Perjantaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 13.00. Kuukauden ensimmäisenä perjantaina tällä lähetyspaikalla Ääniversumi. Kesällä 2013 ei sunnuntaiuusintaa.

Radioateljeen syksy 2012

Radioateljeen syyskuu alkaa kommunistivainoilla, millaista oli Suomessa se toiminta, josta joutui vankilaan? Syyskuu päättyy 1960-luvulle, millainen on sen vuosikymmenen perintö? Lokakuun aluksi lähetetään ohjelma pienten lasten raa'asta väkivallasta. Miten sen kokevat opettajat? Marraskuussa kuullaan ohjelma Carl Gustaf Jungin sotavuosien aikaisesta elämästä. Mikä on Jungin rooli on Hitlerin vastaisessa salaliitossa? Myös viisi äänimuotokuvaa pohjoisesta kuullaan, ja inhimillinen kertomus yhden ihmisen toiminnasta, ongelmista, virheistä ja erehdyksistä.

Lähetykset Yle Radio 1:ssä perjantaisin klo 22.05 – 23.05, uusinta sunnuntaina klo 13.00
Jos toisin ei ole mainittu, ohjelmien tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki.

Kuukauden ensimmäisenä perjantaina tällä lähetyspaikalla lähetetään Ääniversumi-ohjelmia.

Tulosta lista (pdf)

Syyskuu

Pe 7.9. ja uusinta su 9.9.
Ääniversumi: Tulivuori
Markku Mäkeläisen ja Sirpa Koskisen matka moottoripyörällä Sisiliaan ja siellä Etnalle vuonna 1985 on ajankuvaa, mutta ennen kaikkea persoonallinen matkakertomus.

Pe 14.9. ja uusinta su 16.9.
Matti Ripatti: Kommunisti!
Sorron yössä
Kommunismi oli 1900-luvun suuri unelma ja suuri painajainen, ja ihmeen monille se edelleen näyttäytyy uhkana. Suomen historiassa on kuitenkin ollut aika, 1900-luvun loppupuoliskolle saakka, jolloin kommunisteja ensin ennen sotia pelättiin ja vainottiin, ja sitten sotien jälkeen vain pelättiin. Siihen maailmaan meidät johdattaa kaksi Hämeenlinnan naisvankilassa poliittisten vankien lapsina 1930-luvulla syntynyttä naista, Ritva (s. 1934) ja Riitta (s.1939).

Millaista oli se toiminta, josta joutui vankilaan ja millaista oli elää jatkuvan tarkkailun alla ja pelossa, että vanhemmat pidätetään? Millaista oli sodan jälkeen, jolloin kommunismi oli voimissaan ja puolueessa toimiminen avasi ovia avaraan maailmaan? Ja lopulta, miltä tuntui, kun historian suuret voimat näyttivätkin kääntävän selkänsä aatteelle, jossa itsessään ei ollut mitään vikaa. Aatteen toteuttajat vain pilasivat sen. Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne, Tuomas Norvio ja Harri Huhtamäki. Tekninen toteutus: Pekka Lappi, Tommi Kurki ja Tuomas Norvio. Äänitetty livenä 8.2.2012 Suistoklubilla Hämeenlinnassa.

Pe 21.9. ja su 23.9.
Eero Aro: Täälläolo
Talon kuuntelua
Omakotitalo järven rannalla kaupungin keskustassa on kliseinen kuva suomalaisen unelmakodista. Ajatus ei ole kovin kaukana Gaston Bachelardin kotoisuutta ylistävästä ihannetalosta, jossa ihmisen on hyvä asua. Bachelardin mukaan todellisella hyvällä ololla on menneisyys, joka ei ole pelkästään yksilön menneisyys, vaan kokonainen historia, joka eletään vanhojen talojen kautta.

Bachelard etsi ranskalaisesta ja saksalaisesta runoudesta tilan kokemuksiin liittyviä mielikuvia. Hän näki sanat pieninä taloina kellareineen ja ullakkoineen. Talon ensimmäisessä kerroksessa oleskelee terve järki, joka on aina valmiina kanssakäymiseen ulkomaailman kanssa. Portaiden kapuaminen sanatalon sisällä on asteittaista abstrahointia. Kellariin laskeutuminen on uneksimista, eksymistä epävarman etymologian kaukaisille käytäville ja mahdottomien aarteiden etsimistä.

