Radio 1:ssä kuultavia kolumneja ja puheenvuoroja
Suurin osa radio-ohjelmista on Areenassa
Aina ei voi kuunnella radiota ainakaan keskittyneesti. Niille, jotka voivat seurata ohjelmia myös netin kautta, on onneksi olemassa Yle Areena.
Uusi tarvitsee ystäviä
"Kriitikon työ on monella tavalla helppoa. Emme riskeeraa paljoa, nautimme niiden kustannuksella, jotka tarjoavat töitään ja itseään meidän tuomittavaksemme. Menestymme negatiivisilla arvosteluilla, joita on hauska kirjoittaa ja lukea. Mutta katkera totuus, joka meidän kriitikoiden täytyy kestää, on että keskiverto roska on luultavasti mielekkäämpää kuin miksi arvostelumme sen tuomitsee. On olemassa hetkiä, jolloin kriitikko todella riskeeraa jotain, ja se on uuden löytäminen ja puolustaminen. Maailma on usein tyly uudelle kyvylle, uusille luomuksille. Uusi tarvitsee ystäviä."
Eurooppa-ministerillä iso vaalipiiri
Eurooppa-ministeri Aleksander Stubb näyttää laajentaneen vaalipiiriänsä koskemaan Uudenmaan lisäksi myös Kreikkaa, jonka vaaleissa hyvin menestynyttä vasemmistoa hän väittää uusintavaalien alla haastatteluissaan perusteettomasti äärivoimaksi.
Myanmar-Burman avautumisen ongelmia
Myanmar-Burma oli pitkään varsin sulkeutunut maa, mutta nyt se on vähitellen avautumassa ulkomaailmaan. Sitä pitkään hallinnut sotilasvalta on raottamassa tietä demokraattisille uudistuksille, mutta samanaikaisesti monet ulkomaiset yritykset ovat tunkeutumassa maan runsaiden luonnonvarojen hyväksikäyttöön. Vaikuttaa siltä, että kilpailu Myanmar-Burman luonnonvarojen hallinnasta on kiihtymässä.
Ruislinnun laulu korvissani
Utsjoella aurinko laskee seuraavan kerran heinäkuun 27 päivä. Kesä alkaa olla siis käsillä väitti lämpömittari mitä tahansa. Nautitaan siitä - mieluiten radion kanssa.
Pienet otukset
Pienet otukset lähestyvät. Ne asettuvat ympärilleni piiriin ja tuijottavat minua vaativin katsein. Niillä ei ole aikomustakaan päästää minua helpolla. Tästä ei nyt selvitäkään rutiinilla eikä konsulttipokerilla. On pantava kaikki peliin.
Näemme, mutta emme välitä
Ylen ajankohtaistoimituksen ohjelmissa puhutaan tänään syrjäytymisestä. Niinpä tämänkin radiokolumnin aihe liittyy päivän teemaan. Puhun keskuudessamme elävistä ihmisistä, joiden ylimalkaista kohtelua näemme omin silmin ja joiden valitusta kuulemme omin korvin. Mutta juuri siinä se ongelma piileekin: tiedämme, mitä tapahtuu, mutta emme välitä riittävästi. Kohautamme olkapäitämme ja annamme asian olla, koska systeemin pitäisi hoitaa heidät.
Palautetta laidasta laitaan
Moni kuuntelija on toivonut, että mahdollisimman monia palautteita käsiteltäisiin julkisesti. Siksi julkaisen nyt monta eri postia samassa jutussa.
- Orbanistan
Unkarin pääministeri ei kirjailija György Konradin mukaan pidä EU:sta, koska EU on kansallisten valtioiden yläpuolella oleva auktoriteetti. Kukaan nationalistisesti suuntautunut egokeskeinen poliitikko ei pidä EU:n luomista rajoista, koska EU pienentää kansallisesti suuntautuneen hallitsijan valtaa ja egoa. Vanha tunnettu sanontahan kuuluu, että ”valtio olen minä”.
- Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia?
Suomalaisissa rikostilastoissa on vasta viime vuosina kiinnitetty laajemmin huomiota ulkomaalaisiin rikoksentekijöihin. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomeen runsaammin alettiin muuttaa ulkomailta vasta 1990-luvulla.
- Eläköön autotune
Käytän näppärästi sähkövatkainta, mutta pelkään tehosekoitinta. Olen musiikkitieteen maisteri, mutta en tiedä, mikä on soitin. Sen tiedän, että ruoska on soitinluokituksessa jakoaerofoni, koska se tuottaa ääntä jakamalla ilmaa värähteleviksi patsaiksi.
- Huippujohtajien rangaistusjärjestelmät?
Markkinataloutta, tuota vaikeasti määriteltävää mutta aina läsnäolevaa järjestelmää, kritisoidaan tänä päivänä miltei taukoamatta. Markkinatalous riistää, markkinatalous kyykyttää, markkinatalous palkitsee ahneutta ja rankaisee hyveitä - tässä tämän päivän veisu, ja se vahvistuu. Kun markkinatalous tämän lisäksi tekee lätkän maailmanmestaruusliput liian kalliiksi ja nostaa toimitusjohtajien palkat pilviin on vaikea nähdä järjestelmässä enää mitään hyvää. Näin ainakin Suomen turuilla ja toreilla.
- Kuka omistaa joogan?
Intialainen tutkija Meera Nanda sanoo, että ”jooga merkitsee Pohjois-Amerikalle samaa kuin McDonalds Intialle: molemmat ovat ulkomaalaisia tuotteita, jotka on sovitettu menestyksellä uuteen ympäristöönsä."
- Joka kodin Guggenheim
On jälleen aika keskustella Yle Radio 1:n ohjelmista kuuntelijapalautteen pohjalta.
- Perussuomalaiset ja media
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho ja työmies Matti Putkonen pohtivat puolueensa saamaa mediakäsittelyä taannoisessa Ylen aamu tv:n haastattelussa. He kysyivät, miksi takahikiän varavaltuutettujen harkitsemattomat Facebook-kirjoitukset saavat valtavan huomioarvon, mutta puolueen poliittiset aloitteet eivät kiinnosta ketään.
- Muustakin kuin matkailusta ja arkkitehtuurista
Myöhemmin tänään iltapäivällä Helsingin Guggenheim-hanke todennäköisesti kaatuu. Olen vastustanut hanketta aktiivisesti jo yli vuoden, mutta en silti oikein osaa iloita sen kaatumisesta. Syy on varsin yksinkertainen: se kaatuu mielestäni vääristä syistä, ja hankkeesta käyty kuuma kulttuurikeskustelu jää pahemman kerran vajaaksi.
- Satojen tuhansien murheellisten laulujen maa
Tarvitaan taidetta, tarvitaan kulttuuria, niitä pitää tukea. Tämä on julkinen totuus. Ongelmaksi on muodostunut se, että taide ja kulttuuri on vaikea muuttaa rahaksi. Suomen hallitus onkin ilmaissut halunsa tuottavamman kulttuurin kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen kulttuurin keinoin.
- Epävarmuuden ja hämmennyksen puolesta
Filosofi ei ole tyhmä eikä viisas, hän on siltä väliltä. Siksi hän on ainainen vaeltaja, alati liikkeessä, matkalla viisauden suuntaan. Reitti on eksyttävä ja maamerkit muuttuvaiset. Pahimpina esteinään hänen matkallansa ovat ne pysähtyneet oliot, jotka luulevat tietävänsä kaiken, joiden maailma on valmis. He ovat vaarallisia, he ovat riski ja kompastus hänelle, joka haluaa oikeasti oppia ja tietää.
- Uudesta Metsähallituslaista ratkaisu ILO-kiistaan
EU-alueen ainoan alkuperäiskansan saamelaisten historia on ollut isolta osaltaan sorrettujen historiaa. Vielä 1960-luvullakin saamelaiset pyrittiin suomalaistamaan kovin ottein. Kouluissa saamea ei opetettu eivätkä saamenlapset saaneet puhua sitä edes välitunneilla tai asuntoloissa. Kirkko puolestaan piti joikua syntinä.
- Hemmetin tunarit!
Kevät etenee viileänä ja melko kylmä puhuri käy aika ajoin myös Yle Radio 1:n palautelaatikossakin.
- Anti-terrorismin sydämessä
Pariisin terrorismin vastaisen tuomioistuimen tutkintotuomari Marc Trevidic kirjoitti viime vuonna ilmestyneessa kirjassaan 'Anti-terrorismin sydämessa' siitä, miten Ranskassa on toimittu terrorismin vastaisessa työssä viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana. Ranska oli aina maaliskuuhun asti välttynyt pitkään iskuilta maaperällään. Trevidic kertoo salaisista operaatioista, terrorismin luonteen muuttumisesta ja siitä ääri-islamilaisesta mentaliteetista, jonka hän näkee uhkaavan vapausarvojamme.
- Nykypäivän orjuus
Matkapuhelimella kuvattu huonolaatuinen videopätkä on noin minuutin pituinen, ja alkaa melko viattomasti. Kaksi miestä yrittää päättää mitä tehdä naiselle, jonka nähdään makaavan kadulla. Mutta pian nainen alkaa voihkia ja valittaa äänekkäästi, kun toinen miehistä vetää naista hiuksista ja lopulta puskee hänet väkivaltaisesti autoon.
- Puoluejohtajista kulutustavaraa
Keskustan johdon vaihtoviikkoja seuratessa mieleen ovat palanneet Kalevi Sorsan sanat. Sosiaalidemokraattisen puolueen esivaalissa 1993 Martti Ahtisaarelle hävinnyt Sorsa tulkitsi omia tuntojaan Suomenmaa-lehden haastattelussa sanomalla, että poliitikoista on tullut kulutustavaraa.
- Arabikevään syyt ja seuraukset.
Maailman medioissa tarina meni näin: arabimaiden sorretut kansat, jotka olivat kärsineet passiivisina vuosikymmenten ajan, päättivät yhtäkkiä, että jo riittää, ja kiitos länsimaisen teknologian ja inspiraation, he spontaanisti nousivat vaatimaan vapauksiaan synnyttäen tapahtumaketjun, jota ruvettiin kutsumaan arabikevääksi. Al Jazeeran palestiinalainen toimittaja Marwan Bishara näkee asian syvemmältä.
- Nettikuuntelussakin on sääntönsä
Internet, kännykät ja monet digitaaliset vempaimet ovat mullistaneet meidän arkeamme ällistyttävän nopeasti. Vielä parikymmentä vuotta sitten radio oli radio, ei sen kummempaa. Se soi keittiössä, autossa tai auringonpaisteisella nurmikolla. Nykyään radio-ohjelmia voi kuunnella, ladata tai tallentaa missä ja miten milloinkin.
