Perjantaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 13.00. Kuukauden ensimmäisenä perjantaina tällä lähetyspaikalla Ääniversumi. Kesällä 2013 ei sunnuntaiuusintaa.

Radioateljee keväällä 2012

Radioateljeen kevätkausi alkaa tammikuussa Australiasta ja päättyy toukokuussa 7-vuotiaan lapsen ja keski-ikäisen huippumuusikon yhteiseen musiikkihetkeen. Ja niiden välissä kuullaan mm. helmikuussa kiinalaisia ihmetarinoita ja myyttejä, puhutaan maaliskuussa kissoista ja ihmisistä ja kissaihmistä ja kysytään huhtikuussa miten Hegelistä tuli Hegel. Tulossa on lähes kaksikymmentä ateljee-ohjelmaa, kuuntelemisen laatua ja kulttuuria.

Vuoden 2012 alusta tällä lähetyspaikalla kuullaan kerran kuukaudessa Ääniversumi.

Tammikuu

Kaye Mortley - Hanna Huhtamäki: Maatila
Jossa kasvaa taivaanpuita
Pe 13.1. ja su 15.1.
Näin kertoo ohjelman tekijä Kaye Mortley: ”Kuten monet tarinat, tämäkin on paikasta ja ihmisistä. Paikka on Australiassa, pieni kylä nimeltään Stuart Town, 400 kilometriä länteen Sydneystä. Kylässä ei ole mitään erityistä. Maisema näyttää kauniilta, mutta maaperä on köyhää johtuen huonoista viljelymenetelmistä, eroosiosta, kaniineista ja varhaisista kultakaivoksista. Ihmiset ohjelmassa ovat isäni sukulaisia. Heillä oli pieni maatila, jossa oli muutamia lampaita ja talon läheisyyteen he istuttivat aina taivaanpuita. En tuntenut näitä ihmisiä kovinkaan hyvin, mutta minusta tuntui, että he ovat eläneet siellä aina. Arkkityyppisiä uudisasukkaita uudessa maailmassa. Ajan myötä tulin yhä uteliaammaksi, miksi, milloin ja miten he olivat menneet sinne ja pysyneet siellä. Miten sammutat janon maassa, jossa ei ole vettä? Ylpeydellä. Sanoo Michaux.” Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus ovat australialais-ranskalaisen Kaye Mortleyn ja suomenkielisen version on ohjannut Hanna Huhtamäki. Suomennos: Hilkka Pekkanen. Kertojina: Minna Haapkylä, Eero Saarinen, Elsa Saisio ja Heli Sutela.

Simo Alitalo: Vasenkätiset
Muistikuvia erilaisuudesta
Pe 20.1. ja su 22.1.
Vasuri on nimitys vasenkätiselle ihmiselle. Vasen-, kaksi- tai puolikätinen tuntee yleensä käsialasta toisen samanlaisen. Vasurin käsialasta heijastuu kirjoittamisen materiaalinen vastus. Siihen on piirrettynä muisto siitä mitä oli olla erilainen. Koulupulpetissa havaittu vasenkätisyys on saattanut olla ensimmäinen törmäys normista poikkeamiseen. Vasenkätiset puhuu omilla äänillään ilmiöstä, joka voi vaikeuttaa elämää, mutta jota toiset eivät edes huomaa. Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Simo Alitalo.

Eija Pulkkinen - Hanna Huhtamäki: Noitien pauloissa
Arkielämän taikausko
Pe 27.1. ja su 29.1.
Latinalaisessa Amerikassa taikausko on erottamaton osa elämää. Noitien apuun turvautuvat niin tavalliset ihmiset, liikemiehet, viranomaiset kuin poliitikotkin. Noituuden juuret ovat intiaanikulttuureissa, johon mausteensa ovat antaneet aasialaisten, afrikkalaisten ja eurooppalaisten maahanmuuttajien uskomukset. Helpottaakseen kristinuskon omaksumista papit yhdistivät katolisuuteen intiaanien ikivanhat palvontapaikat. Vaikka intiaanit ennestään uskoivat hyvän ja pahan käyvän ikuista taistelua, espanjalaisten pappien kertomukset paholaisen äärettömästä vallasta herättivät suunnatonta pelkoa, eihän ihmisillä ollut edes taikoja niin suurta pahaa vastaan. Pelko kasvoi, kun papit väittivät kaikkien kastamattomien olevan noitia. Myös tarinat pyhimysten luiden ja vaatekappaleiden parantavasta voimasta vahvistivat uskoa taikavoimiin. Monet ovat yhä voimissaan kuten parantajien yhä käyttämät parannuskeinot, jotka ovat paljolti samoja kuin alkuperäiskansojen satoja vuosia sitten harjoittamat pahankarkotusseremoniat. Ohjelman käsikirjoitus: Eija Pulkkinen, ohjaus: Hanna Huhtamäki, kertojat: Minna Haapkylä ja Eero Saarinen.