Taloa on kiittäminen siitä, että muistoillamme on katto päänsä päällä. Monimuotoisessa talossa on nurkkia ja käytäviä muistojen turvapaikoiksi. Palaamme niihin koko elämämme ajan uneksinnan avulla. Ohjelma kuuntelee talon sisätilaa ja liikkeitä, ja kulkee talon nurkkiin ja sopukoihin. Vuosina 1884 - 1962 elänyt Gaston Bachelard oli ranskalainen filosofi. Hän oli ristiriitainen hahmo, jonka filosofista ajattelua sekä arvostettiin että arvosteltiin.

Pe 28.9. ja uusinta su 30.9.
Olli Seuri: Vuosikymmen
Perintönä
Vuosikymmen on ohjelma muistamisesta ja merkityksien antamisesta. 1960-luku on Suomen lähihistorian tutkituin vuosikymmen, voimakkaita tunteita ja mielikuvia herättävä ajanjakso, jonka sisältö riippuu kertojasta. ”Kuuskytluku” on yhdelle ikuisen nuoruuden lähde ja maailmanhistorian käännekohta, toiselle puhkikulunut historian kelanauha, jolla samat tapahtumat ja fraasit pyörivät todellisuudesta ja alkuperäisestä yhteydestään irrotettuina. Totuus on jossain siellä välillä. Se syntyy kasautuvien tulkintojen vuoropuhelusta – kysymyksistä ja muistoista, väitteistä ja vastauksista.

Ohjelma vyöryttää kuulijan tulkintojen pyörteeseen, kuuskytlukulaisten ja jälkipolvien väliseen dialogiin, jossa etsitään olennaista, Vuosikymmenen perintöä. Ohjaus ja käsikirjoitus: Olli Seuri. Ohjelma perustuu Seurin monivuotiseen työhön 1960-luvun ja historian merkitysten parissa. Kertojina ovat Heikki Peltonen ja Heli Sutela.

Lokakuu

Pe 5.10. ja uusinta su 7.10.
Ääniversumi: Europe broken
Saara Salminen Wallinin tyylille uskollinen teos käsittelee kohtaamisia ja läheisyyttä ja samalla Euroopan vuosikymmeniä hyvin henkilökohtaisella tasolla.

Pe 12.10. ja uusinta su 14.10.
Hanna Huhtamäki: Hyvät Pahat Lapset
Huomenna on tänään
Hyvät pahat lapset on ohjelma, joka kertoo suhteellisen uudesta ilmiöstä: pienten lasten raa'asta väkivallasta, jota esiintyy jo monissa kouluissa. Ohjelma avaa erilaisia perspektiivejä aiheeseen, joka ilmiönä näkyy ja kuuluu päivittäin luokkahuoneissa ja koulupihoilla. Monissa tapauksissa ongelmat ovat niin vakavia, etteivät ne kuulu enää opettajien vastuulle. He kuitenkin joutuvat kohtaamaan ja käsittelemään niitä joka päivä - usein voimattomina ja avuttomina. Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Huhtamäki. Kertojina ovat Minna Haapkylä, Mari Perankoski, Antti Reini ja Eero Saarinen.

Pe 19.10. ja uusinta su 21.10.
Marjut Helminen: Särktokko ja puuaura
Paikan kuuntelua
Parisataa vuotta sitten Särktokko suuttui ja läksi pois Vuolenkosken kylästä. "Menen niin kauaksi, että minusta ette enää kuule", hän vannoi ja asettui pysyvästi Särkilahteen rajautuvalle kallioiselle mäelle. Perhe kasvoi, rakennettiin uusia asumuksia. Ihmiset saivat riittävän toimeentulon kivisiltä pelloilta, metsästä ja järvestä. Tiettömän taipaleen takaa lapset kulkivat kouluun ja läksivät maailmalle. Elämä ei juuri muuttunut ensimmäisen sadanviidenkymmenen vuoden aikana.

Tällaisia Särkilahtia Suomessa on lukemattomia. Aluksi ihmisille omavaraisen elämän tarjoavia, sitten kannattamattomiksi tuomittuja ja vihdoin vapaa-ajan asukkaiden keitaita. Esko Särkiniemi ja hänen siskonsa Irma Väkevä herättävät hiljenneen mäen ja sen unhoon painuneet asukkaat henkiin ja tulevat kertoneeksi samalla merkittävän vaiheen suomalaisuuden ja suomalaisten elämäntavan historiaa ja sen nopeaa ja rajua muutosta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Helminen. Kertojina ovat Eero Saarinen ja Tiia Louste.

