Perjantaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 13.00. Kuukauden ensimmäisenä perjantaina tällä lähetyspaikalla Ääniversumi. Kesällä 2013 ei sunnuntaiuusintaa.

Syksy 2010

Syyskuussa Radioateljeessa kuullaan Kai Niemisen suomentamia japanilaisen Ryõkanin runoutta ja Pertti Niemisen uusinta tuotantoa. Syyskuun lopulla kuljetaan Mirkka Rekolan matkassa hänen ajattelunsa maisemaan ja lokakuun alussa undergroud-runoilija Juha Kulmalan runot soivat urbaanissa ja epäpuhtaasti säröilevässä todellisuudessa. Kulmalan runouden jälkeen kuullaan romanttista ja idealistista kiinalaista runoilijaa Hai Zita, joka kuolemansa (1989) jälkeen on noussut Kiinassa kulttirunoilijan maineeseen.

Radioateljee esittää
Perjantaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 13.00

Syyskuu

Michel Tournier - Harri Huhtamäki: Kolme tarinaa taiteesta
Moraalin, ihastuksen ja närkästyksen rajat
Pe 3.9. ja su 5.9.
Radioateljee esittää kolme kertomusta maailmansynnystä - kaikille tuttuja tarinoita Aatamista ja Eevasta. Mutta yllättäen tarinat liittyvätkin taiteiden syntyyn - vieläpä modernin taiteen syntyyn kolmella eri alueella. Miten musiikki, tanssi Aatami ja Eeva liittyvät toisiinsa? Miten ne kaikki saivat oikeutuksensa? Miten tuoksut liittyvät moderniin taiteeseen? Missä on itämaisen ja länsimaisen teknologian raja? Näiden tarinoiden isä on Michel Tournier ja ne on suomentanut Annikki Suni. Akustiseen muotoon tarinat on tehnyt Harri Huhtamäki sekä Pekka Lappi ja Tom Wentzel. Tuottaja on Harri Huhtamäki.

Ryokan - Kai Nieminen - Matti Ripatti: Suuri hupsu
Luopumisen kauneudesta
Pe 10.9. ja su 12.9.
"Kuka sanoo minun runojani runoiksi? Minun runoni eivät ole runoja. Vasta kun ymmärrät etteivät runoni ole runoja, voimme ryhtyä keskustelemaan runoudesta." Näin kirjoitti japanilainen munkki ja runoilija Ryõkan. Runojen runouden kieltävä runo on kuin zeniläinen arvoitus, joka houkuttelee kuuntelijaa heräämään arkilogiikan puoliunesta. Ryõkanin maailmassa asiat eivät ole joko tai.

Hänen Suuri hupsu -suomennoskokoelmansa runoista tai ei-runoista Harri Huhtamäki on valikoinut kaksijakoisen, luopumisen haikeutta ja siihen alistumisen tyyneyttä henkivän kokonaisuuden. Alkupuoliskolla kuullaan jo iäkkään munkin nuoruusmuistoja ja vanhenemisen tuntoja, useasti hienojakoisilla näkökulmanvaihdoksilla leikkivinä runopareina, variaatioina. Loppupuoliskolla dialogi ikään kuin muuttuu konkreettiseksi: Ryõkanin runojen rinnalle ilmaantuvat nuoren nunnan, Teishinin runot. Runojen käymän keskustelun kautta vanhan miehen ja nuoren naisen suhteeseen avautuu näkymä, jonka puhuttelevuus ei rajoitu vain japanilaisiin tapoihin.

Ryõkanin runojen suomalainen kuuntelija kohtaa niissä askarruttavan sekoituksen tuttuutta ja vierautta. Tunnistamisen kokemus on kuitenkin päällimmäisenä, nimittäin sekä lauseiden yleisinhimillisen totuudellisuuden että tunnusomaisen japanilaisuuden tunnistamisen. Samaan pyrkii radiototeutus, jossa yritetään nimenomaan välttää japanilaisuuden mielikuvien rikkomista.

