sen, ettei tilanne ole välttämättä sellainen, jossa ulkomaalaiset raiskaavat suomalaisia. Myös uhrien joukossa on ulkomaalaisia.

Kotouttajien ja ulkomaalaisten omien järjestöjen sekä yhteisöjen on tartuttava tilanteeseen napakasti. Ilmeisesti pientä joukkoa entisessä kotimaassa noudatetut tapanormit eivät enää sido, mutta suomalaistenkin seksuaalinormien sisältö on jäänyt hämäräksi.

Suomessa on lähes neljännesmiljoona ulkomaalaistaustaista kansalaista. Heidän eikä muidenkaan intressissä ole antaa sytykkeitä rasismille. Maahanmuuttajien rikollisuus ei ole tuontitavaraa. Kukaan ei synny raiskaajaksi tai raiskauksen uhriksi. Kaikkiin voidaan yhteiskunnassa vaikuttaa, niin ihmisiin kuin tilastoihinkin.

Terttu Utriainen

Ykkösaamun kolumni 10.5.2012 / Yle Radio 1

Kommentoi