Mun mummoni
Kun Eurovision laulukisat aloitettiin 1956, oli selvää, että jokainen maa esittää kappaleen omalla kielellään. Vuonna 1965 Ruotsin Ingvar Wixell aiheuttikin kilvassa kohun esittämällä englanninkielisen kappaleen Absent Friends. Jotta moinen olisi vältetty jatkossa, piti säätää kielisääntö, jonka mukaan laulu piti esittää maan omalla kielellä.
Mikä viheltäen tulee
Ihmiset puhuvat planeetallamme mitä ihmeellisimmillä kielillä, mutta yksi omalaatuisimmista on vihellyskieli. Vihellyskieliä vihelletään muutamilla vuoristoisilla seuduilla eri puolilla maailmaa, ja parhaiten on tunnettu Kanariansaarten vihellyskieli silbo. Sana silbo on espanjaa ja se tarkoittaa vihellystä.
Kukasta kukkaan
Talven jäljiltä ensimmäiset kukat näyttävät aivan ihmeellisiltä ja ihminen kummastelee, miten voi olla jotain niin elävää, kun niin kauan on ollut pelkkää lunta ja jäätä. Myös evoluution keksijälle Charles Darwinille kukkien syntyminen oli jotain täysin käsittämätöntä. Miksi mikään olio kehittää mitään niin voimia kuluttavaa ponnistusta elämänkaarensa aikana kuin kukat ja kukkiminen?
Venäläinen takapuolenpäristin ja muita hauskoja juttuja
Ohjelmamme keskittyy todella vanhoihin vitseihin, kommarivitseihin. Nyt emme tietenkään naura millekään poliittisille mielipiteille vaan pohtia sitä historiallista vitsien, anekdoottien ja kaskujen lajityyppiä, joka syntyi Neuvostovenäjän ja sen itä-eurooppalaisten satelliittivaltioiden kansalaisten keskuudessa kommunismin valtakaudella ja joka käsitteli noiden maiden oloja kriittisesti huumorin keinoin.
Kusahtakaamme kyntsöttämään! *)
Murteella puhuminen on ikivanha asia. Onkin hassua, että vasta valistusmies Jaakko Juteini käytti sanaa murre tarkoittaen poikkeavaa tai virheellistä kieltä vuonna 1819. Kiinnostavaa on se, että tuolloin suomen yleiskieli oli vasta alkutekijöissään.
Klähvitt, sanoi lehtopöllö
Ihminen on katsellut ja kuunnellut lintuja aina. Yksi varhaisimmista lintujen laulua koskevista kirjallisista lähteistä on antiikin Kreikassa eläneen komediakirjailija Aristofaneen näytelmä Linnut vuodelta 414 eaa.
Liike-elämän myrskyt, tuotannon rattaat, tiimit ja kuningaskuluttajat
Oletteko huomanneet, miten aiemmin niin turvallisesti sodankäynnistä ja urheilusta vertauskuvansa lainanneet bisnes-ihmiset ovat viime aikoina alkaneet lainata terminologiaa jopa uskonnosta?
Paskhan reissut
Oletteko huomanneet, että kristikunnan suurista pyhistä joulu saattaa olla minä viikonpäivänä tahansa, mutta pääsiäinen on aina sunnuntaina, pitkäperjantai perjantaina ja kiirastorstai torstaina?
Miks' laulaa lintunen, kai iloinen se on tai suruinen? *)
Minulla on kana kynittävänä lintujen kanssa. Mielestäni ihmisen yleissivistykseen kuuluu tuntea ympäristön asukit ja näihin kuuluvat myös Suomen linnut peukaloisesta merikotkaan.
Kevätuhri keikkuen tulevi
Nuorempana luin rock-lehti Soundista Jyrki Siukosen ja Jukka Mikkolan kirjoitukset tarkkaan. Näiden Vaaralliset lelut -yhtyeessä soittaneiden poikkitaiteilijoiden jutuista luin ensimmäistä kertaa videotaiteesta ja hiukan kummallisemmasta rockista. Muusta musiikista puhumattakaan: kun jompikumpi heistä kehui Igor Stravinskin Kevätuhria, oli pakko mennä Karvian kirjaston levyosastolle kuuntelemaan kappale.
- Iso d
Lounais-suomalaisen Laitilan ympäristö on keskeistä
Vakka-Suomea. Seutu on tunnettu kanoistaan, munistaan ja viljastaan. Laitilassa toimivat myös maamme neljänneksi suurin panimo Laitilan Virvoitusjuomatehdas ja viime vuosien tunnetuin kotiseutunsa puheenparrella kirjoittava runoilija Heli Laaksonen. - Sana ja sen tulkinta
Muistatteko Neuvosto-ajat? Jokaisen valtiovierailun aikaan Suomi tärisi jännityksestä: miten valtiomiehet päätyvät muotoilemaan vierailun loppujulkilausuman? Jos siellä oli viittausta puolueettomuuteen, huokaisimme helpotuksesta.