Runojen suomentaja on Kai Nieminen. Ohjelman toteutuksesta vastaa Matti Ripatti ja häntä ovat avustaneet Harri Huhtamäki ja Paroni Paakkunainen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojat: Tiia Louste ja Eero Saarinen. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pertti Nieminen - Matti Ripatti: Maailma pitäisi aloittaa alusta
Pertti Niemisen runoja
Pe 17.9. ja su 19.9.
Runoilija Pertti Nieminen (s. 1929) tuli jo 1950-luvulla tunnetuksi kiinalaisen runouden suomentajana, ja siitä syystä hänen omaakin runouttaan on pidetty vähintäänkin kiinalaisvaikutteisena. Niemisen seitsemänteentoista, vuonna 2009 ilmestyneeseen runokokoelmaan 'Maailma pitäisi aloittaa alusta' pohjautuva samanniminen ateljee-ohjelma tarjoaa runoilijaan toisenlaisen kuulokulman. Siitä kulmasta Pertti Niemisen runot eivät näyttäydy tippaakaan itämaisina, saati eksoottisen vaikeatajuisina. Nehän puhuvat ennen muuta siitä arkitodellisuudesta, jonka jokainen suomalainen voi tunnistaa.

Ohjelmassa Niemisen uusimmat runot asettuvat dialogiin hänen varhaisimpien runojensa kanssa. Dialogissa selviää yksi syy runoilijan maineeseen kiinalaistyyppisenä viisaana: jo 1950-luvulla syntyneet runot ovat kuin paljon vanhemman ja ehkä viisaammankin miehen kirjoittamia. Ikääntyminen on merkinnyt hänelle lähinnä ilmaisun tiivistymistä ja suoristumista.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Eero Saarinen ja Inkeri Kivimäki. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Mirkka Rekola - Leena Häkkinen: Vedessä palaa
Mirkka Rekolan runoja
Pe 24.9. ja su 26.9.
Vuonna 1954 ilmestynyt runokokoelma 'Vedessä palaa' oli Mirkka Rekolan esikoisteos. Sen runot aloittavat Leena Häkkisen ohjelman, jossa kuljetaan runoilijan matkassa hänen ajattelunsa maisemaan.

Trendeistä piittaamattoman runoilijan kieli soi akustisesti runoissa, jotka kulkevat hiljaisuuden, muistamisen, rakastamisen ja tyhjyyden maailmoissa. Niiden taustalla lymyää Mirkka Rekolan ajatus siitä, että ihmisessä ovat kaikki ikäkaudet samanaikaisesti läsnä. Että vuodenajat istuvat yhtä aikaa pöytään ja sinä olet viides, se ulkopuolinen. Samalla kun isosedän ponttilauta kurottaa menneisyydestä tähän päivään.

Mirkka Rekola on sanonut kokevansa maailman muistina. Vaikenemisen matkana. Ohjelma kutsuu tälle matkalle, kielen ja mielen kirkkaan salaperäiseen maailmaan.

Ohjelman ääninä ovat Heidi Krohn, Anna-Kaisa Liedes ja Eero Saarinen. Improvisoidut laulut ovat Anna-Kaisa Liedeksen. Runojen valinnoista ja ohjauksesta vastaa Leena Häkkinen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Lokakuu

Juha Kulmala - Matti Ripatti: Emme ole dodo
Säröilevää todellisuutta
Pe 1.10. ja su 3.10.
Jarkko Laine on kuollut, mutta turkulainen underground-runous elää ja voi hyvin Juha Kulmalan (s. 1962) raisusti polveilevissa teksteissä. Pitkät, mutta nopealiikkeiset runot pilkkaavat sovinnaisuuksia, arkielämän ja yhteiskunnan ankeuttavia rakenteita. Ja niin tehdessään juhlivat kieltä, runoa vastarinnan ja merkityksen välineenä. Beat-runojen tapaan Kulmalan runot hengittävät puheen rytmissä, ja siksi ne soveltuvat mainiosti myös radioon. Lähtökohtana on Kulmalan v. 2009 julkaistu, kolmas runokokoelma 'Emme ole dodo'.