- Päivän kriisi
Kritiikki on kriisissä, koska kritiikki ei koskaan ole mitään muuta ollutkaan kuin kriisissä, aina 1700-luvun lopulta. Mielenkiintoista onkin vain se, minkälaisessa kriisissä se on juuri nyt.
- Halvan kallis hinta
Sanovat että kaikki on nykyään liian kallista, ja niinhän se onkin. Toisaalta hyvin moni asia on liian halpa, aivan liian halpa. Välissä kärvistelemme me, tavalliset kuluttajat – miettimässä mikä on oikeasti kallista ja ja mikä on oikeasti halpaa.
- Kuuluttaja on kanavan oma ääni
Meillä Yle Radio 1:ssä on yksitoista kuuluttajaa. Ilman heitä kanava ei olisi sellainen kuin se on. Satakunta erilaista ohjelmaahan täytyy nivoa yhteen, muutoin kanava olisi sillisalaatti.
- Vanhassa vaara pahempi?
Niin se vain on, että jo iälle ehtineistä poliitikoista ei ole suuntaa näyttämään. Eksyvät pian itsekin, nuo taipaleelle unohtuneet paavot ja maurit; vanhasta muistista tuttua kaviouraa tallaavat kehäraakit.
- Pääsiäissaarna
Hyvät sanankuulijat.
Helsingistä on löytynyt tuhat hehtaaria oikeaa metsää, tutkijat ovat löytäneet. Ennen, ei niin kauan sitten, metsä peitti tämän maan ja ihminen samoili sen läpi löytääkseen toisen ihmisen ja ihmisasumuksia, toisen kylän. - Kambodža, Vietnamin sodan viimeinen näytös
Ylen TV-kanava Teema esitti toissa perjantaina mielenkiintoisen dokumentin, joka oli koottu Kambodžan punakhmerien tuottamista elokuvista ajalta, jolloin nämä pitivät valtaa tässä suurempien naapureiden ympäröimässä Kaakkois-Aasian maassa. Ainakaan itse en ollut aikaisemmin nähnyt näitä filminpätkiä.
- Kiitollista aikaa
Maaliskuun viimeinen lauantai on käsillä ja valo lisääntyy maailmassamme. Ollaan siitä iloisia. Kevät on positiivista aikaa, joten luetaanpa aluksi positiivista palautetta. Muistojen bulevardi jaksaa kerätä kiitoksia viikosta toiseen – eikä ihme.
- Israelilainen rauhankyyhky rakentaa sopua yhdessä palestiinalaisten kanssa
Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti tuntuu olevan ratkaisematon yhtälö, jota yritettiin taas kerran ratkoa vuoden 2012 alussa, tällä kertaa Jordanian kuninkaan Abdullah II:n välittämänä.
- Tekijänoikeus vai sananvapaus?
Internetin ja vertaisverkkojen on nähty tuhoavan kulttuurin. Kulttuurityöläiset menettävät murusensa suuryritysten voitoista, kun tiedon vapaa liikkuvuus on laskenut niiden tuottavuutta.
- Markkinahäiriötön turboäänestys
Kuvataiteilija Jani Leinosen varhaisimpia teoksia oli hänen Kuvataideakatemian lopputyönsä Pay-Per-View vuodelta 2002. Kyseessä oli kolikkoautomaatti, jolla sai taideteoksen näkyviin 15 sekunniksi kerrallaan.
- Leikkausten tie vie Natoon
Perussuomalaiset ovat nostaneet puolustusvoimien kovien leikkausten osalta tikun nokkaan puolustusministeri Stefan Wallinin syyttämällä tätä poliittisesta vaikuttamisesta ruotsinkielisiä varusmiehiä kouluttavan Draksvigin varuskunnan säilyttämiseksi. Tämän vuoksi he ovat yrittäneet - keskustan tukemana - erottaa puolustusministerin.
- Internetissä kuuntelevat poliitikot ja kansalaiset - mutta onko kuuntelemisella väliä?
Oletko koskaan lukenut kommentteja internetin keskustelupalstoilla? Tai lukijoiden kommentteja uutisen perässä sanomalehden verkkosivuilla? Mikä näissä kommenteissa on mielestäsi rasittavinta? Se, että ihmiset mielellään huutavat keskustelupalstoilla julki omat mielipiteensä, mutta he harvoin kuuntelevat muita. Fiksuimmat toki lukevat muiden kommentit ensin ja jättävät vasta sitten omansa, jossa viittaavat muiden sanomisiin, jos aiheelliseksi katsovat.
- Uskontojen mahdoton vuoropuhelu?
Tällä viikolla koptien paavi Shenouda kuoli Egyptissä. Egyptissä on yli 80 miljoonaa asukasta; koptien määrä on noin 8 miljoonaa, ja he muodostavat Lähi-idän suurimman kristityn vähemmistön. Presidentti Mubarakin lähtö ja sen jälkeinen kehitys ei ole tuonut hyviä uutisia tälle syrjitylle vähemmistölle.
- Suosiollisesti kiitos
Kun teos päättyy suomalaisessa konsertissa, yleisö alkaa taputtaa melko hiljaa, melko pitkään ikään kuin se suorittaisi välttämätöntä rituaalia ja vain säestäisi taiteilijoiden kumartelua lavalla.
- Voiko Aasia seurata länsimaista kulutusmallia?
Singaporelainen konsultti Chandran Nair asettaa uusimmassa teoksessaan kyseenlaiseksi Aasian nykyisen kehityksen, jossa seurataan länsimaista kulutusmallia.
- Puhetta puheesta
Pari viimeistä viikkoa tällä palstalla on puhuttu paljon musiikista, mutta vähemmän puheesta. Keskitytään nyt siis puheeseen.
- Hyvä veli -verkostoja - sitäkö Suomi on?
Vuonna 1999 korkein oikeus antoi päätöksensä niin sanotussa Tulihta-jutussa, jossa kuusamolaisia silmäätekeviä kunnanjohtajaa myöten oli tuomiolla. Jutussa oli kysymys määräalan kaupasta, jossa kauppahintaa oli sovittu palautettavaksi ostajalle, jos rakennusoikeus jäisi sovitun kerrosneliömetrimäärän alle.
- Varastettu demokratia
”Tänä iltana Frascatissa Giulietto Chiesa!”
Tutun tuntuinen nimi pistää seinäjulisteesta silmään vaeltaessani alkuvuodesta Rooman etelänpuolisia viinivuoria. Illalla muistan: Frascatissa, ääriään myöten täydessä salissa – kuin työväentalomme kauan kauan sitten - satojen italialaisten keskuudessa. Tapasin ensi kerrran Giulietto Chiesan 1970-luvun lopulla Genovassa. Italian kommunistipuolueen IKP:n päälehden L´Unitan lehtijuhlaan kutsuttuna Kansan Uutisten nuorena toimittajana. Isäntäni Chiesa johti puolueen Genovan piiriä.
- Musiikki soikoon!
Pari viikkoa sitten pyysin teitä lähettämään ajatuksia ja ehdotuksia musiikkiohjelmista. Niitä on tullut runsaasti, mistä olemme hyvin kiitollisia. Ne kaikki käydään läpi ja otamme niistä opiksemme.
- Miesten kiintiöt
Naisilla on kuulemma vaikeuksia päästä erilaisiin talouselämän ja politiikan johtotehtäviin. Mitä yrityselämään tulee, Suomen suurimmat pörssiyhtiöt ovat eurooppalaisittain kärkikastia hallitustensa 27 prosentin naisedustuksella. Silti naisten määrän korottamiseksi on esitetty luotavan erityisiä kiintiöitä.
- Miten taide muuttaa maailmaa?
Olen juuri käynyt Amos Andersonin taidemuseossa katsomassa näyttelyä Kenen joukoissa seisot? Näyttelyyn on koottu 1960-70-lukujen poliittista, lähinnä vasemmistosävyistä taidetta, jossa otettiin kantaa luokkaristiriidoista Vietnamin sotaan ja luonnonsuojelusta yhteiskunnalliseen rakennemuutokseen.
- Syyria - uusi kylmä sota?
Kuukausi sitten Syyrian toiseksi suurimmassa kaupungissa Aleppossa räjähti kaksi autoon asetettua itsemurhapommia, jotka surmasivat 28 ihmistä ja haavoittivat yli kahtasataa. Kuolonuhreista neljä oli siviilejä, loput sotilaita tai valtiollisten turvallisuuselinten agentteja.
- Intian kasvava merkitys Afrikassa
Intiaan perustettiin viime vuonna kehitysyhteistyövirasto jakamaan maan kasvavia kehitysapuvaroja. Sen kautta kanavoidaan seuraavan viiden vuoden aikana 11 miljardia dollaria erilaisiin kehitysprojekteihin. Varsinkin Britanniassa uutinen otettiin vastaan tyrmistyneenä, sillä Intia on ollut perinteisesti Britannian tärkein kehitysyhteistyön kohdemaa.
- 50 vuotta sitten radio soi nykyistä enemmän
Tällä viikolla olen sukeltanut 1960-luvun radiomaailmaan. Noin viidessäkymmenessä vuodessa suomenkielinen radiotarjonta on kasvanut aika lailla. Vielä 60-luvulla suomeksi saattoi kuunnella joko yleisohjelmaa tai rinnakkaisohjelmaa, eikä suinkaan ympäri vuorokauden. Yleisohjelma alkoi arkisin aamukuudelta ja päättyi iltakahdeltatoista, ja jokaisen päivän päätteeksi soi Maamme-laulu.
- Kiva ja nätti syrjäyttivät klassisen sivistyksen
Elämme keveyden kulttuurissa, kirjoittaa saksalainen filosofi Wolfgang Welsch. Hän näkee ongelmaksi sen, että todellisuus on menettänyt painovoimansa, muuttunut leikiksi. Sähköinen tiedonkulku on tehnyt elämästämme nopeaa ja pinnallista.
- Musiikki on vakava asia
Tänään on säveltäjä Gioacchino Rossinin syntymäpäivä. Mikään muu kuin karkauspäivä ei voisikaan sopia paremmin lähtölaukaukseksi yhdelle maailman hauskimmista säveltäjistä.
- Suuruudenhullu hanke
Hanke vain 70 kunnasta EU:n harvimmin asutussa maassa on suuruudenhullu. Rujo hanke kaventaisi rajusti lähidemokratiaa ja keskittäisi edelleen kunnallisia palveluita.
- Hyvää musiikkia, kiitos
Musiikki herättää paljon voimakkaita tunteita ja niinhän sen pitää ollakin. Musiikki synnyttää, välittää ja luo tunteita. Se on sen tarkoitus.