Helmikuu

Pertti Seppälä: Bambulautta
Maaginen Kiina
Pe 10.2. ja su 12.2.
Ohjelman keskeisenä aineistona ovat vanhat kiinalaiset ihmetarinat ja myytit, jotka periytyvät noin vuosilta 300 eaa - 600 jaa. Tarinoiden henkilögalleriaan kuuluvat ihmisten lisäksi erilaiset henkiolennot, jumaluudet, lohikäärmeet ja haamut. Kaikki ohjelman tarinat on suomennettu kiinan kielestä. Ihmetarinoiden ja myyttien taustalla oleva maailmankatsomus liittyy kiinalaiseen kansanuskoon tai kansanuskontoon (Zhongguo minjian zongjiao), jonka keskeisenä piirteenä on animismi. Maailmankaikkeus on elävä. Kaikilla ilmiöillä on eräänlainen sielu ja tahto, myös ihmisen tekemillä esineillä. Ohjelma valottaa ihmetarinoiden ja myyttien avulla animistisen tai maagisen maailmankuvan eri ulottuvuuksia. Maaginen ajattelu on arkea myös nykypäivän Kiinassa. Käsikirjoitus, suomennokset ja ohjaus: Pertti Seppälä. Kertojat: Inkeri Kivimäki ja Eero Saarinen.

Maikki Harjanne - Hanna Huhtamäki: Riesa
Kuuloesine
Pe 17.2. ja su 19.2.
Riesa: kiusa, harmi, vastus, vaiva. Kalmistoissa pitävät majaa manalaiset, joita mainittiin kalmalaisiksi, rumiksi hengiksi ja riesoiksi. Kirjailija Maikki Harjanne on kirjoittanut Radioateljeelle hybridin kertomuksen, jonka pääosassa on häilyvä olento, joka peilautuu kansantarustoon, suomalaisiin identiteettikertomuksiin ja tämän päivän maailmaan. Riesa on moniperspektiivinen mielenmaisema, joka saattaa olla lähempänä todellisuutta kuin fiktiivinen kuuloasu ensin tuntuu. Käsikirjoitus: Maikki Harjanne. Ohjaus: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Heli Sutela.

Marjut Helminen: Äänten kantamat
Siperialainen äänikalenteri
Pe 24.2. ja su 26.2.
”Kuurolta jää sato saamatta”, sanoo tuvalainen sananlasku. Siperian Tuvan paimentolaiset ovat vuosisatojen aikana oppineet kuuntelemaan ja tulkitsemaan ympäröivää luontoa. Ympäristön lukutaito on selviytymisehto ankarissa ja äärimmäisissä oloissa. Luonnossa tapahtuvia muutoksia luetaan ympäristön äänistä ja niiden perustella tiedetään, mihin toimiin on tartuttava kullakin hetkellä. Luonnonäänien havainnointi ja jäljittely heijastuvat myös musiikkikulttuurissa, joka on kiinteä osa arkea ja elämäntapaa. Ohjelmassa kuunnellaan tätä rikasta ja omalaatuista kulttuuria Tuvan tasavallassa. Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Helminen. Kertojina: Tiia Louste ja Eero Saarinen.

Maaliskuu

Ville Hytönen - Harri Huhtamäki: Helvetinjumalankone
Pe 9.3. ja su 11.3. Miten se alkoikaan, jollain tavalla tavattoman ei-romanttisena
kirjoituskokoelmana kaupungista, jonka polkupyörällä
liikkunut poika nosti maasta ja syventyi historiaan.
Sattumoisin joku polkee katua pitkin ja kertoo
tämän olevan Berliini.
Ja siitä kaikesta varisi, suki, syttyi
helvetillinen värinä ja voihke,
länsimetrossa nostin veitseni valoa vasten
ja sulake kärähti.
Helvetinjumalankone.
Sen minä sain rakennettua ja sen kaapelit osuivat
palavaan öljysuoneen, kivihiililouhokseen, astraalitason
tajuntaan, sellaiseen herkkään hetkeen tytön kanssa, ne löysivät
tuhovoimaisen energian.
Käsikirjoitus: Ville Hytönen. Ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertoja: Eero Saarinen.