Toinen underground-runoilija J. K. Ihalainen kuvaili kokoelmaa sanoilla "kuin takaraivoon painunut muistijälki jostain tuhottoman vanhasta joka tekee paluuta meidän nyljettyyn epätodellisuuteemme ymmärtämättä mitä täältä pesee." Ohjelma antaa runojen soida siinä sielunmaisemassa, jossa ne tuntuvat syntyneenkin, urbaanissa ja epäpuhtaasti säröilevässä todellisuudessa.

Runot: Juha Kulmala. Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Inkeri Kivimäki ja Matti Ripatti. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pertti Seppälä: Hai Zi
Yksinäisyyden ja kuoleman runoilija
Pe 8.10. ja su 10.10.
Hai Zi, oikealta nimeltään Zha Haisheng (1964 - 1989), oli kiinalainen runoilija, joka kuolemansa jälkeen on noussut Kiinassa kulttirunoilijan maineeseen. Hai Zi -kirjailijanimi (tarkoittaa "Meren poika") syntyi maanviljelijäperheeseen pienessä maalaiskylässä Anhuin maakunnassa. Hän oli varhaiskypsä ja pääsi Pekingin yliopistoon opiskelemaan lakia jo 15-vuotiaana. Sittemmin hän oli yliopistonopettajana Pekingin esikaupunkialueella kuolemaansa saakka.

Hai Zi kirjoitti laajahkon runotuotantonsa noin 5-7 vuoden aikana. Eläessään häntä ei arvostettu pienen piirin ulkopuolella juuri ollenkaan. hän teki itsemurhan asettumalla junan alle 26.3.1989, omana syntymäpäivänään. Hänen itsemurhansa sai liikkeelle pienen itsemurhaepidemian nuorten kiinalaisten runoilijoiden ja taiteilijoiden keskuudessa.

Hai Zi oli romanttinen ja idealistinen runoilija, joka hyödynsi runoudessaan myös surrealismin keinoja. Keskeisiä teemoja hänen tuotannossaan olivat maaseudun ja luonnon kuvaus runoilijan sisäiseen maailmaan sulautettuna: yksinäisyys ja kuolema. Hän oli eräänlainen primitivisti, joka tuntui syntyneen väärälle aikakaudelle. Hän vastusti modernisaatiota ja luonnon saastuttamista, tuhoamista. Palvoi kauneutta, ja ilmaisi sanottavansa pelkistyneellä ja konstailemattomalla kielellä. Piti itseään nuorena nerona, jonka kuului kuolla nuorena.

Ohjelman runojen suomennokset kiinan kielestä, käsikirjoitus ja ohjaus: Pertti Seppälä. Kertojat:Inkeri Kivimäki ja Eero Saarinen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Tapio Tamminen: Kerala
Coktailia Etelä-Intiassa
Pe 15.10. ja su 17.10.
Intian niemimaan kärjessä sijaitseva Kerala on trooppinen paradoksi: sosialismin ulkoilmamuseoksi kutsutussa maassa hindulaisuus, islam ja kristinusko vaikuttavat sulassa sovussa rinnakkain. Keralan mausterannikko on etelä-intialainen hyvinvointivaltio. Ihmisten elinikä on eurooppalaista tasoa, naisten asema huomattavasti parempi kuin muualla Intiassa ja väestönkasvu on saatu kuriin. Viime vuosina Keralaan on rakennettu paikallisdemokratiaa, jota pidetään ainutlaatuisena kokeiluna koko maailmassa.

Ohjelmassa jalkaudutaan Kerala-paradoksin juurille: vieraillaan vedalaiseksi kyläksi kutsutussa Panjalissa, jossa vielä äskettäin Vedojen perinnettä siirrettiin suullisesti sukupolvelta toiselle samalla tavoin kuin pari tuhatta vuotta sitten.