- Rummun puhe
Oletteko koskaan miettineet, miten tuttu meille pohjoisen asukkaille on viidakkorumpu? Tiedättehän, että viidakkorumpu on edelleenkin tehokas markkinointikanava käsityöläiselle tai mikään ei lintuharrastajia pitele, jos viidakkorumpu kertoo oudosta siivekkäästä, kuten Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja Suurella sydämellä ihan sikana antaa esimerkkejä hakusanalle viidakkorumpu. Sen määritelmäksi fraasisanakirja kertoo: "kuulopuhe, huhu, epävirallinen tiedottaminen".
- Pilkkuun asti!
Kun ollaan oikein pikkutarkkoja, viilataan pilkkua. Tarkkuudesta kertoo myös se, kun tekstistä ei saa muuttaa pilkkuakaan. Ja kun jokin on sataprosenttisesti oikein, se on pilkulleen. Pilkku on siis tekstin pienin yksikkö, sen hiuskarva ja silmäterä.
- Totuudella on epäselvät jäljet
Kateeksi käy antiikin viisaita. Heidän aikaansa tekijänoikeudet toimivat paremmin, koska me tunnemme heidän sanomisensa tarkkaan jopa näin tuhansien vuosien perästäkin. Multum, non multa eli paljon, mutta ei monenlaista, siis laadultaan hyvää sanoi Plinius nuorempi, sehän on selvää!
- Kohti valkolakkia
Paljon onnea ylioppilastutkinto! Tämä tunnettu kouluinstituutio täyttää tänä vuonna 160 vuotta, mutta vanhus on virkeämpi kuin moni puolet nuorempi. Kun ensimmäisinä vuosina 1800-luvun puolivälissä kokeen suoritti vuodessa seitsemisenkymmentä ylioppilasta, nyt lukema on noin 35 000.
- Pressa
Tänä vuonna täällä Suomessa, maailman keskipisteessä, valitaan presidentti seuraavaksi kuudeksi vuodeksi, mutta hassua on, että myös maapallon muut tärkeät suurvallat valitsevat paraikaa johtajiaan.
- Putrui, brändi, putrui!
Brändi ja brändääminen ovat viime vuosien muotisanoja. Milloin etsitään maabrändiä, milloin meitä kehotetaan brändäämään itsemme. Yhteistä kaikille brändihankkeille on se, että niiden ajajilla on hommasta selvä käsitys, mutta kaikille muille brändääminen on hokema vailla täsmällistä sisältöä
- Odysseuksen kääntäjän seikkailut
Kirjallisuuden kääntäminen on omituista hommaa. Kaikkihan tietävät, että niin kuin laulussakin sanotaan: hevonen on häst, suola on salt ja piano on westerlund. Mutta sitten kun hevosen, suolan ja pianon merkitys kirjoittajan kulttuurissa onkin eri kuin kohdemaan kielessä, kääntäjältä vaaditaan muutakin kuin sanakirja.
- "Tii-ta-ti-taa-taa hän oli ässä" *)
OMG eli oh my god, mitä nykynuoret puhuvatkaan! Sata vuotta sitten nuoret erottuivat sekoittamalla puheeseensa suomea, ruotsia sekä venäjää ja loivat samalla stadin slangin. Nyt meidän nuorisomme on napannut koodikielekseen amerikkalaisten nuorten internetslangista kirjainlyhenteet eli akronyymit.
- Edessä loistava menneisyys!
Olettehan kuulleet tarinan primitiivisestä tai afrikkalaisesta aikakäsityksestä, jonka mukaan mennyt aika ei ole ihmisten takana vaan edessä, koska menneisyys on se mitä tiedämme, minkä olemme kokeneet, mistä meillä on muistoja. Tulevaisuus on tuntematon, emme näe sitä, joten se on takanamme.
- Aristoteleen kantapään gaala
Aristoteleen kantapään gaalaohjelmassa julkistetaan vuoden 2011 valinnat: vuoden sitaatin, fraasirikoksen ja sitaattivinkin valitsee Pasi Heikuran haastattelema toimittaja Arto Nyberg.
- Onkos täällä tuhmia lapsia?
Harva asia on niin päivänselvää valhetta kuin perinteikkään joulumme ikä ja perinteikkyys. Räikeimmillään tämä kärjistyy joulupukin iässä. Se on tarinan mukaan satoja vuosia, jotain 300 ja 500 vuoden välissä, vaikka kaikki tietävät, että moderni lempeä punanuttu syntyi 1931 ns. cocacola-pukkina USA:ssa ja yleistyi meillä Suomessa vasta sotien jälkeen.
- Politiikkaa Blogostaniassa!
Muistatteko, miten ennen Twitteriä ja Facebookia kaikki sauhusivat blogeista? 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä kaikki vannoivat internetin blogien nimeen. Jokaisella, joka oli vähänkään jotain, piti olla netissä blogi, jossa turista kevyesti niitä näitä, tilittää mikä rassaa tai pohtia syntyjä syviä ajankohtaisista asioista viisaiden lukijoiden kommentoidessa.