- Puolan auktoriteetti koetteilla
Vuonna 1942 syntynyt varsovalainen sosiologi ja professori Jadwiga Staniszkis on näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija Puolassa. Hän kirjoitti joitakin aikoja sitten, että Puola menettää auktoriteettinsa ja luottamuksensa. Mitä Staniszkis oikein tarkoitti?
- Iranin ja länsimaiden riita - ei päätä eikä häntää
Viime viikolla Iranin merivoimien kaksi alusta purjehti Välimerelle ja kiinnittyi lopulta Syyrian Tartuksen satamaan. Sama tapahtui tasan vuosi sitten, ja myös silloin nousi kansainvälinen häly, etenkin Israelissa, joka myös tällä kertaa pitää tätä puhtaana provokaationa.
- Amnestyn juhlat
Vuonna 1961 englantilainen asianajaja Peter Bonenson käynnisti muutaman ystävänsä kanssa Lontoossa kampanjan, josta paisui Amnesty International. Samana vuonna kaksikymppinen Robert Zimmermann matkusti katu- ja kahvilalaulajaksi New Yorkiin ja vaihtoi nimensä Bob Dylaniksi.
- Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää
Presidentinvaalit ovat ohi, mutta edessä on uusi, kuukausia kestävä hypetys, joka huipentuu lokakuun kunnallisvaaleihin. Kuntavaalit eivät yleensä herätä suuria tunteita, mutta nyt tilanne on toinen Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän kuntauudistuksen takia. Lähes jokaisella on jo kuntauudistuksesta vankka mielipide. Tällaista poliittista jännitettä ei ole ennen nähty paikallisvaaleissa.
- Radio 1 tarjoaa konsertteja koko Suomeen
Kuluneella viikolla on tullut paljon palautetta klassisen musiikin ohjelmista. Hyvä niin, sillä klassinen musiikki kuuluu Yle Radio 1:n kivijalkoihin. Osa kuuntelijoista toivoo klassista musiikkia lisää, toiset taas korvaisivat nykyisiä musiikkiohjelmia asiapuheella.
- Päiväkirja Guantánamosta.
Tšadilainen entinen Guantánamon vankileirin vanki Mohammed el Gharan on purkanut kokemuksiaan ja ajatuksiaan päiväkirjaan. Ne kertovat korutonta tarinaa.
- Poliittinen viestintä ennen ja nyt
Mainoksilla myydään kaikkea mahdollista paidoista parfyymeihin ja pesukoneista hampurilaisiin. Mainosten maailma ei kuitenkaan rajoitu vain ostettaviin tavaroihin ja palveluihin, vaan se ulottuu myös ajatuksiin ja aatteisiin.
- Rakenteet ja todellisuus
Kävin juuri Ateneumin taidemuseossa tutustumassa siihen, miten ruotsalaista kansankotia alettiin rakentaa. Tarjolla oli laaja Carl Larssonin (1853–1919) näyttely. Rakastettu taidemaalari tuli tunnetuksi idyllisillä perhekuvauksillaan, jossa taiteilijapariskunta ja heidän lukuisat lapsensa viettivät ihanaa arkeaan toissavuosisadan vaihteen Taalainmaalla.
- Omat työt ja toisten duunit
Kun viime viikon irtisanomisista uutisoitiin, iltapäivälehtien lööpit eivät muistuttaneet sotalööppejä. Ne olivat paljon, paljon synkempiä. Nokia, kunnat ja armeija - nyt iskettiin tähän katajaisen kansan itse sieluun. Työt katosivat ja kunnat. Rykmentti kasasi kamppeensa. Nälkävuosi oli täällä.
- Mitä vikaa museossa?
Palautetta on taas tullut monenlaista: kysyvää ja toteavaa, kiittävää ja moittivaa. Kiitos niistä kaikista.
- Saudi Arabian sisäpolitiikan paineet
Istun kahden saudiystäväni kanssa Riadin keskustassa sijaitsevassa ravintolassa. Lähikadut ovat ruuhkaantuneet, sillä on keskiviikkoilta eli Saudi Arabian perjantai-ilta. Liikkeellä on varakkaita saudeja, jotka eivät halua elää kotiin suljettuina. Kaikissa ravintoloissa ei ole ns. perheosastoa, jonne päästetään myös naisia. Ystäväni Mohammad ja hänen vaimonsa Khowlah ovat löytäneet meille perheosaston kabinetin. Tänä iltana aiheena on politiikka, mitä ei käsitellä julkisesti. Suositun ravintolan meteli suojelee yksityisyyttämme.
- Presidentti on tarina
Sauli Niinistön kampanjatoimisto oli hakoteillä väittäessään, että presidentti on työ. Presidenttiys toki on työ, mutta presidentti – hän on tarina.
- Sekakieli kunniaan!
Suomen tasavaltaan on valittu uusi valtionpäämies. Eroava presidentti Tarja Halonen, joka kolmen viikon kuluttua luovuttaa virkansa seuraajalleen Sauli Niinistölle, teki viime viikolla jäähyväisvierailun eteläiseen naapurimaahamme Viroon. Katsellessani TV-uutisista Halosen ja Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen yhteistä tiedotustilaisuutta Tallinnassa höristin korviani, kun ilmeni, että presidentit puhuivat englantia.
- Mihin katosi kokoomuksen itsetunto?
Alexander Stubb (Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri, kok) haluaa Helsinkiin oman Eiffel-tornin, ja sellaiseksi käy hänen mukaansa Guggenheimin museo. Vaikka haave on kaunis, on hänen vertauksensa lähinnä typerä. Pariisin Eiffel-torni on ainutlaatuinen. Sen kopioita on rakennettu ympäri maailmaa, mutta mikään niistä ei ole turistivetonaula.
- Rakkaudesta
Olen innostunut! Pääsin mukaan taideteokseen, jossa oli järkeä ja tunnetta, muotoa ja sisältöä, historiaa ja nykyisyyttä, filosofista pohdintaa ja länkätystä, yhteiskunnallisuutta ja leikkimieltä. Ja punaviiniä.
- Kumman kaa?
Presidentinvaalin ensimmäinen kierros tuotti sekä yllättäviä voittajia että häviäjiä. Odotettu menestyjä oli toiselle kierrokselle isolla kannatuksella päässyt Sauli Niinistö, mutta Pekka Haaviston pääsy toisella kierroksella oli suuri yllätys. Siltä niukahkosti pudonnut Paavo Väyrynenkin kuuluu vaalivoittajiin saatuaan puhalletuksi hengen eduskuntavaalien jälkeen lähes koomassa olleeseen keskustaan.
- Lyhytnäköisillä ratkaisuilla pitkäaikaisia ongelmia
Beirutissa ei pidä koskaan käydä tammikuussa. Vierailin siellä tähän aikaan vuodesta viimeksi pari vuotta sitten. Silloin lentokone syöksyi maahan Beirutin lentokentälle ja kaikki koneessa olevat matkustajat kuolivat. Onnettomuuden tutkintalautakunnan mukaan vika oli inhimillinen, pilotti oli menettänyt kovassa myrskyssä koneen hallinnan. Tälläkin kertaa sää oli myrskyinen. Onneksi kaikki koneet kuitenkin nousivat ja laskeutuivat turvallisesti.
- Taiteellisen toiminnan rajat
Venäläinen taiteilijaryhmä Voina (= Sota) on herättänyt kohua yhteiskunnallisesti kantaaottavalla taiteellaan. Voinan aktiot ovat myös herättäneet keskustelua siitä, missä kulkevat taiteen rajat.
- SDP:n valtakausi linnassa päättyy mahalaskuun
Kun tasavallan 12. presidentin nimi ei ratkennut vielä ensimmäisellä kierroksella, sunnuntain vaalien historiallisesti kovin paukku oli SDP:n presidenttien 30-vuotisen valtakauden päättyminen. Paavo Lipposen tulos, vaivaiset 6,7 prosenttia, pudotti hänet toiselta kierrokselta. Lipponen tunnusti tappionsa reilusti heti ennakkoäänet nähtyään.
- Ai Weiwei – demokratian puolustaja
Ai Weiwei on tällä hetkellä, ainakin Kiinan ulkopuolella, Kiinan tunnetuin nykytaiteilija ja nk. toisinajattelija. Vuonna 1957 syntynyt Ai tunnetaan laaja-alaisena taiteilijana, joka on vuosien myötä tehnyt mm. veistoksia, installaatiota ja maalauksia. Hän pitää itseään ennen muuta käsitetaiteilijana. Ai on myös valokuvaaja ja videotaiteilija, kirjailija sekä kansainvälinen näyttelykuraattori. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ai Weiwei on toiminut myös menestyneenä arkkitehtina.
- Politiikka ja Putous
En liene ainut koululainen joka syvimmässä kekkos-Suomessa 70-luvun alussa luuli että Kekkonen on synonyymi sanalle presidentti.
- Miksi kaikki haluavat nykyään olla asiantuntijoita?
Nykyisestä puheenparresta näyttävät olevan häviämässä vanhat ammattinimitykset. Kun soitin matkatoimistoon, minua kohteliaasti pyydettiin odottamaan, koska "kaikki asiantuntijamme ovat juuri nyt varatut". Ennen näitä asiantuntijoita kutsuttiin matkatoimistovirkailijoiksi ja sellaista tällakin kertaa kaipasin.
- Vastavoima
Meille, jotka olemme kiinnostuneita taiteesta, ei kysymyksen "mitä taide on" tule koskaan olla helppo.
- Kaikki on halpaa ja rahat ei riitä mihinkään
Näin vaalien alla ja joulun luottokorttimaksuja hoitaessa aika moni varmaan miettii rahojensa riittämättömyyttä. Riippumatta oikeastaan siitä keneltä kysytään, kuukautta on jotenkin aina hivenen liikaa rahojen loputtua, ja moni varmaan miettii miten me nyt tähän jamaan ajauduttiin. Yhdysvaltojen rahat ovat lopussa, Euroopan rahat ovat lopussa, ja omat rahat loppuivat kauan sitten.
- Saksan energiapolitiikka poikkeaa Euroopan valtavirrasta
Andreas Kraemer kertoo olevansa onnellinen mies. "Minä teen juuri sitä mitä haluankin. Uskon että tutkimuksen keinoin pystyn työlläni vaikuttamaan ympäristöpolitiikan parantamiseen. Ja saan tästä vielä elantonikin." Andreas Kraemer on ekologisen instituutin johtaja Berliinissä. Tutkimuslaitos toimii myös Brüsselissä ja Washington DC:ssä Yhdysvalloissa.
- Omat ja toisten todellisuudet
Suomalaisen ei tarvitse matkustaa ulkomaille kohdatakseen itselleen vieraan kulttuurin. Joskus oudointa kieltä puhuukin toinen suomalainen - hän jota emme tunne, mutta josta uskomme tietävämme kaiken.