Keralassa on otettu aina vaikutteita muualta, mutta helposti sieltä on lähdettykin. Viime vuosina entistä useammin Lähi-idän öljymaihin siirtotyöläisiksi. Ohjelma valottaa jouhevasti keralalaisen coktailin eri puolia: uskontoja, politiikkaa ja jokapäiväistä elämää - unohtamatta matkaamista busseilla eri puolilla jumalan omaa maata, kuten Keralaa on nimitetty.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojina: Inkeri Kivimäki, Eero Saarinen ja Tom Wentzel. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Marjut Helminen: Sokea jalatonta syyttää
Tuomareista ja tuomioista
Pe 22.10. ja su 24.10.
Ihmisten väliset kiistat ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskuntakin. Aina on tarvittu myös niitä, jotka ratkaisevat näitä kiistoja, viisaita vanhuksia, kylänvanhimpia ja tuomareita. Tuomareista ja tuomioista löytyykin kansanperinteistä lukemattomia kertomuksia. Tarinoilla on ohjattu ihmisiä ratkomaan kiistojaan ja ymmärtämään oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia. Tarinat nousevat käytännön filosofisiksi pulmiksi. Joskus kiista on niin monimutkainen, että siihen ei tarinan tuomarikaan osaa antaa ratkaisua. Marjut Helminen, joka on koonnut näistä tarinoista Radioateljeelle ohjelman, kääntyykin kuuntelijan puoleen. Miten sinä pulman ratkaisisit?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Helminen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojina: Tiia Louste ja Eero Saarinen. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Harri Huhtamäki: Mielen pidikkeitä
Tai arvoja akustisessa parallaksissa
Pe 29.10. ja su 31.10.
Talous, politiikka ja kieli ovat kaikki tärkeitä ja jokapäiväisiä. Ne ovat myös kietoutuneet toisiinsa voimakkaasti. Niihin kaikkiin sisältyy valtaa ja vaikutusta. Ja ne kaikki tuottavat runsaasti valtaa ja vaikuttavat meihin monitasoisesti joka hetki. Ne vaikuttavat myös historiaan ja tulevaisuuteen - muistoihin ja unelmiin. Onko keskiluokan unelmasta tullut painajainen? Faktoja ja mielipiteitä myydään tasavertaisina - kilpailun nimissä. Entä jos joku sanoo: "en halua kilpailla, haluan olla onnellinen".

Käsikirjoitus, musiikki ja ohjaus: Harri Huhtamäki. Eero Saarinen on kertojana ja Tapio Aaltonen muusikkona tekijän lisäksi. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Marraskuu

Walter Aue - Klaus Lindemann: Ääniä eetterissä
Saint-Exupéryn viimeinen lento
Pe 5.11. ja su 7.11.
Kesäkuun viimeisen päivän aamuna vuonna 1944 lähti komentaja Antoine de Saint-Exupéry Ranskan ilmavoimien tukikohdasta Bastia Borgosta Korsikalla tiedustelulennolle Ranskan mantereelle, jota saksalaiset miehittivät. Tämä lento jäi hänen viimeisekseen. Paluumatkalla, tehtävän ollessa jo lähes suoritettu, hän kohtasi kirkkaassa säässä kaksi saksalaista tiedustelukonetta, joiden tulituksessa Saint-Exupéryn kone syöksyi mereen.

Tämä Walter Auen kirjoittama Ranskan ilmavoimien dokumentteihin perustuva kuvaus komentaja Saint-Exupéryn viimeisestä lennosta muodostaa ohjelman kehyskertomuksen. Kertomus täydentyy kirjailija ja lentäjäprofessori Saint-Exupéryn teoksista poimituilla lentokuvauksilla postilennoista Argentiinassa ja Pohjois-Afrikassa sekä tiedustelulennoista toisessa maailmansodassa.