Matti Ripatti: Kissoja ja ihmisiä
Lajien välisestä ystävyydestä
Pe 16.3. ja su 18.3.
Eläintiede alkaa vähitellen ymmärtää sen, minkä jokainen eläimen kanssa rinnakkain elänyt on tiennyt aina: eläimetkin ovat tuntevia ja ajattelevia olentoja, yksilöitä siinä kuin ihmiset. Eläimen kanssa voi kommunikoida miltei kuin omienkin lajitoveriensa kanssa, ja eläimeen voi myös muodostaa tunnesuhteen, joka ei juuri eroa ihmissuhteista. Näistä eläinsuhteista kertoo ohjelma, jossa kissojen kanssa pitkään eläneet ihmiset pohtivat asiaa. Kissaihmiset ovat keskenään yhtä samanlaisia kuin kissatkin: yhden mielestä on rikos pitää kissaa kaupungissa, jossa se ei koskaan pääse pihalle, toinen ymmärtää hyvin, ettei koko ikänsä sisätiloissa viettänyt otus edes halua ulos. Kaikkia kuitenkin yhdistää syvä kiintymys eläimiinsä. Kissaihmiset uskovatkin, että he ymmärtävät toisiaan, ja ettei kissaihmistä puolestaan voi ymmärtää kuin toinen samanlainen. Tämä ohjelma yrittää selvittää, mikä ihmistä ja eläintä sitoo yhteen. Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti.

Hanna Huhtamäki: Yhteinen yksinäisyys
Autioita risteyksiä
Pe 23.3. ja su 25.3.
Olet varakas tai köyhä, nainen tai mies, iäkäs tai nuori, hyvin koulutettu tai et, niin mikä sinua melko varmasti yhdistää muihin. Yksinäisyys. Saatat olla seurallinen, hyvin menestyvä ja silti olet yksinäinen. Yksinäisyys on syy ja seuraus yhtä aikaa. Aina sairauteen asti. Paradoksaalisesti ihmiset ovat yksinäisiä yhdessä. Ohjelmassa neljä monologia risteilevät tämän päivän sosiaalisessa maisemassa. Todellisuuspohjaisen aineiston taustalla on lukuisia kertomuksia ja kohtaloita, jotka ohjelmassa muuntuvat neljäksi hahmoksi. Käsikirjoittanut ja ohjannut Hanna Huhtamäki. Kertojina: Minna Haapkylä, Elisa Saisio, Antti Reini ja Asko Sarkola.

Pirkko Kurikka: Mies johon jumalat asettuvat
Intialaisesta theyyam-riitistä
Pe 30.3. ja su 1.4.
Ohjelman tekijä Pirkko Kurikka lähti Intian Keralaan etsimään teatterin juuria. Ne hän arveli löytävänsä pohjoisen Keralan theyyam-riitistä; siinä jumala asettuu esittäjään, ottaa esittäjän ruumiin käyttöönsä ja jakaa palvojilleen neuvoja ja siunauksia. Theyyam on uskonnollisen teatterin riitti, vaikuttava sekä esityksenä että hartaudenharjoituksena. Kesken kiehtovan matkansa Kurikka näki maailman ainoan naispuolisen theyyam-taiteilijan esityksen. Yhtäkkiä hänet valtasi varmuus, että naisesiintyjä on hänen Suomessa työskentelevä tuttavansa, maineikas teatteriohjaaja. Voiko niin olla? Tekijä tutustui myös merkittävään theyyam-taiteilijaan Narayananiin ja sai tältä arvokasta tietoa lajin olemuksesta ja merkityksestä. Intian syrjäisissä kylissä teatterin juuria etsivä kohtasi monta arvoitusta, jotka muuttivat hänen näkemystään teatterin olemuksesta. Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Pirkko Kurikka. Kertojina: Minna Haapkylä ja Eero Saarinen.