- Puhdas vai likainen taide
Taiteilijat ja taiteen ystävät uskovat taiteen olevan vapaata. Se määrittelee itse itsensä eikä sitä sanele kukaan. Kaunis ajatus.
- Lähi-idän kysymys ja Suomen presidentinvaalit
Lähestyvien presidentinvaalien kampanja on pääosin ollut poliittista viihdettä. Esille nostetut asiat eivät ole paljonkaan koskettaneet sitä aihepiiriä, jolle sijoittuu presidentin vielä jäljellä olevista valtaoikeuksista tärkein, Suomen ulkopolitiikka. Sitähän presidentti perustuslain mukaan johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
- Ihmisoikeudet Lukašenkan kuristusotteessa Valko-Venäjällä
Presidentti Aljaksander Lukashenkan valtakaudella ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet arkipäivää, vaikka maa vuosien mittaan on allekirjoittanut useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Muutama vuosi sitten Lukashenka näytti taipuvan muutoksiin läntisten maiden sanktioiden paineessa, mutta flirttailu lännen kanssa loppui presidentinvaalien jälkeen viime vuoden joulukuun 19. päivän iltana.
- Kustannusala on valinnut pysyvän kriisin
Kustannusalan ongelmat juontuvat kahdesta syystä: kirjamyynnin jatkuva heikkeneminen ja kustantamoiden huono johtaminen. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä myös kolmas syy: kustantamoiden ja kirjallisen kulttuurin etääntyminen toisistaan.
- Taiteen ymmärtämisestä
Taiteen ymmärtämisen ongelma on aika nuori. Vasta joskus 1800-luvun lopulla alettiin tehdä sellaista taidetta, josta katsoja saattoi sanoa olevansa ymmärtämättä sitä.
- Arvonlisäveron korotus kolhisi pienituloisia
Joulukinkut on taas syöty ja Uuden vuoden raketit ammuttu. Kaikille näitä iloja ei suotu, sillä köyhyydessä eläviä Suomessa on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitoon mukaan jo 700 000.
- Nettiajan vapaamatkustajat
Digitaaliset parasiitit tuhoavat kulttuuriteollisuuden, väittää tuore kirja 'Free ride'. “Tieto haluaa olla ilmaista”. Alun perin tämän kuuluisaksi tulleen lauseen esitti teknologia-alan ajatusjohtaja Stewart Brand hakkerikokouksessa 1980-luvun puolivälissä. Tuon lauseen tietävät kaikki, ja siitä on tullut liiankin kuuluisa, sanoo Robert Levine, amerikkalainen kirjailija. Lause on alkanut määritellä internet-politiikkaa ja kulttuuribisnestä verkossa.
- Viattomien lasten päivän saarna
Tämän tarinan vaihdokkaasta on kertonut Selma Lagerlöf, naapurimaamme Ruotsin kirjallinen ylpeys ja ihme. Tämä tarina on tosi, jopa todempi kuin tosi.
- Vitsailevan Väyrysen comeback
Presidentinvaalikampanjan puhutuimpia aiheita on Keskustan Paavo Väyrysen muodonmuutos. Totisena torvensoittajana tunnettu Väyrynen hauskuuttaa äänestäjiä laskemalla leikkiä omalla kustannuksellaan. Paavo ja Vuokko -mukikin on mennyt kuin kuumille kiville. Yli 40 vuotta liitossa eläneen parin itseironiaa pidetään niin hauskana ideana, että sydänmuki ihastuttaa niitäkin, jotka eivät Väyrystä äänestä.
- Kalenteri joulupyhiemme määrääjänä
Tämän vuoden lyhyet joulunpyhät ovat nyt ohi, mutta useille vielä välipäivät tarjoavat jatkoa joulunviettoon aina uuteen vuoteen ja toisille jopa loppiaiseen saakka. Vanhan kouluvuoden mukaisesti syyslukukausi on saatu kunnialla pulkkaan ja on loman ja juhlapyhien aika.
- Václav Havel
Tsekin entinen presidentti Václav Havel menehtyi viime sunnuntaina 75-vuoden iässä. Martti Puukko tapasi vuonna 1994 silloisen virassa olleen presidentin ja keskusteli hänen kanssaan Euroopasta ja Venäjästä, kommunismista ja vapaudesta. Nyt uusitaan puheenvuoro Venäjä kuuluu Eurooppaan toisella jalallaan. Näytteet lukee Antti Einari Halonen ja ohjelman tuotti Juha Kulmanen.
- Mitäs jos vallattaisiin joku museo?
Yhdysvaltalainen Occupy Wall Street -liikehdintä, jota olemme saaneet seurata tv-uutisista, on saanut rinnalleen kulttuuriin erikoistuneen sisarliikkeen: Occupy Museums!
- Arabikevät ei ole vielä kukassa
Vuosi sitten poliisi ahdisteli tuntematonta katumyyjää, joka turhautuneena sytytti itsensä tuleen ja aloitti kansannousun aallon, joka yhä ravistelee arabimaailmaa.
- Tule joulu hiljainen
Mitä tulee mieleesi kun puhutaan joulumusiikista? Bachin jouluoratorio? Händelin Messias? Vivaldin tai Corellin joulukonsertto? Tai Tsaikovskin Pähkinänsärkijä?
- Nyt tarvitaan Thatcheriä
Talouskomissaari Olli Rehn antoi pari vuotta sitten euron pelastamiselle vain viikon armonaikaa. Viimeksi hän lupasi eurolle kymmenen päivää, mutta nyt aamukampa on taas pidentynyt niin, että piikkejä riittää muutamaksi kuukaudeksi.
- Manifesti: "Tee se itse" – ajattelu romahduttaa talouden!
Vanhoina hyvinä aikoina itse tekeminen oli elämisen edellytys. Jos vilja ei muuttunut leiväksi ja villa vaatteeksi oli turha kuvitella pötkivänsä pitkälle. Itse tekeminen oli normaalia arkea, ei sen kummempaa. Pulaa oli, mutta kaikki hyödynnettiin. Eläimistä käytettiin ruhon jokainen osa, metsästä kerättiin marjat ja sienet, vesistöstä vedettiin kalat ja kaikki tehtiin itse, leluista ja koruista lähtien aina työkaluihin ja taloihin asti. Ne taas joilla oli rahaa, ostivat itselleen kaiken. He kulkivat muitten tekemissä kengissä, asuivat toisten rakentamissa taloissa ja söivät ulkomaan hedelmiä.
- Jyrkkä ei
Taideyliopistot vastasivat tällä viikolla odotetun järkevästi Opetusministeriön virkamiesten kyselyyn niiden halukkuudesta suosia uusia ylioppilaita hakuprosesseissa. Vastaus oli jyrkkä ei. Samansuuntaisia vastauksia tuli myös muilta yliopistoilta.
- Somalian oma Al-Qaida
”Afrikan unioni aikoo lähettää Etiopian joukkoja Somaliaan. Ovat menossa Al-Shabaabin ansaan.”
Tällaisen Twitter-viestin kirjoitti Al Jazeera kanavan somalialainen toimittaja Abdi Aynte viime kuussa. Viestin lopussa oli linkki New York Times lehden kirjoitukseen, joka kertoi Etiopian aikeista hyökätä Somaliaan islamistisen aseellisen ryhmän Al-Shabaabin joukkoja vastaan. Jo seuraavana päivänä sadat etiopialaissotilaat ylittivät Somalian rajan, vain vajaa kolme vuotta Etiopian armeijan nöyryyttävään vetäytymiseen päättyneen edellisen Somalian-miehityksen jälkeen.
- Maahanmuuttajanorsun kotiinpaluu
Elefanttini Abu Simppeli on kotoisin Tansaniasta. Tai siis siellä se syntyi, mutta kuljeskeli sitten lauman mukana Sambiassa ja Kongossa ynnä monessa muussakin maassa. Niinpä on helpointa sanoa, että se on kotoisin Afrikasta.
- Kuinka Neuvostoliitto pyyhkiytyi kartalta 20 vuotta sitten
Melko tarkkaan 20 vuotta sitten olin töissä sunnuntain iltavuorossa Ylen radiouutisissa. Sunnuntai-ilta on yleensä viikon hiljaisinta uutisaikaa, ja sitä hallitsevat pyhäpäivän urheilutulokset kotimaasta ja maailmalta.
- Manifesti: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille!
Ihmiskunnan vihollisten Osama Bin Ladenin ja Muammar Gaddafin löytymiset olivat vuoden 2011 merkittäviä tapahtumia. Miehiä ei toimitettu minkään tuomioistuimen alaisuuteen, vaan heidät surmattiin epäselvissä olosuhteissa. Virallisen selityksen mukaan operaatiot ”ajautuivat” pisteeseen, missä kiinniotettavia ei voitu vangita elävinä.
- Mustavalkoinen tuulahdus Linnan kättelyjonosta
Nautin tänä itsenäisyyspäivänä tuhdimman annoksen korkeatasoista kättelyviihdettä kuin koskaan aikaisemmin.
- Rauhan teossa vai sodassa Afganistanissa
Saksalainen Tom Koenigs otti tavakseen kirjoittaa päiväkirjaansa vapaapäivänään perjantaisin, muslimien pyhäpäivänä. YK:n korkeimpana edustajana Kabulissa kaksi vuotta viime vuosikymmenellä toimineen Koenigsin teos Machen wir Frieden oder haben wir Krieg? (Rauhan teossa vai sodassa?) poikkeaa Afganistanista kertovasta sotilasproosasta.
- Vapaa ajattelu
Vietin itsenäisyyspäivän Brysselissä, turvassa siltä kaikelta, joka Suomessa liittyy itsenäisyyden juhlimiseen.
- Manifesti: Suomi on koomassa ja media on väärässä!
Maailmanlaajuinen rahojen uusjako on jyrännyt kaiken uutisoinnin alleen. Taloussaasta täyttää pääkirjoitukset, etusivut ja tv:n ykkösaiheet. Arabikevät kyykkyyn! Fukushima kyykkyyn! Osama Bin Ladenin nappaaminen kyykkyyn! Lätkän MM-kulta kyykkyyn, sillä täältä tulee kuningas talous ja jyrää!
- Näivettyykö suomalainen kuvataide?
Kun lopetin päätoimittajana Taide-lehdessä vuonna 2005, moni kysyi, että aionko joskus kirjoittaa muistelmani. Vastaukseni oli aina ”ei”, ja perustekin oli selkeä: koin, että kuluneina vuosina ei ollut tapahtunut mitään järisyttävää.