Radioateljeelle ohjannut Klaus Lindemann, yksi saksalaisen featuren pioneereja. Käsikirjoitus: Walter Aue ja Klaus Lindemann. Suomennos: Anja Meripirtti. Kertojina: Asko Sarkola, Tom Wentzel, Rabbe Smedlund, Voitto Nurmi, Eero Saarinen ja Heikki Nousiainen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Ville Hytönen - Harri Huhtamäki: Vulkanuksen lapsi
eli miten tämä hullu maailma syntyi
Pe 12.11. ja su 14.11.
"tapaan astronomin yökahvilassa, hänen vetiset silmänsä ja kumarainen selkä kivistä muinaisliskoa vasten nojaten kertoo tarinan lapsesta, joka rakensi maapallon ilman pahuutta ja tuskaa. hän tyhjentää valtameriplaneetan lasiinsa on the rocks. ja hän on oikeassa. hän tietää, miten planeetat, kuun mukaan nouseva vesi ja eläimet olivat niin toistensa kaltaisia. astronomi on viimeisiä lajissaan, planeetan viimeinen rakastaja, salaperäinen tiedemies kahvilan takahuoneeseen rakennetussa pienoisaurinkokunnassaan." Miten purkaus jatkuu? Kuuntelemalla saa tiedon, kokemuksen ja tunteiden kirjon.

Käsikirjoitus: Ville Hytönen, ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertojina: Tiia Louste ja Eero Saarinen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Matti Ripatti: Minä
Medianarsismia
Pe 19.11. ja su 21.11.
Julkisuus jatkaa henkilöitymistään, eikä kehitys ole ohittanut julkisuutta itseäänkään: toimittajat ovat nousseet näkyviksi tekijöiksi aiheidensa rinnalle. Ja joskus he nousevat aiheidensa edellekin, muuttuvat kertomiensa tarinoiden päähenkilöiksi. Minävetoista journalismia ja sen ohella myös mielipiteellisen aineiston huimaa lisääntymistä mediassa tarkastelee radiofeature Minä.

Minä lähestyy aihettaan näennäisen henkilökohtaisena reportaasina ja dialogina, jotka tekeytyvät tutkimusmatkaksi mediaan. Kontrastina ja vertailukohtana minäkeskeiseen raportointiin kuullaan otteita Yleisradion legendaarisen radioreportterin Martti Silvennoisen matkareportaasista Albert Schweitzerin afrikkalaiseen Lambarenen viidakkosairaalaan vuonna 1959. Otteet nostavat esiin kysymyksen, oliko journalismi parempaa ennen?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Inkeri Kivimäki ja Minä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Tapio Tamminen: Kasvun umpikuja
Malaska maailmassa ja maailmasta
Pe 26.11. ja su 28.11.
Johtaako jatkuva talouskasvu umpikujaan? Millaiseen yhteiskuntaan olemme
matkalla? Mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan? Entä mitä on planetaarinen
tietoisuus?

Ohjelmassa näitä kysymyksiä lähestytään tulevaisuudentutkija Pentti Malaskan kautta. Talous- ja tilastomatematiikan professorina pitkään toiminut Malaska kertoo lapsuudestaan Laatokan rannalla Käkisalmessa ja nuoruudestaan Lappeenrannassa. Vuonna 1972 hänet kutsuttiin Rooman klubin jäseneksi. Siitä tuli hänelle ”ihmiskunta-ajattelun korkeakoulu”', kuten hän asian kiteyttää.