Pe 26.10. ja uusinta su 28.10.
Leena Häkkinen: Pohjajään ilo
Tulkintoja Helvi Juvosen tuotannosta
"Elämässäni ei ole enää aikoihin ollut muuta rakkauden tai surun aihetta kuin työ, taideasiat, ei muuta huolta kuin leipä, elämä ja kuolema. Niin yksinkertaisella elämällä on helppo olla valmis", kirjoittaa Helvi Juvonen (1919 - 1959) lähiomaisilleen vähän ennen kuolemaansa.

Helvi Juvonen kuoli vain 39-vuotiaana, mutta sitä ennen hän kirjoitti vimmalla ja sydämellä päätoimisesti kymmenen vuoden ajan. Hän ei ole vain 'Pikarijäkälän' kirjoittaja vaan kuuden runokirjan, satukokoelman 'Pikku karhun talviunet' kirjailija ja lukuisien käännösten, kritiikkien ja esseiden kirjoittaja. Helvi Juvosen runouden ytimessä ovat luonto- ja eläinrunot, mutta hän kirjoitti myös paljon muuta syvää ja oivaltavaa lyriikkaa, joka puhuttelee myös tänä päivänä.

Leena Häkkinen on koonnut Helvi Juvosen tuotannosta kokonaisuuden, jossa soi perinteisen runon taitajan ja modernistin ääni - satuja unohtamatta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Leena Häkkinen. Kertojina Elsa Saisio ja Aki Raiskio.

Marraskuu

Pe 2.11. ja uusinta su 4.11.
Ääniversumi: Äänien jäljet
Petri Kuljuntaustan radioteos kätketyistä ääniulottuvuuksista. Harvinaiset ääni-ilmiöt ja äänimaisemat antavat uuden kuulokulman arjen tilanteisiin ja toimintoihin. Ne yhdistyvät teoksessa äänien tarinaksi, jossa ei ole sanoja.

Pe 9.11. ja uusinta su 11.11.
Tapio Tamminen: Agentti 488
Carl Gustaf Jung ja sodanjumala
Marraskuussa 1942 Yhdysvaltojen tiedustelupalveluosaston johtaja Allen Dulles saapuu Zürichiin. Hän ottaa yhteyttä toimittaja Mary Bancroftiin. Tästä alkaa dekkarimainen tapahtumasarja, jonka keskipisteessä on Carl Gustaf Jung. Dulles värvää maailmankuulun psykiatrin vakoojaksi. Mihin hän pyrkii teollaan? Monet epäilevät Jungia liiallisesta natsimyönteisyydestä. Entä mitä Dullesin apuri Mary Bancroft hakee Jungista, joka tunnettiin monista naisseikkailuistaan?

Samaan aikaan Jung kehittelee ajatuksiaan kollektiivisesta piilotajunnasta ja muinaisgermaanisen Wotan-jumalan paluusta. Onko Hitler tämän possessoima? Entä mikä Jungin rooli on Hitlerin vastaisessa salaliitossa? Ohjelma valottaa poikkeuksellisella tavalla Jungin sotavuosien aikaista elämää. Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojina Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Eero Saarinen.

Pe 16.11. ja uusinta su 18.11.
Katri Puranen: Viisi sekuntia hiljaisuuteen
Viisi äänimuotokuvaa pohjoisesta
Viisi sekuntia hiljaisuuteen - viisi äänimuotokuvaa pohjoisesta herkistää korvat ihmiselle maisemassa. Veden virta rytmittää kevätkalastajan puheen. Iltapäiväliikenne kohisee koko kehollaan kuuntelevan vastasyntyneen ympärillä. Tiskikoneen huminassa matkailuyrittäjä kaipaa jokea. Kolarilaisten ihmisten äänellisessä arjessa ihminen punoutuu osaksi maisemaa ja maisema ihmiseen. Käsikirjoitus ja ohjaus: Katri Puranen. Tekninen toteutus Pekka Lappi ja Katri Puranen. Muotokuvissa: Lea Kaulanen, käsityötaiteilija-matkailuyrittäjä, Äkäslompolo, Jouni Pudas, eläkeläinen, Kolarinsaari, Ilari Muhonen, vastasyntynyt, Kolarin kirkonkylä, Vesa Pellikka, Kolarin kirkonkylä, Laura Kylmämaa, opiskelija, Vaattojärvi-Helsinki.

Pe 23.11. ja uusinta su 25.11.
Pertti Seppälä: Yksinäinen purje
Runoilija maanpaossa
Duo Duo (s. 1951), oikealta nimeltään Li Shizheng, on kiinalainen nykyrunoilija, jonka teoksia ei ole aiemmin suomennettu. Beijingissä syntynyt Duo Duo kuului ulkojäsenenä ns. hämärän runoilijoihin, jotka 1970-luvulta lähtien ryhtyivät kirjoittamaan Kiinassa modernistista runoutta. Eräänlaisena protestina vallitsevaa sosialistista realismia vastaan.