- Realismin voitto Eteläranta kymmenessä
Ovatko maailmankirjat menneet täysin sekaisin Eteläranta kymmenessä? Tätä on syytä kysyä, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK allekirjoitti maanantaina yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa raamisopimuksen Suomen työmarkkinoille.
- Saksan ylijäämät kiihdyttävät velkakriisiä
Rikkaat vientimaat ovat osaltaan aiheuttaneet eurokriisin. Saksan jatkuva vientiylijäämän kasvu ja erinomainen kilpailukyky kasvattavat alijäämämaiden velkaantumista. Euroopan velkakriisi ei voi pysyvästi ratketa, elleivät myös ylijäämämaat muuta talouspolitiikkaansa kohti vaihtotaseen tasapainoa. Näin arvioi Saksan suurimman taloustutkimuslaitoksen DIW:n tutkimusjohtaja Dorothea Schäfer.
- Onko Lapista tulossa siirtomaa?
Ei ole kuin muutama kuukausi siitä, kun pohjoisesta kuului sellaisia kaikuja, joiden mukaan Lapista on kaivosteollisuuden myötä tulossa Suomen seuraavan nousun veturi. Sodankylästä on noin kolmasosa kaivosyhtiöiden varauksien ja valtauksien kattamaa.
- Manifesti: Kunnon väelle kunnon juhlia!
Eliitti takaisin!
Itsenäisyyspäivän lähestyessä sen huomaa kaikkein kipeimmin. Ennen maailmassa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla kävi kansakunnan kerma. Poliitikot, teollisuuspamput ja kulttuurivaikuttajat – se kaikille aika vieraaksi jäänyt kansanosa, joka piti maamme pyörimässä. He olivat niin vieraita ja kaukaisia, että heitä oli helppo katsoa ylöspäin. Tavallista kansaa sinne ei kutsuttu. Paitsi kerran Spede ja Vesku. Sen jälkeen katsottiinkin kevääseen asti sketsejä, joissa Pasanen ja Loiri jonottivat presidenttiä kättelemään. Nyt on toisin! Päättäjät eivät mahdu sekaan, kun presidentti kutsuu mukaan Idols-suosikkinsa ja muut tv-lempparinsa. Se Suomi on lopullisesti poissa, jossa vallasväki juhlii kartanon salissa ja muut väentuvassa.
- Naisia maailmankaikkeuden takaa
Luonnontieteet ovat historiallisessa katsannossa synkeiden ukkojen käsialaa. Tämä johtuu naissukupuolen järjestelmällisestä sorrosta, joka ei ole maailmasta toki vieläkään poistunut, mutta onneksi monin paikoin kuitenkin lieventynyt.
- Köyhien ympäristöliike
"Väärin ymmärretty edistys tuhoaa enemmän elämisen edellytyksiä kuin se luo uusia. Siksi yhä enemmän ihmisiä on noussut Intiassa taisteluun vallitsevaa kehitystä vastaan, ” sanoo intialainen tunnettu ympäristöaktivisti Sunita Narain.
- Eikö demoratia sovi arabeille?
Irakilainen kollegani oli juuri palannut Eid-juhlan vietosta Syyriasta, ja jäimme juttelemaan niitä näitä - ja kuten usein nykypäivänä arabien keskuudessa, keskustelu kääntyi politiikkaan ja arabikevääseen. Itse harmittelin tilannetta Syyriassa, jossa jo yli 3 500 ihmista on menettänyt henkensä taisteluissa armeijan kanssa.
- Sankarista sylkykupiksi
Urheilun sankarit ovat rakastettuja idoleita. Heidän rinnallaan on helppo tuntea kansallista ylpeyttä. Kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995, se auttoi suomalaisia nousemaan lamasta.
- Syömällä hyväksi
Ruokahistoriani mieleenpainuvimpia hetkiä oli kansakoulunopettajan säälivä asenne italialaisia kohtaan. Opettaja teroitti tavan takaa mieliimme, kuinka surkeassa asemassa italialaiset olivat suhteessa meihin suomalaisiin: Italiassa syötiin pelkkää makaronia kun taas meillä herkuteltiin perunalla ja ruskealla kastikkeella.
- Manifesti: Jouluna jokainen ajattelee itseään!
Jouluna kuuluu ajatella ensisijaisesti itseään!
Kolkuttavalle ei avata – ei ainakaan jouluaattona. Tämä on meillä uskollisimmin noudatettu kristillinen jouluperinne. Betlehemiläinen majoitusyrittäjä ei huolinut Mariaa ja Joosefia huoneisiinsa. Samoin suomalainen viettää jouluaattonsa tiivisti ikioman ydinperheensä kanssa. Syrjäiset älkööt vaivautuko. Arkena pätevät ”kaveria ei jätetä”- kampanjat ja muut yhteisöllisyys-asenteet lähtevät joulupyhien viettoon yhtä varmasti kuin ihmisetkin. Jouluna on hyvätapaista sulkeutua neljän seinän sisälle oman perheen kesken. Silloin sopii hankkia parhaita herkkuja omaan pöytään vailla itsekkyyden häivää. Ja aattoillan huipentumaksi voi ostaa nekin tavarat, joita muulloin vuoden aikana pidettäisiin itsekkäänä tuhlauksena ja epäekologisena kuluttamisena. Arkihuolesi kaikki heitä ja keskity kerrankin vain itseesi!
- Ei enää kahdeksatta
Muistan, miten tärisin uteliaisuudesta, kun sain joskus 80-luvulla Sibeliuksen perikunnan luvalla kopiot viulukonserton ensimmäisen version partituurista. Sitä ei ollut soitettu vuoden 1904 jälkeen eikä käsikirjoitustakaan moni ollut nähnyt.
- Arabikevään jälkeen meidät on kohdannut Euroopan syksy
Arabikevään jälkeen meidät on kohdannut Euroopan syksy. Vähintään viiden - ellen ole sekaantunut laskuissani - eurooppalaisen pääministerin palli on kaatunut alta ilman, että yhdenkään eurooppalaisen on tarvinnut osoittaa mieltään henkensä uhalla. Me olemme antautuneet markkinavoimille, jotka hoitavat demokratiaan kuuluvat asiat puolestamme. Jos jossain haluttiinkin äänestää, sen tyrmäsivät paheksuen kaikki demokraattiset johtajat, joiden sana jotain painaa.
- Lähi-Itä, siirtokunnat ja kohu apartheidista
Palestiinan kysymys on syksyn aikana taas noussut esille kansainvälisissä uutisissa. Ykkösaamun kolumnisti Hannu Reime ottaa kantaa apartheid-väitteisiin ja siirtokuntien rakentamiseen.
- Vertaistalouden nousu: jaetuista autoista vaatelainaamoihin
Olen aina vierastanut omistamista. Talojen ostamista, autojen, polkupyörien. Tällaisista suurista ostoksista koituu monenlaista murhetta. Otetaan vaikka auton ostaminen: oikean auton löytäminen kestää ensinnäkin kauan. Sen jälkeen autoa pitää korjauttaa ja huoltaa. Suurimman osan aikaa auto kuitenkin seisoo parkissa jossakin: kotipihallani, työpaikan edessä tai ruokakaupan parkkipaikalla. Silti tarvitsen autoa, aina silloin tällöin. Siksi säännöllisin väliajoin mieleeni pulpahtaa kysymys: Pitäisikö minun ostaa auto?
- Taide ja kapitalismin diktatuuri
Maailman sosialistisissa valtioissa aina jonnekin 1980-luvun loppuun asti taide ei voinut kovinkaan hyvin. Tai osa taiteesta voi vallan mainiosti - silloin kun taiteilijat suostuivat tekemään johtajia miellyttävää taidetta.
- Omistamisen hekuma
Ennen omistaminen oli tärkeätä. Ainakin asunto oli hyvä omistaa, jottei julma vuokraisäntä heittänyt halutessaan kadulle.
- Tervetuloa urheilukulttuuri!
Suomi on kylmä, pohjoinen, väkimäärältään pieni viiden miljoonan kansa, jolla on historia täynnä urheilumenestystä. Paavo Nurmen kulta-ajoista tähän päivään olemme menestyneet maailmalla niin monissa lajeissa, että meitä voisi kutsua urheilun pikkujättiläiseksi. Olemme niittäneet mainetta niin kesä- kuin talvilajeissa ja tehneet samalla maatamme tunnetuksi maailmalla. Silti tuntuu, - miten sen nyt kauniisti muotoilisi - että kiekkoleijonia luukuun ottamatta, meillä ei ole kunnon urheilukulttuuria minkään lajin ympärillä.
- Ranska kriittisessä tilassa
Euroalueen toiseksi suurin maa Ranska elää edelleen yli varojensa. Sen poliittinen kerma kuvittelee, ettei Ranskan velkakupla voi puhjeta. Julkisen talouden velasta on päästävä irti, talouden kestävä kasvu on saatava aikaan ja peilistä katsomalla on tunnustettava kipeät tosiasiat. Poliittiseen demagogiaan ei ole aikaa. Entisen suurpankin pääjohtaja Jean Peyrelevade on julkaissut kirjan 'Ranska kriittisessä tilassa'.
- Kreutzer-sonaatin voima
Satuin lukemaan pimeän illan ratoksi Tolstoin Kreutzer-sonaatin Eero Balkin tuoreena suomennoksena. Nukuin yön levottomasti.
- Titaanien taistelu toisesta sijasta
Suomen keskusta nimesi yksimielisesti Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen viime lauantaina ja Kansallinen kokoomus Sauli Niinistön viikkoa aikaisemmin - niin ikään ilman soraääniä. Eduskuntapuolueiden ehdokasasettelu presidentinvaaleihin on selvä Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, kun Sari Essayah ilmoitti maanantaina olevansa kristillisdemokraattien käytettävissä.
- Onko nuorten työllistäminen pelkkää poliittista retoriikkaa?
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) uskotaan pohjois- maiseen hyvinvointimalliin, jossa sosiaalinen eheys ja kilpailukyky yhdistyvät, kun on korkea työllisyysaste ja toimiva koulutusjärjestelmä. Tavoitteena on varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuus työhön. Mitään ei siis varmasti luvata, mutta työmahdollisuuksia tavoitellaan.
- Manifesti: Työelämä tuhoaa juhlamielen!
Nykyinen työelämä vainoaa juhlia!
