Kesälaulu on haikea tai energinen

Kultakuumeen juhannusraati arvioi kesäaiheisia kappaleita 60-luvulta nykypäivään. Sanansa sanovat kääntäjä Maria Lyytinen ja kirjailija Arno Kotro.

Performanssitaidetta ei voi ymmärtää

Performanssitaidetta ei voi ymmärtää. Performanssitaiteessa kaikki on sallittua. Sitä ei tarvitse tajuta. Teokset rikkovat tahallaan rajoja ja ne näyttäytyvät jokaiselle katsojalle eri tavalla. Viime viikonloppuna performanssitaiteilijat ympäri maailmaa kokoontuivat Turkuun New Performance -festivaaleille. Festivaalin järjestäjä ja performanssitaiteen läänintaitelija Leena Kela sekä kaaosteoriasta väitellyt tohtori ja pitkänlinjan performanssitaiteilija Irma Optimisti keskustelevat Kultakuumeessa taiteenlajista, joka ärsyttää ja naurattaa.

Tekijä: Muusikko ja esseisti Jantso Jokelin

Miksi huuliharppua pitää soittaa rappukäytävässä?
Tekijänä tavataan huuliharpun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmanneksi sijoittunut muusikko, esseisti Jantso Jokelin. Jokelin soittaa muun muassa kokeilevassa orient-henkisessä duossa Ataturk Band. Löytöretkiä Jokelin tekee myös esseekokoelmassaan Matkaopas ei-minnekään, jossa hän etsii syrjään jääneitä paikkoja ja tarinoita. Millaisia ajatuksia tekijyydestä Jokelinilla on, entä miksi soittimeksi valikoitui aikanaan huuliharppu?

Toimittajana Emilia Cronvall.

Taiteilijavieraana säveltäjä Aulis Sallinen

Säveltäjä Aulis Sallinen on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen oopperasäveltäjä, jonka oopperaura alkoi Ratsumiehestä ja päättyi Kuningas Lear -oopperaan. "Kunnon oopperaa ei pysty tekemään jos ei ole teatteripulssia. Sitä ei opita missään, siihen synnytään ja sen kanssa eletään", sanoo Sallinen, joka on kirjoittanut myös monien oopperoidensa libretot. 78-vuotias säveltäjä tekee töitä edelleen päivittäin, teoksien kokoonpanot ovat iän myötä pienentyneet ja hän on säveltänyt nykyisin enimmäkseen kamarimusiikkia. "Tärkeintä on pyrkiä löytämään aina soittimen sielu ja myös se paras tapa, jolla soitin palvelee musiikkia", toteaa Sallinen.

Viikon taiteilija: näyttelijä Seppo Pääkkönen

Seppo Pääkkönen on näytellyt kolmekymmentä vuotta jatkuneen uransa aikana Suomen Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa, sekä tehnyt lukuisia elokuva- ja kuunnelmarooleja.

Wagneriaani Armas Järnefelt, Tristan ja Isolde

Kapellimestari, säveltäjä Armas Järnefelt oli myös tuottelias oopperasuomentaja, ja hänen suomennoksiaan saattoi laulaa. Yksi niistä oli Richard Wagnerin Tristan ja Isolde – sama teos oli tempaissut nuoren Järnefeltin hillittömään Wagner-huumaan 1890-luvun Berliinissä.

Järnefeltistä tuli suomalaisen Wagner-perinteen avainhenkilö ja hän loi komean uran myös Ruotsisssa. Tristan-suomennoksessa vihurit vonkuvat, Lemmetär käskee, ja rakastavaiset kaihoovat lemmenkuolemaan. Juhani Koivisto poimi suomennoksen partituurista Kansallisoopperan verkkosivuille, ja Hannu Salmi on tutkinut mm. Wagnerin musiikin saapumista Itämeren maihin.

Kansallisoopperan päädramaturgi Juhani Koivisto ja kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Maritta Alander-Valtosen vieraina.

Kirjailijat kuvaavat murtuvien muurien maailmaa

Maailma polarisoituu, ääriainekset ilmaisevat itseään yhä voimakkaammin ja toiseuden vierastaminen lisääntyy, niin kirjoissa kuin nykymaailmassa.

Eeva Kilpi: Kuolinsiivous

Joulupäivän Viikon kirjassa on vieraana kirjailija Eeva Kilpi, yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista kirjailijoistamme. Paitsi vanhenemisesta, ohjelmassa keskustellaan myös siivoamisesta, kuolemasta ja inhottavista yhtiökokouksista. Kilpi kertoo myös ensimmäisen kerran tarinan kohtaamisestaan Kurt Vonnegutin kanssa. Viikon kirjassa Eeva Kilpi myös lukee runojaan teoksestaan Kuolinsiivous, josta hän keskustelee Nadja Nowakin kanssa.

Ohjelma on uusinta joulukuulta 2012.