Vuonna 1989 Duo Duo loikkasi länteen Tiananmenin aukion verilöylyn vuoksi. Hän asui useita vuosia maanpakolaisena mm. Englannissa, Kanadassa ja Hollannissa. Saatuaan Hollannin kansalaisuuden ja passin vuonna 2004 Duo Duo muutti takaisin Kiinaan. Hän toimii nykyisin Hainanin yliopiston kirjallisuuden opettajana Etelä-Kiinassa. Lokakuussa 2010 hänelle myönnettiin arvostettu Neustadt-kirjallisuuspalkinto.

Älyllisesti monipuolista runoutta kirjoittava Duo Duo tunnetaan alkuaikojen elliptisistä ja yhteiskuntakriittisistä runoistaan. Maanpaossa vietettyjen vuosien keskeisiksi teemoiksi nousivat irrallisuus, juurettomuus ja muisti. Käsikirjoitus, suomennokset kiinan kielestä ja ohjaus: Pertti Seppälä. Kertojina Aki Raiskio ja Inkeri Kivimäki.

Pe 30.11. ja uusinta su 2.12.
Tapani Rinne - Tuomas Norvio - Harri Huhtamäki: Mieli-ääni-maisema Mielenmaisemamusiikkia
Tapani Rinne, Tuomas Norvio ja Harri Huhtamäki ovat tehneet äänimaisemamusiikkia Hämeenlinnassa Suistoklubilla jo kymmeniä kertoja vuodesta 2010. Live-esitykset ovat olleet osa Radioateljeen kuunteluklubia. Näiden esitysten pohjalta Verkatehtaan johtaja Jouko Astor tarjosi triolle mahdollisuutta olla mukana Verkatehtaan residenssitoiminnassa. Trio on tehnyt jo kaksi ohjelmaa Radioateljeelle, joista toinen Hänen täytyy olla erilainen, sai Prix Italia palkinnon syyskuussa 2011 ja Koura-säätiön kunniamaininnan maaliskuussa 2012. Näin syntyi ajatus kokeilla äänimaisemamusiikin tekemistä monikanavajärjestelmällä, jossa mielen näyttämö mahdollistuu akustiseksi kokemukseksi. 'Mieli - Ääni - Maisema' jakaantuu viiteen osaan: Sumu nukkuu, Perinnearkku, Hallin Janne Hämeen linnassa, Tekstimetsä ja Violetti mieli.

Ensimmäinen osa perustuu laulun, äänien ja puhaltimien dialogisuuteen, jossa mielenmaisemien perustana ovat klassiset idän estetiikan peruselementit gramscimaisin maustein. Toisessa osassa seikkaillaan arkaaisten vuoristomelodioiden modaalisissa tekstuureissa, jotka pohjautuvat Appalakkien monikulttuurisiin sekoituksiin, jotka tässä yhteydessä ovat tekijöiden omia vapaamuotoisia tulkintoja. Kolmannessa osassa Hallin Janne seikkailee Hämeen linnassa (tai Hämeenlinnassa), sillä Janne kirjoitti 1868 laulun itsestään linnan vankilassa ennen karkotustaan Siperiaan. Neljäs elementti koostuu runoilijoiden Vilja-Tuulia Huotarisen, Kai Niemisen ja Ville Hytösen runoista, jotka soivat perkussiivisissa maisemissa runoilijoiden itsensä esittäminä. Viides elementti koostuu teemoista ja äänimaailmoista, jotka ovat lähinnä tekijöiden mielenmaisemaa kun he sairastavat "sielun flunssaa". Teoksen sävellyksistä ja sovituksista vastaavat Hanna Huhtamäki, Esa Karjula, Tuomas Norvio, Tapani Rinne ja Harri Huhtamäki. Radioversion tekninen toteutus on Tuomas Norvion. Tuottajat ovat Harri Huhtamäki ja Jouko Astor Verkatehdas.

Joulukuu

Pe 7.12. ja uusinta su 9.12.
Ääniversumi: Kambodza rocks
Sampsa Oinaalan ohjelma Kambodzan musiikkielämän erikoisesta piirteestä. Hirmuhallinnon ajan kätkettyinä olleita musiikkitallenteita on lähes kirjaimellisesti kaivettu esiin ja kappaleet sekä niiden esittäjät ovat nousseet uuteen suosioon.