Työnantajien vanhanmallinen juhlakielteisyys on täysin hyväksyttävä piirre. On tehokkaan tulosajattelun vastaista sulkea lafka jouluna kolmeksi päiväksi, mutta maksaa työntekijöille täyttä palkkaa. Pomo, joka kiristelee tästä hampaitaan, osoittaa vain olevansa ylempiin johtotehtäviin pätevä; osaahan hän vaalia sijoittajien etua. - Paikalliset yhteisöt metsien suojelijoina Indonesiassa
Indonesialaisen Sumatralla toimivan Mitra Insani -järjestön toiminnanjohtaja Zainury (Zen) Hasyimin mukaan metsiensuojelu ei toteudu. Metsäyhtiöiden 1990-luvun lopulla teettämät kuivausojat pilkkovat Kamparin niemimaan suometsiä. Metsän turvepohja kuivuu ja vedet valuvat ojituksia pitkin niemimaan läpi kulkeviin ja sen suosademetsiä halkoviin Kampar- ja Serkap-jokiin.
- Muudan markkinamies
Huomio, kaikki suomalaiset kirjallisuuden ystävät! Haloo! Kuuluuko tämä? Minä olen täällä Helsingin Messukeskuksessa ja välitän teille tunnelmia Suomen suurimmasta kirjallisuustapahtumasta.
- Taistelu työstä
Metalliliitto pysäytti suomalaiset konepajat, kun työantaja ei suostunut maksamaan kunnon palkankorotuksia. Eräs pääluottamusmies sanoi pontevasti tv-uutisissa, että kyllä firmoilla on varaa maksaa, koska osinkojakin jaetaan.
- Rohkea nobelisti Jemenistä
Onhan se jotenkin kiinnostavaa, että suurta ja vaarallista vallankumousta johtaa hento ja hunnutettu nainen - ja kaiken lisäksi maassa, joka on maailman huonoin paikka syntyä naiseksi, ainakin Maailman talousfoorumin sukupuoli-indeksin mukaan. Jemen on luokiteltu maailman epätasa-arvoisimmaksi maaksi jo neljä vuotta peräkkäin.
- Lapset heitteillä?
Ensi vuodesta tiedämme jo jotain ennakkotietoja, ainakin mitä tulee ensi vuoden radio-ohjelmiin. Vuonna 2012 Yle Radio 1 jatkaa maamme johtavana kulttuurimediana: kanavalta kuullaan entistä monipuolisempaa musiikkia, hyviä kirjallisuusohjelmia, tiedeohjelmia ja taideohjelmia kuten tähänkin saakka, mutta toivottavasti vielä helpommin löydettävänä.
- Manifesti: Nykyinen juhlakalenteri on vain kauppojen ylläpitämä!
Juhlia on niin paljon että arki ei mahdu sekaan!
Ensin oli talonpojan kalenteri. Jokaisen talonpojan piti tietää milloin mikäkin työ oli tehtävä: milloin laitetaan jotain maahan ja milloin otetaan jotain ylös. Sitten tuli kirkko. Kevätkyntöjen juhliminen muuttui pääsiäiseksi ja vuoden kohokohta siirtyi syystöiden loppumisriemuista jouluun. Sitten tuli perhe. Kaikki äidit saivat oman juhlapäivänsä kalenterissa ja kun yhteiskunta tasa-arvoistui, se suotiin myös iseille. Sitten tuli markkinatalous. Tätä uusinta juhlakerrostumaa edustavat Hullut päivät, Hintahulinat ja Lidl.
- Moraalisaarna
Moraalista keskusteleminen on rasittavaa, koska jokainen ihminen tuntee olevansa moraalin asiantuntija. Ja miksei olisi, jos mielipiteitä riittää valaiden suojelusta homoadoptioihin ja kaikkeen siltä väliltä. Ja jos mielipidettä ei ole, se yleensä muodostetaan noin kahdessa minuutissa.
- Saksan pelko jarruttaa Euroopan yhdentymistä
Euroopan velkariisi on nostanut talousmahti Saksan entistä vahvemmin EU:n poliittiseen keskiöön. Vuoden 2011 saksankielisen maailman suurimman kirjallisuuspalkinnon saanut tiedemies ja kirjailija Eugen Ruge sanoo, että koska Eurooppa kulkee kohti keskitettyä talousjohtoa, niin poliittinen yhtenäisyys etääntyy yhä kauemmaksi. Tämä johtuu siitä, että muut jäsenmaat pelkäävät talousmahti Saksan kasvanutta poliittista voimaa.
- Somalikossu tuplana
Ystävä- ja kaveripiiriini on koko aikuiselämäni ajan kuulunut maahanmuuttajia. Olen pelannut jalkapalloa turkkilaisten ystävieni kanssa ja olen opettanut eritrealaisen ystäväni pelaamaan baarissa sököä. Olen äänestänyt kunnallisvaaleissa turkkilaistaustaista vanhaa ystävääni.
- Ateismin oppikirja
Sir Isaac Newton, fysiikan ja modernin tieteen jättiläinen reippaan kolmensadan vuoden takaa, oli vielä harras Jumalan mies, teologi ja alkemisti, joka pyrki selvittämään Jumalan salattuja voimia ja kaikkivoipaisuutta liike- ja painovoimalaeillaan.
- Pahin on jo ohi Latviassa
Vuonna 1963 syntynyt Andris Vilks on toiminut Latvian valtiovarainministerinä vuoden 2010 marraskuusta lähtien. Hän edustaa Vienotiba eli Yhtenäisyys-nimistä puoluetta. Tapasin Andris Vilksin Riiassa ja keskustelimme niin lähihistoriasta kuin nykytilanteestakin.
- Vihaväsymys ja ahneus-ismi
Vihapuheesta on puhuttu paljon. Vihasta vähemmän. Mistä vihapuhe syntyy, vihasta tietenkin. Mutta minkälaisesta vihasta? Ja mitkä ovat vihan ainekset ? Koettu loukkaus, omanarvontunnon menetys, ehkä häpeä. Loukkausta seuraa ajatusten tulva, sekava mutta silti eriteltävissä, ja siitä siirrytään vihamieliseen reaktioon, joka samalla sisältää kiihkeän halun tulla oikeudenmukaisesti kohdelluksi.
- Pikavipit on kiellettävä
Me nuoret aikuiset kuulumme pikavippien suurkuluttajiin. Ei olekaan ihme, että ystäväpiiristäni löytyy ikävä tarina pikavippien aiheuttamasta velkakierteestä. Eräs pienituloinen ystäväni päätti taloudellisessa ahdingossa ottaa parin sadan euron pikavipin rahoittaakseen kuukauden viimeisen viikon elämisensä.
- Kestämätöntä keskustelua
Moni kuuntelija on kiitellyt kuluneella viikolla päättynyttä sarjaa Isä ja poika ja aivan aiheesta. Kyseessähän oli sarja, jossa Seppo ja Hermanni Seppälä muistelivat neljänkymmenen viikon aikana millaisessa Suomessa he ovat yhteisen elämänsä eläneet kuluneen neljänkymmenen vuoden ajan.
- Manifesti: Taidekouluja on liikaa ja ne opettavat väärin!
Jokainen suomalainen opettelee taideaineita peruskoulussa. Ne kuuluvat erottamattomana osana nuoruuteemme. Talouden näkökulmasta taideaineet ovat vain kehittävä harrastus, sillä tuottavuutta niistä on hankalaa ulosmitata.
Tästä huolimatta kulttuuri on vallannut oppilaitokset. Joka kahdeksas nuori opiskelee kulttuurialaa. Se onkin kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi. Jo vuosituhannen alussa kulttuurialan koulutus oli ylimitoitettu, nyt sen määrä on lähinnä absurdi.
- Sivilisaatioiden yhteydenpito estää törmäyksen
YK:n sivilisaatioiden liiton vetäjänä toimii Portugalin entinen presidentti Jorge Sampaio. Miten toiminta alkoi ja miksi? Monille YK:n yhteydessä toimivan sangen tuntemattoman Sivilisaatioiden liiton tai allianssin (Alliance of Civilizations) syntyyn vaikutti usvainen arkiaamu Espanjan pääkaupungissa Madridissa maaliskuussa 2004. Tuolloin aamujunissa ja juna-asemalla räjähti yhdeksän pommia.
- Tärkeintä on vastustaa
Mielipiteitä kasvaa netissä enemmän kuin juuri nyt suppilovahveroita metsässä, ja se on ehdottomasti hieno asia. Siis mielipiteet ja suppilovahverot, ne ovat hyviä.
- Pääministeriys päättyy yleensä mahalaskuun
Pääministerin virka on jokaisen suuren puolueen puheenjohtajan tavoite. Jyrki Kataisen unelma toteutui kesäkuussa, kun hän sai vaalivoittajana - vaikeiden poliittisten kiemuroiden jälkeen - johdettavakseen kuuden puolueen hallituksen.
- Mihin tässä elämässä pitää oikein sitoutua?
Viime aikoina on puhuttu paljon kielletyistä sanoista. Kansanedustajia on opetettu kutsumaan perussuomalaisia perussuomalaisiksi ja keskustapuoluelaisia keskustapuoluelaisiksi. On myös kohteliasta kutsua naapurimaissa asuvia ruotsalaisiksi ja venäläisiksi, aivan kuten virolaisia on aina kutsuttu virolaisiksi tai eestiläisiksi.
- Manifesti: Elokuva on myynyt ihanteensa!
Elokuvan nykyinen suosio on monessa suhteessa suurten ikäluokkien aikaansaannosta. He ovat luoneet siitä valtiollisen ja koulutuksellisen projektin. Samalla elokuvasta on kasvanut vahdittu, momentoitu, moneen kertaan perusteltu ja pureksittu kansallistaiteen reliikki.
Keskeisenä kulttuurin muotona elokuva on osa tuotteistunutta ja näköalatonta koneistoa, jossa yleisö on asiakkaan roolissa ostamassa lipullaan unohdusta. Elokuva elääkin vanhalla suomalaisuuden retoriikalla eikä uskalla ottaa mitään riskejä, sillä tuotannot ovat tolkuttoman kalliita.
- Ilmiö nimeltä Anna Hazare
Intiaa on ravistellut viime kuukausina Anna Hazaren johtamien korruption vastaisten mielenosoitusten aalto. Historioitsija Ramachandra Guha on esittänyt kiinnostavia näkemyksiä Intian politiikan uudesta pyhimyksestä ja ilmiöstä nimeltä Anna Hazare.
- Neukkunostalgiaa?
Käyn säännöllisesti Tallinnassa, lähinnä katsomassa taidetta, jota kaupungissa riittääkin nykyään runsaasti. Jo pelkästään Kumussa, viisi vuotta sitten avatussa Baltian suurimmassa taidemuseossa, on yleensä tarjolla ainekset kokonaiseen retkipäivään.
- Jemenin yö jatkuu
Nenä on kiinni ruudussa ja kännykkä tiukasti kädessä. Odottelen uutisia, jotka eivät usein tule.