Rooman klubin perustivat teollisuusjohtajat Alexander King ja Aurelio Peccei. He osoittivat tuolloin sellaista sosiaalista ja ekologista vastuuntuntoisuutta, joka nykyjohtajilta tuntuu puuttuvan kokonaan. Elämä voittaa aina, tekipä ihminen mitä tahansa. Mutta voittaako elämä ihmisen kanssa vai ilman ihmistä? Tämä on Malaskan mielestä ihmiskunnan kohtalonkysymys. Ohjelmassa kuultavat runot ja aforismit ovat hänen kokoelmastaan 'Avoimet ja sumeat systeemit'.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojina: Pentti Malaska ja Inkeri Kivimäki. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Joulukuu

Kaye Mortley: Kysymyksiä
Australian aboriginaaleista
Pe 3.12. ja su 5.12.
Ohjelma sisältää nimensä mukaisesti kysymyksiä, pieniä kysymyksiä, persoonallisia. Vastaukset mikäli niitä on, kertovat aboriginaalien maailmankuvasta, elämäntavasta. Kaikki ovat muistoja, sillä kulttuurista on rippeet enää jäljellä. Ohjelman tekijä, australialainen Kaye Mortley voitti tällä ohjelmalla Prix Futuran vuonna 1987. Mortley on asunut Pariisissa viimeiset 35 vuotta.

Suomentanut Jarkko Laine. Käsikirjoitus ja ohjaus: Kaye Mortley. Tekninen toteutus: Pekka Lappi ja Antti Snellman. Kertojina: Helka-Maria Kinnunen, Sari Mällinen, Hanne Kerkkänen ja Tom Wentzel. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pekka Ruohoranta: Sokea
Näkövammainen
Pe 10.12. ja su 12.12.
Näkeekö sokea mustaa? Ei näe, sanoo 20-vuotias Kati, Näkövammaisten ammattikoulun oppilas. "Jos sokea näkisi mustaa, se merkitsisi, että hän näkisi jotain. Kun ei näe, niin ei näe." - Mitä värit merkitsevät sokealle? Kuinka hyvin voi kuulon avulla liikkua? Voiko sokea kuulla liikennemerkin tolpankin kadulla? Ohjelmassa kuuntelijat ovat samassa asemassa kuin sokeatkin: kuuntelijoiden on kuuntelemalla rakennettava kuvaa näiden nuorten elämästä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Pekka Ruohoranta. Kertoja: Sari Isaksson. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Helka-Maria Kinnunen: Valon ja värin maalari
Irma Salo-Jaegerin ateljeessa
Pe 17.12. ja su 19.12.
Nuori Irma Salo opiskeli 50-luvun taitteessa Helsingissä ja suunnitteli ammatikseen puhealaa, ehkä teatteria. Opiskeluvaihe stipendiaattina Münchenissä - ja norjalaisen Tyko Jaegerin kohtaaminen - sai hänet ajattelemaan tulevaisuutta uudestaan. Nyt, yli 80-vuotiaana Irma Salo-Jaegerin työ yhtenä Norjan huomattavimmista moderneista maalareista jatkuu edelleen, ja hänen miehensä kanssa perustamansa säätiö tarjoaa työskentelytiloja myös toisille taiteilijoille. Muoto, väri ja valo sekä ihmisen ja maailmankaikkeuden mittasuhteet ovat Irman suurikokoisten töiden keskiössä. Ohjelmassa Irma kertoo työstään ja elämästään Oslon ateljeessaan, jossa hän valmistelee kahta uutta näyttelyä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Helka-Maria Kinnunen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Harri Huhtamäki: Jouluna
Ei Joulua ilman tätä ohjelmaa.
Pe 24.12. ja su 26.12.

Harri Huhtamäki: Uusi vuosi
Ei Uutta vuotta ilman tätä ohjelmaa.
Pe 31.12. ja su 2.1.

Radioateljeen ohjelmat syyskuussa 2010

Mikä on pelkästään äänen varassa elävä todellisuus? Mitä on radiolle ominaisin ilmaisu? Mitä radio-ohjelma on tai mitä se voisi olla löydettyään olemuksensa?

Radioateljeen tuotanto - feature - on vastausten etsimistä näihin kysymyksiin. Ohjelmista on vaikea löytää yhteisiä piirteitä muihin, jos itse välineen sanelemat samankaltaisuudet sivuutetaan. Jokin niitä kuitenkin yhdistää.