Huhtikuu

Helmi Järviluoma: Kuka pelasti leivänjuuren?
Murusia johtolankoina
Pe 13.4. ja su 15.4.
Saamme selville sen, mikä on meillä todella merkityksellistä, juuri murusista, lipsahduksista puheessa, menneisyyden lukuvirheistä ja niistä harvinaisista hetkistä, jolloin menneisyys “riehaantuu”.
Juuren vaiheita historiallisten tapahtumien halki seurataan kuin hellän groteskissa salapoliisikertomuksessa ikään. Kuka pelasti leivän juuressa tapahtuu jatkuvaa edestakaista liikettä, mikrohistoriasta siirrytään makrohistoriaan ja takaisin. Feature ei pyri “tolstoilaiseen varmuuteen”, vaan kaikkia taikinanjuuren etsinnässä ja asian tutkimuksessa ilmenevät esteet ja dokumentaation aukot ja vääristymät sisällytetään avoimesti kertomukseen. Dramaturgia on velkaa myös Marcel Proustille ja hänen pioneerityölleen aistimuistojen luonteen ymmärtämisen parissa. Tässä tapauksessa maku- ja hajumuisto vain ei liity Madeleine-leivokseen vaan tuhdin suomalaisen nälän kepittämisen keskeisen leivonnaisen, tuhdin ruisleivän haukkaamiseen.
Featuren ajallinen kaari ulottuu 1910—20-luvun vaihteesta 1980—90-lukujen vaihteeseen. Etappeina tässä välissä ovat 1930-luvun lama ja sen aiheuttama suoranainen nälänhätä, leipomon perustaminen Ylivieskaan ja leipomon tuhoutuminen 1980-luvun juppiaikakauden osakekeinottelujen jälkimainingeissa.
Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus on Helmi Järviluoman ja tekninen toteutus on Pekka Lapin. Kertojina ovat Laura Järviluoma ja Eero Saarinen. Muusikot: Jarmo Huhta (dub), Erkki Säily (kitara), Meri Kytö (kontrabasso), Helmi Järviluoma (laulu/viulu), Leino Visuri (laulu). Tuottaja on Harri Huhtamäki.

Tapio Tamminen: Hegel
Eli rakkaudesta absoluuttiin
Pe 20.4. ja su 22.4.
Georg Wilhelm Hegel on filosofian historian kuuluisimpia ajattelijoita. Filosofin elämä on kuitenkin jäänyt hänen maineensa varjoon. Ohjelmassa kysytäänkin, miten Hegelistä tuli Hegel. Kuinka hän päätyi väittämään, että maailmassa ei ole mitään tarkoituksetonta? Kärsimykset ja katastrofit ovat välttämättömiä kehitykselle, sillä niiden kautta maailma kulkee kohti lopullista ykseyttä. Hegelin kosminen historianfilosofia on huikea kehitystarina, jota on tulkittu hyvin ristiriitaisesti. Joillekin se on merkinnyt syvällisesti oivallettua kristillistä maailmankatsomusta, toisille lähes ateistista julistusta ihmisen kaikkivoipaisuudesta. Hegelin mielestä historia eli ristiriidoista. Ehkä tämä näkyi myös Hegelin omassa elämässä, kun hän kamppaili paikastaan akateemisessa maailmassa jatkuvien taloudellisten vaikeuksien keskellä. Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojina: Tiia Louste, Aki Raiskio ja Tom Wentzel.

Harri Huhtamäki: Välityksiä - mediations
Äänimaisemista aivoihin ja päinvastoin
Pe 27.4. ja su 29.4.
Vuosisatoja sitten idän filosofit kyselivät: jos puu kaatuu metsässä, kuuluuko siitä ääni? Ohjelma tutkailee samassa hengessä äänimaailmojen syntyjä, sen olemuksia - musiikit ja puheet mukaan lukien. Kuulokulmat ja perspektiivit vaihtelevat välityksistä rippuen, sillä mikään ääni ei eksistoi puhtaana - an sich. Äänellinen tapahtuma on linkittynyt monin tavoin asioihin, esineisiin, ihmisiin - ääni tapahtuu aina välissä. Myös ihmisen aivot ovat monimutkaisesti kytkeytyneet näihin ilmiöihin - välityksinä. Nykyiset neurotieteet paljastavat jatkuvasti uutta ja jopa hämmästyttävää tietoa siitä, miten äänimaailma aivoissamme toimii. Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki. Musiikki: Tapani Rinne, Tuomas Norvio, Esa Karjula ja Harri Huhtamäki. Tekninen toteutus: Tuomas Norvio. Kertojana muusikoiden lisäksi Eero Saarinen.

Toukokuu

Tapio Tamminen: Villejä lupiineja
Fragmentteja vieraudesta
Pe 11.5. ja su 13.5.
Alkuperäinen luonto, mitä se on, mihin piirtää alkuperäisen ja muun luonnon välinen raja? Milloin kasvi tai eläin ansaitsee alkuperäisstatuksen? Jos se tullut tänne omia aikojaan ilman ihmisen myötävaikutusta, kasvi tai eläin luetaan alkuperäiseksi. Kissankelloja, mataroja ja sinivuokkoa pidetään alkuperäiskasveina noin 1200 muun kasvin kanssa. 900 - 1000 sataa kasvia puolestaan luetaan vieraiksi, muukalaisiksi. Mutta onko kissankello alkuperäiskasvi? Kuka sen todistaa - aukottomasti? Vai onko kyse vain uskomuksesta?