- Rajatonta rahanmenoa
Helsingin Sanomat ihmetteli pääkirjoituksessaan hiljattain, miksi Vantaalla ei viitsitä vastata puhelimeen. Lehti arvosteli kaupungin terveydenhuollon heikkoa palvelua. Samaa ihmettelevät varmasti kaikki terveyskeskuksen ajanvaraukseen joskus jonottaneet avuntarvitsijat. Vantaa vastaa kysymällä, missä viipyy sähköinen ajanvarausjärjestelmä? Niin missä se mahtaa viipyä? Yksityisellä puolella aikoja on saanut varata jo vuosia verkkopalvelun kautta.
- Manifesti: Viihde tappaa kritiikin
Kritiikki edustaa kulttuurin itseymmärrystä ja kaiken taiteesta käytävän keskustelun sydänmaata. Ilman kritiikkiä kulttuurin merkitykset eivät määrity, ja juuri niin on vaarassa nyt käydä.
Kun sensuuri loppui Euroopassa 1840-luvulla, lehdistö oli vapaampi kuin se ikinä tulee olemaankaan. Vailla mitään säätelyä journalistit olivat loputtoman korruptoituneita. Kriitikoiden rooli oli näkyvä, sillä kulttuuri ja politiikka miellettiin yhteen modernismin syntymään asti.
- Kulttuuripaasto
Huomasin puolisen vuotta sitten, etten saanut kulttuuritapahtumista enää minkäänlaisia elämyksiä. Sieluni ei läikähtänyt teatterissa, en ylevöitynyt taidenäyttelyssä enkä pysynyt hereillä yhdenkään elokuvan vertaa.
- Piilaaksosta Egyptin vallankumoukseen: Apua vai utopiaa?
Tammikuussa alkanut tapahtumaketju johti Egyptin presidentin Hosni Mubarakin eroamiseen tehtävästään. Puhuttiin Twitter- ja Facebook-vallankumouksesta. Mikä merkitys oli Kalifornian Piilaakson aktivisteilla?
- Ihmisen paikka
Ranskalainen matemaatikko ja filosofi Pascal määritteli ihmisen horjumaan jonnekin enkelin ja eläimen välimaastoon. Tutkikaamme asiaa tarkemmin.
- Abu Simppeli presidentiksi!
Kielloistani, pyynnöistäni ja kaikesta polvillaan rukoilemisesta huolimatta norsuni Abu Simppeli aikoo asettua ehdolle seuraavissa presidentin vaaleissa.
- Sanankäyttö on taitolaji
Sanojen taitava ja osuva käyttö on ollut yksi kuluneen viikon johtoajatuksia Radio 1:ssä, jos palautteeseen on uskominen. Ja miksipä ei olisi? Palautehan kertoo meille, millaisia ajatuksia ohjelmistamme on teille kuuntelijoille virinnyt.
- Manifesti: Kirjamyynti kuristaa kirjallisuuden!
"Kirjasyksy" on muodostunut kymmenessä vuodessa tehokkaan markkinoinnin käsitteeksi. Turun kirjamessut avaa rahavirran, jonka turvin kustantamot tuottavat kaupallisen jokavuotisen evankeliuminsa. Matka jatkuu vuoden päätapahtumaan, Helsingin kirjamessuihin, jossa rummutetaan näkyvimpiä kirjapalkintoehdokkaita myynnin maksimoimiseksi.
- Rangaistusvaltion paluu
Ranskalainen sosiologi Loïc Wacquant iskee sekä sanoin että nyrkein. Hänen mukaansa rangaistusvaltio on tehnyt paluun.
- Häpeä
Hävettää. Olisi pitänyt sanoa ei, mutta kun äiti ei sitä opettanut, päädyin tv:n kulttuuriohjelma Stradaan. Siinä tehtiin leikkimielinen budjettiuudistus, jota piti kommentoida sotilasasuisen henkilön seurassa.
- Miten internet muuttaa tapaa ajatella, muistaa ja lukea
Poissaolon vivahteet tulevat tutuiksi, kun rekisteröi jonkun poissaolon kymmeniä kertoja päivässä. Yksi turhauttavimmista on halu välittää juuri luettua kirjaa poissaolevalle.
- Kunnon tuet opiskelijoille
Vuonna 2005 tuli voimaan laki, joka rajaa yliopisto-opiskelijan opiskeluajaksi seitsemän vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että tänä syksynä alkoi vuonna 2005 aloittaneiden opiskelijoiden viimeinen mahdollinen vuosi suorittaa opinnot loppuun. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Laki on löyhä ja lisäaikaa opintojen suorittamiseen saa melko heppoisin perustein.
- Manifesti: Muotoilijat ovat myyntimiesten juoksupoikia!
Teollinen muotoilu otti sata vuotta sitten kulttuurin suunnannäyttäjän paikan. Kehittyneet tuotantomenetelmät mahdollistivat monipuolisen materiaalikäytön. Muotoilun nähtiin tuolloin osallistuvan aktiivisesti ihmisten elämänlaadun parantamiseen nousevan elintason keskellä.
- Paniikkia rajoilla
Miten vain kymmenessä vuodessa vapaa matkustaminen, rajojen poistaminen ja avoimmuus eurooppalaisina arvoina ovat muuttuneet lähes päinvastaisiksi? Tätä kysyy ranskalainen Eric L'Helgoualc'h uutuuskirjassaan 'Paniikkia rajoilla. Kurkistus sulkeutuvaan Eurooppaan."
- Tulevaisuuden museo risteilymatkailijoille?
Kun Helsinkiin alettiin puuhata Guggenheim-museota, Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén totesi, että projektiin ei lähdetä "arkkitehtuuri edellä". Tavoitteena piti olla jotain ihan uutta.
- Sananvapauden väärinkäyttöä
Miksei Julkisen sanan neuvosto kiellä nimimerkkejä netin keskustelupalstoilla ja lehtien yleisön osastoissa? Miksi JSN ja päätoimittajat sallivat raukkamaisen puskasta ampumisen?
- Missä menee hulluuden ja politiikan välinen raja?
Koko loppukesän lehdissä on pohdittu Norjan tragediaa, jossa 32-vuotias Anders Behring Breivik heinäkuussa tappoi 77 ihmistä räjäyttämällä Oslon hallintokortteleita ja ampumalla nuoria Utöyan saarella. Vuosi 2011 jää Norjan historiaan poliittisen terrorin ja joukkomurhan vuotena.
- Manifesti: Teatteri ei enää vaikuta yhteiskuntaan!
Teatterin rooli kansallisena taiteenlajina on muuttunut puheenaiheiden herättäjästä ajankuluksi. Vaikka sen suosio on pysynyt korkealla, näytelmät eivät enää synnytä laajempia keskusteluja. Pääkaupunkiseudulla on joka päivä 50 teatteriksi luokiteltavaa esitystä, ja niille riittää yleisöä. Tästä huolimatta teatteri ei muuta yhteiskuntaa. Se ei ole kapinallista, vaan se luo kiltisti illuusioita ja elämyksiä.
- Aika, taivas ja islam
"Taistelu kalenterista on myös sukupolvien välistä taistelua", sanoo marokkolainen tunnettu sosiologi Fatema Mernissi. Mutta tärkein mittelö käydään islamilaisen aikakäsityksen ja lännen universaalin aikakäsityksen välillä.
- Sisä- vai ulkotauti
Ei Musiikkitalo ole ainoa hiljattain valmistunut julkinen rakennus. Joten mitä jos välillä puhuttaisiin jostain muusta, vaikka HYKS-tilakeskuksesta, toisin sanoen HUS:in eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rakennushankkeista Helsingin Meilahdessa.
- Oletteko normaali?
Oletteko normaali? Ranskalainen populaarin filosofian lehti Philosophie kysyy kannessaan tämän kysymyksen. Oletteko normaali? Kysymys on pistävä monella tapaa. Olenko normaali maassa, jonka suurin puolue on Perussuomalaiset; olenko normaali maailmassa, jossa Norjan joukkomurhaaja onnistui olemaan normaali aikuinen viime heinäkuuhun asti? Olenko normaali, kun en ole Facebookissa?
- Velkaunionin vaihtoehdot
Jos Kalevala olisi kreikkalainen kansalliseepos, sen runot, ja erityisesti sammon ryöstö, sopisivat hyvin kuvaamaan tämän päivän Eurooppaa. Ajatellaanpa Väinämöistä Ateenan sankarina, joka lähtee ryöstöretkelle Pohjolaan kaapatakseen vaurautta tuovan sammon itselleen.
- Namibiaa odottaa aikapommi
”Namibia on upea maa." Näin innostuneesti kirjoittaa ghanalaistoimittaja Baffour Ankomah New African lehdessä julkaistussa matkareportaasissaan Namibiasta.
Mutta käykö Namibialle kuten on käynyt Zimbabwelle? - Manifesti: Kuvataide on muuttanut lentokoneeseen!
Kuvataideteokset ja kuvataiteilijat löytyvät nykyään helpoimmin lentokentiltä. Kansainvälistynyt taide lennättää huippujaan museosta ja biennaalista toiseen. Muut on jätetty rannalle ruikuttamaan. Yhä tehokkaammaksi masinoitu kuvataide pyörii tähtikultin ympärillä maailman muutamassa ykkösnäyttelyssä.
- Viidennestä ulottuvuudesta putkahtanut tervattu lehmä eli lesken rukous
Joku viisitoista tuhatta miljoonaa ajastaikaa sitten viidenteen ulottuvuuteen sattui tulemaan vuoto, josta maailmankaikkeus suihkusi avaruuden ja ajan muotoon jatkuvasti jäähtyen ja laajeten.
- Dalai Abu valaistuu
"Ääh-hä!" Niin sanoi elefanttini Abu Simppeli, kun kohahti yhtenä aamuna valitettavan varhain makuuhuoneeni ovesta kuin kapinalliset Tripoliin. Joita se itse asiassa väittää tukeneensa monin tavoin. Ei nyt ihan rahallisesti, mutta ainakin ajatuksissaan ja kapinalauluja laulamalla.
- Afrikan uudet rajat
Viisikymmentä vuotta sitten Afrikan poliittiselle kartalle piirrettiin kovalla kiireellä uusia rajoja osoittamaan vastaitsenäistyneitä valtioita, jotka syntyivät, kun Euroopan siirtomaaimperiumit luopuivat alusmaistaan. Nuorten valtioiden yhteisenä periaatteena oli, että siirtomaavallan aikaisia rajoja ei ryhdytä muuttamaan, vaikka ne usein olivatkin afrikkalaisten kannalta katsoen aivan mielivaltaisia.
- Manifesti: Runous on tärkein kirjallisuudenlaji!