Pe 14.12. ja uusinta su 16.12.
Juha Seppälä - Harri Huhtamäki: Herra Schmidtin seikkailut
Matka maailman auringonlaskuun
Herra Schmidtin seikkailut on kertomus idän ja lännen, menneen ja nykyisen, toden ja kuvitellun rajalta. Se on kuvaus loistonsa päivien "Kannas Cityn" huvilayhdyskunnan elämänkuhinasta, 1900-luvun alkuvuosikymmenten poliittisista ristiriidoista ja toisaalta nykymaailman peilitalojen heijastamista irvokkaista naamanilmeistä. Tarina on samalla matka vanhasta maailmasta globalisaation sekasortoon ja Euroopan kukoistuksen päivistä materialisoituneen maailman auringonlaskuun.

Kertojana on salaperäinen herra Schmidt, joka sukkuloi ajassa ja tilassa, historiassa ja nykyhetkessä Münchhausenin suvereeniudella, ET:n vakavuudella ja ruhtinas Myshkinin intohimolla. Hän tietää kaikesta paljon, rientää Viipurin katuja salkku kainalossaan tai päästelee Kannaksen teitä aluksi mustalla Olympiallaan, sitten Renault Grey -värisellä Harley-Davidsonillaan ja lopulta Detroitissa valmistetulla Hupmobilellaan. Kuka ja mikä herra Schmidt on? Puliveivari, globaalin innovaatiotalouden ja luovan tuhon airut? Sankari vai konna? Huijari? Anarkisti? Seikkailija? Vai vain yksi meistä, kaltaisistamme? Herra Schmidtin seikkailut on myös inhimillinen kertomus yhden ihmisen toiminnasta, ongelmista, virheistä ja erehdyksistä. Elämän epätäydellisyydestä. Ne ovat myös markkinarakoja. Niistä alkaa draama, toiminta. Käsikirjoitus: Juha Seppälä. Ohjaus ja musiikki: Harri Huhtamäki. Kertojina Minna Haapkylä ja Eero Saarinen.

Pe 21.12. ja uusinta su 23.12.
Harri Huhtamäki: Jouluna
Perinteinen ohjelma
Joulu on siitä ihmeellinen juhla, että kaikki keskittyy lapsuuteen. Jouluna lapset viihtyvät ja aikuiset yleensä palaavat omaan lapsuuteensa - muistellen ja tarinoiden. Aikuisilla on myös hyvin usein käsitys, että heidän omassa lapsuudessaan joulu oli "vielä joulu". Silloin oli enemmän lunta, kaupallisuus ei rehottanut niin räikeästi, joululaulutkin olivat parempia. Joulu on lapsuuden kulta-aikaa. Radioateljeen ohjelmassa ei taatusti kuulla mitään mikä poikkeaisi "oikeasta joulusta". Klassikon ovat toteuttaneet Harri Huhtamäki, Pekka Lappi ja Tom Wentzel. Äänite on vuodelta 1992.

Pe 28.12. ja uusinta su 30.12.
Harri Huhtamäki: Uusi vuosi
Vuoden vaihtuessa
Uutena vuotena on tapana tehdä erilaisia lupauksia. Moniko uskoo niihin? Vai ovatko ne valkoisia valheita tai vaaleanpunaisia itsepetoksia? Nykyään usko lupauksiin tuntuu olevan heikoilla, varsinkin jos lupauksen antajat ovat ekonomisteja, johtajia tai poliitikkoja. Toisaalta ihmiset haluavat uskoa melkein mitä tahansa, jos se helpottaa elämistä. Näin huijareilla on kasvavat markkinat. Ohjelmassa kaikki on totta, vaikka välillä saattaa kuulostaa, että ei olisi. Keskeisenä hahmona on "Julkunen Tiprusta". Hänen kauttaan kuulostellaan lupauksia, uskottavuutta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertoja: Tom Wentzel. Äänite on vuodelta 1992.

Tulosta lista (pdf)

Ohjelmat syys-joulukuussa 2012

Mikä on pelkästään äänen varassa elävä todellisuus? Mitä on radiolle ominaisin ilmaisu? Mitä radio-ohjelma on tai mitä se voisi olla löydettyään olemuksensa?

Radioateljeen tuotanto - feature - on vastausten etsimistä näihin kysymyksiin. Ohjelmista on vaikea löytää yhteisiä piirteitä muihin, jos itse välineen sanelemat samankaltaisuudet sivuutetaan. Jokin niitä kuitenkin yhdistää.