Kun yhteiskunta tai maailma ympärillämme muuttuu nopeasti, se tiivistää aina rajat - konkreettiset ja symboliset. Entä vieraslajien vastainen taistelu? Onko kyse vain luonnon monimuotoisuuden puolustamisesta? Vai symbolisesta rajojen puolustamisesta, kätketystä poliittisesta viestistä? Kertooko se pikemminkin vierauden totaalisesta pelosta kuin alkuperäisen luonnon puolustamisesta? Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Inkeri Kivimäki ja Aki Raiskio.

Matti Ripatti: Hiljaisuus
Poissaolon historiaa
Pe 18.5. ja su 20.5.
Jos kukaan ei olisi keksinyt ruuvia ja itse ruuvin periaatetta, meitä ympäröivä maailma näyttäisi perin toisenlaiselta kuin se nyt on. Ilman ruuvia ei olisi höyrykonetta, ei mitään hienomekaniikkaa, luultavasti ei koko industrialismia, joka niin mullistavin tavoin on muuttanut ihmisen maailmaa muutaman viime vuosisadan aikana.

Paljon on kiinni niin pienestä esineestä. Ruuvi sopii hyvin havainnollistamaan ruotsalaisen historioitsijan ja esseistin Peter Englundin huomiota, että vähäpätöisyydet harvoin ovat vähäpätöisiä, ja että näennäisesti kovin pienestäkin syystä voi kummuta odottamattoman laajavaikutteisia seurauksia. Esseekokoelmassaan ’Hiljaisuuden historia’ Englund tarkastelee ruuvin kaltaisia pikkuasioita ja hahmottelee niiden kautta sitä pientä historiaa, joka kukoistaa suurten maailmantapahtumien, sotien ja eliitin valtataistelujen katveessa - siis sitä todellisuutta, jossa ihmiskunnan valtaenemmistö on elänyt ja elää.

Englundin esseet muodostavat lähtökohdan ohjelmalle, joka esittää muutaman yksityiskohdan (Rooman tuho, ruuvi, silmälasit ja äänimaiseman muuttuminen) välityksellä yhden kuulokulman sivilisaatiomme kehitykseen. Perin pienet asiat ovat voineet suuresti vaikuttaa tuohon kehitykseen, mutta kaikki tapahtunut on silti ihmisen työtä, valintojen seurausta, ei välttämätöntä. Entäpä jos kiinalaiset olisivat keksineet silmälasit - olisiko Eurooppa silloin saanut sellaista teknologista etumatkaa kuin sillä viime vuosiin asti oli? Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojina: Helka-Maria Kinnunen ja Aki Raiskio.

Hanna Huhtamäki - Paroni Paakkunainen: Laste baras jazzi
Tanomusiikillisesta kommunikaatiosta
Pe 25.5. ja su 27.5.
Mitä tapahtuu kun 7-vuotias lapsi ja keski-ikäinen huippumuusikko tapaavat toisensa musiikin merkeissä? - Soitetaan yhdessä. Ymmärretään yhteistä kieltä, jota on vaikea pukea sanoiksi. - Keskustellaan lapsuudesta, superlatiiveista ja musiikista. On kyse kommunikaatiosta, musiikista ja puheesta ja niiden käännöksistä. Musiikki ja käsikirjoitus: Hanna Huhtamäki ja Paroni Paakkunainen. Ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertojana: Tom Wentzel.

________
Kaikkien ateljee-ohjelmien teknisestä toteutuksesta vastaa Pekka Lappi ja tuottajana on Harri Huhtamäki.

Perjantaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 13.00. Huom! Kerran kuukaudessa tällä lähetyspaikalla Ääniversumi.

Mikä on pelkästään äänen varassa elävä todellisuus? Mitä on radiolle ominaisin ilmaisu? Mitä radio-ohjelma on tai mitä se voisi olla löydettyään olemuksensa?

Radioateljeen tuotanto - feature - on vastausten etsimistä näihin kysymyksiin. Ohjelmista on vaikea löytää yhteisiä piirteitä muihin, jos itse välineen sanelemat samankaltaisuudet sivuutetaan. Jokin niitä kuitenkin yhdistää.