Suomen kieli on iso kieli. Kansa on lukevaa. Sanomalehdet ovat suhteessa väestöön suurimpia maailmassa. Kielemme onkin käytössä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Jokaisen kirjoitetun kielen elinvoimaisuuden merkittävin edellytys on kuitenkin monimuotoinen kirjallisuus.
- Toimittajiin kohdistuva väkivalta Meksikossa
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut perulainen kirjailija Mario Vargas Llosa on sanonut, että Meksiko on täydellinen diktatuuri. Mitä hispaanisen maailman yksi tärkeimmistä intellektuelleista näillä sanoillaan tarkoittaa? Sitä, että Meksiko näyttää demokratialta, mutta toimii kulissien takana kuin diktatuuri.
- Eikä mitään ole opittu
Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz sanoo, että Atlantin molemmilla puolin on nyt nähty, että edellisestä taantumasta ei ole opittu yhtään mitään. On vain syntynyt uusi usko: "Usko siihen, että asiat menevät huonompaan suuntaan riippumatta siitä mitä tehdään. Pitkä taantuma vaikuttaa nyt optimistiselta vaihtoehdolta."
- Hiljaisuudesta
Kuuntelin muutama päivä sitten aivan sattumalta kanavilla surfaillessani uskontoa käsittelevää radio-ohjelmaa. Siinä viitattiin erääseen pappiin, jonka saarnoissa ”hiljaisuudella oli voimakkaasti lisääntynyt osuus”.
- Kameroita on kaikkialla
Tänään mikään ei jää salaisuudeksi. Kolari kadunkulmassa, rankkasade kesken kesäpäivän tai julkkisten kompastelut päiväkävelyllä taltiotuu pikseleinä jonkun kameran muistikortille. On turha enää haaveilla yksityisyydestä ja siitä, että joku asia tai ilmiö jäisi vain omien muistikuvien tai kokemusten varaan. Jollain porukasta on kamera mukana tai vähintäänkin kaikilla on puhelimet, joissa jokaisessa on kamera. Kadulla kävellessä joku ottaa aina kuvan.
- Prostituutio Kiinassa
Länsimaisissa tiedotusvälineissä on hämmästyttävän vähän juttuja kiinalaisesta prostituutiosta. Etenkin siihen nähden, miten yleisiä maksulliset seksipalvelut Kiinassa ovat.
- Maahanmuuttopolitiikkaa, nyt
Muistan kuin eilisen sen, kuinka seisoin Helsingin vastaanottokeskuksen metalliaidan takana katselemassa ohikulkevia ihmisiä. Olin 7-vuotias ja kysyin nyt edesmenneeltä isältäni, miksi nuo ihmiset katselevat meitä aidan takaa niin pitkään, kummastellen. Isäni sanoi, etteivät he olleet vielä tottuneita meihin. Seitsemänvuotiaalle ei voisi vaikeaa ilmiötä paremmin purkaa: Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme.
- Baltian erilainen ja yhteinen historia
Vuonna 1966 Torontossa, Kanadassa virolaisperheeseen syntynyt Andres Kasekamp on Baltian politiikan professori Tarton yliopistossa. Kasekamp, joka on asunut Virossa jo kaksikymmentä vuotta julkaisi vuosi sitten Baltian valtioiden historiaa vertailevan teoksen ´A history of the Baltic States´.
- Manifesti: Ekoilu on suurin ympäristörikos!
Nuori sukupolvi pelastaa maailman!
Aiemmat sukupolvet tuhoavat säälimättä maapalloa. He ajavat autoilla työ-kauppa- ja mökkimatkat. He lennähtävät Eurooppaan tai Aasiaan ilman omantunnon kolkutusta. He ostavat röyhkeästi niitä tuotteita, joita huvittaa. Eivätkä vaivaudu tutkimaan tuoteselostetta – eikä syynä ole pelkkä ikänäkö. Onneksi nuoret välittävät. He jaksavat muistaa luonnon-, ympäristön-, eläinten-, lasten-, kehitysmaiden- ja kaikkien muidenkin oikeudet. Tietysti lukuunottamatta kapitalististen suuryritysten oikeuksia. - Kaikki tietävät, että kaikki kuolevat,
silti emme osaa kohdata sitä Norjan yhden ihmisen terroristihyökkäys ja sen uhrit ovat tehneet kuoleman poikkeuksellisella tavalla näkyväksi ja ennen kaikkea tuntuvaksi. Ja silti emme oikeastaan puhu kuolemasta. Kaikki muu tuntuu tärkeämmältä. Sureminen, murhaajan psyykkinen ja poliittinen muotokuva sekä keinot jolla vastaava tragedia voidaan Suomessa estää, ne ovat niitä olennaisia aiheita. - Vakuuksien tarkastus
Ykkösaamun kolumnisti Jouko Marttila päätti ryhtyä vakuustarkastajaksi.
- Manifesti: Ikä mikä ihana tekosyy!
Ikä on helpoin tapa päästä kaikesta mikä ei huvita! Siihen on aina yhtä helppoa vedota. Maailma on täynnä asioita, joista pitäisi älytä ettei ”enää tässä iässä” tai ehkei ”vielä tässä iässä” tai kuitenkin ”jo tässä iässä”. Kaikki mainioita syitä olla päättämättä omin päin mitä itse haluaa! Olla edes harkitsematta. Tai jättää hyvällä omallatunnolla yrittämättä.
- Harri Närhi pohtii äärioikeistoa norsunsa Abu Simppelin kanssa
Elefanttini Abu Simppeli ilmoitti haluavansa olla natsi. Järkytyin tietysti moisesta. Olenhan aina pitänyt sitä tietyissä rajoissa ihan täysiälyisenä ja tunne-elämältään lähinnä neutraalina. Ja joissain asioissa, kuten juomapaikkojen löytämisessä ja mölyapinoiden juhlimistapojen tuntijana, se on jopa varsin viisas.
- Kuilu suunsoiton ja toiminnan välillä on leveä
Perjantai-iltana, kun Oslon pommiräjähdys oli jo kaikkien uutiskanavien ykkösaiheena, Ylen TV-uutisten päälähetyksessä kerrottiin Suomen entisen Oslon lähettilään Ole Norrbackin sanoneen, että terrori-isku ei tullut hänelle yllätyksenä. Luulisin, että Norrback, jos häntä oli oikein siteerattu, tuli illan kuluessa nopeasti toisiin ajatuksiin, kun pomminräjähdykseen mitä ilmeisimmin liittynyt Utøyan saaren joukkomurha alkoi paljastua kaikessa shokeeraavassa kauheudessaan. En usko, että kukaan ihminen voi enää sanoa, etteivät tapahtumat Norjassa perjantaina 22.7. vuonna 2011 olisi olleet yllätys.
- Manifesti: Suomi ei ole eurooppalainen sivistysvaltio!
Suomalaiset ovat osanneet lukea jo sata vuotta. Kiitos varhain perustetun kansakoululaitoksen. Tämä ja Pisa-tutkimus on tehnyt meidät omahyväisiksi. Me voimme suhtautua sivistykseen hiukan huolettomasti ja yliolkaisesti. Sivistys ei ole ajankohtaista, vaan jotain joka hoidettiin kuntoon jo vuosikymmeniä sitten.
- Kaikki ovat tienneet
Mikä on järkyttävintä siinä, että Britannian yhteiskunnan korkein kerros on lahjonnan, urkinnan ja korruptoituneiden ystävyyssuhteiden läpitunkema? Se, että se tuntuu uutiselta.
- Ulos ja retkelle!
Kesä on parasta retkeilyaikaa. Metsät, meret, tunturit ja järvet kutsuvat ulkoilijoita luokseen. Luonnosta pääsee nauttimaan yksinkertaisimmillaan kävellen. Juoksuaskelia otettaessa vauhti nousee ja samalla päästään pidemmälle ja uusiin ympäristöihin. Maisemat vaihtuvat nopeammin viimeistään fillarin satulaan istuttaessa.
- Ministerit pitävät huolen omistaan
Jyrki Katainen on ensimmäinen eduskuntavaalivoiton perusteella valtaan noussut kokoomuslainen pääministeri. Presidentti Mauno Koivisto valitsi Harri Holkerin pääministeriksi 24 vuotta sitten. Holkeria edeltänyt kokoomuslainen pääministeri oli Juho Kusti Paasikivi. Hänen valtakautensa hallituksen johdossa päättyi 65 vuotta sitten.
- Manifesti: Aito kansanperinne on väärennettyä!
Väinämöinen Meets Muumipappa! Miksi ei, tai siis Why Not? Jos Muumipappa vetää paremmin väkeä, mutta Väinämöisellä saadaan helpommin kulttuurirahoitus, niin eikö tämä nyt sitten ole win–to-win, siis kaikki voittavat? Vakavanhoja herroja kumpikin, mutta onko oikeastaan tuhlausta pieneltä maalta pitää niitä molempia. Nehän voisi vaikka yhdistää. Näin päästään jo 50 vuoden kuluttua väittämään, että muumit ovat aitoa kansanperinnettä.
- Rohkeutta on pysäyttää eriarvoistuminen
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta saatiin ulos juuri ennen lomille siirtymistä ja eduskunnassakin se on jo ehditty hyväksyä. Ohjelma on mielenkiintoinen ja ensilukemalta varsin mainio tuotos. Ohjelmaa silmäilemällä voi päästää itsensä tunnelmaan, jossa köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen tulevat seuraavan neljän vuoden aikana vähentymään. Näin myös ohjelman ensimmäinen painopiste lupaa.
Tältä sivulta löydät Radio 1:n kolumneja ja puheenvuoroja.
Kolumneja ja puheenvuoroja löytyy myös suoraan ohjelmien omilta sivuilta:
Kultakuumeen kolumni
Puheenvuoroja (Amerikkalaisia, Eurooppalaisia ja Kolmannen maailman puheenvuoroja)
Ykkösaamun kolumni
YLE Radio 1 Twitterissä
- yleradio1: Perjantainen Svengaava iltapäivä klo 16.15. Souljazzia osa 2. Toimittajana Harri Tuominen. #yle http://t.co/4bP5v8wu
- yleradio1: Suomimuoti catwalkilla. Näytös XII -tapahtuma. Kultakuume klo 15.05 Suora video http://t.co/og73bRIm #yle http://t.co/j1hx6eJh #muoti
- yleradio1: Älyttömien sääntöjen sokea totteleminen hävittää kyvyn omaan eettiseen harkintaan. Valkoista valoa klo 14. #yle http://t.co/5k3Mqoeq
- yleradio1: RT @yletiede: Poikkeuksellinen siitepölyvuosi? Tiedeykkönen, Radio 1 tänään klo 12.15. Ja myöhemmin sitten ohjelma Areenassa. http://t.c ...