- Sananvapaudelle rajat!
Tahtotila, aikuisten oikeesti, elikkäs, paituli, vimosen päälle, palttiarallaa.
Yksi alkusyksyn pikku-uutinen kertoi, että internetin yhteisöpalvelu Facebookiin on perustettu ryhmä niille, jotka haluavat kieltää tiettyjen sanojen tai sanontojen käytön.
- Eteenpäin, sanoi eskimo lumessa
Ilmastonmuutoksesta huolimatta Suomessakin sataa vielä talvisin jonkin verran lunta. Takana ovat silti ne ajat, jolloin Etelä-Suomessakin hanget kohosivat korkealle, kaikki osasivat hiihtää ja lumi oli suomalaisille elementti, joka muovasi kansan identiteettiä.
- Hyvä Suomi – Heja Sverige!
Urheilulla on suomalaiselle kansallistunteelle oma tärkeä merkityksensä. Kun Hannes Kolehmainen myytin mukaan juoksi Suomen maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, kyseessä oli Venäjän suuriruhtinaskunnan asukkaiden kansallistunnon kohotus;
- Tämä tarina on tosi
Nykyään yhä useammat tarinat, joita kerromme toisillemme, alkavat: näitkö eilen tv:stä dokumentin, jossa kerrottiin, mitä ovat elintarvikkeiden kaikki E-aineet?
- Skitsofrenian vuosisata
Paljon onnea skitsofrenia! Tasan sata vuotta sitten sveitsiläinen psykiatri Eugen Bleuler alkoi käyttää nimillä dementia praecox eli nuoruuden dementia tai ennenaikainen dementia tunnetusta taudista nimitystä skitsofrenia.
- Logo-palikat
Oletteko huomanneet, että television laulutaideohjelma Idolsin logo on muunnelma ohjelmaa sponsoroivan automerkki Fordin logosta?
- Tekstit ja tekstiilit
Muistatteko 1980-luvun, jolloin UCLA-paidat ja hupparit valtasivat Suomenkin? Kyllä UCLA, University of California, Los Angeles, vuonna 1919 perustettu yliopisto Yhdysvaltain länsirannikolla.
- Brändiadaptaation raskaus
Viime vuosikymmenten talouskehityksen suunta Suomessakin on ollut selvä: olemme siirtyneet kansallisista ympyröistä kohti koko maapallon käsittävää talousaluetta.
- Kun itsehillintä ei riitä
Julkisen sanan neuvosto julkisti syyskuun alussa uudet ohjeet tiedotusvälineiden nettikeskustelupalstojen ylläpitäjille. Uusilla ohjeilla pyritään estämään keskustelupalstojen paljon julkisuudessakin käsiteltyjä epäkohtia, kuten vihapuhetta ja kiusaamista.
- Kivi onko kourassani (virsi 453)
"Aleksis Kivi on suomenkielisen kirjallisuuden isä" ja "ensimmäinen omintakeinen runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa" sanoo Wikipediakin.
- Lepo, asento ja lepoasento
Hallituksen säästöohjelmia pidetään poikkeuksellisina, kun niihin kuuluu säästäminen jopa ammattisotilaiden, siis upseerien ja aliupseerien palkoista.
- Tuiki tuiki
Yhä nykyäänkin tähtitiede – yksi vanhimmista tieteistä – tuottaa säännöllisesti uutisia, joita jopa niinkin epätieteelliset julkaisut kuin iltapäivälehdet julkaisevat innoissaan.
- Kaljaa kansalle vai hyvät vatsalihakset?
Viime kuukausina yksi suosituimmista kansanhuveista on ollut irvaileminen tuoreelle hallitukselle. Oloihimme poikkeuksellisen pitkät hallitusneuvottelut tuottivat vihdoin oloihimme poikkeuksellisen hallituksen, jonka monipuolisuus on saanut tavallisesti politiikasta kiinnostumattomatkin arvioimaan intohimoisesti elimen toimintakykyä.
- Maailmankieli jiddish
Onnea Tadzikistan! Tänään perjantaina 9. syyskuuta tulee kuluneeksi tasan kaksi vuosikymmentä siitä kun tuo upea valtio irtaantui Neuvostoliitosta ja itsenäistyi. Kyllähän joka maalla nimittäin pitää oma valtio olla, senhän sanoo järkikin!
- Aku Ankka, yhä vankka
Mikään sarjakuva ei ole vaikuttanut suomalaiseen maailmankuvaan ja kieleen yhtä syvällisesti kuin Aku Ankka. Me pidämme tuota viikoittaista lehteä Disneyn maailmanlaajuisena lastenviihteen lippulaivana, mutta tosiasiassa Aku Ankka ei missään muualla maailmassa ole läheskään niin suosittu kuin Suomessa.
- Pistevoitto
Ei tarvitse olla mikään nero huomatakseen miten visuaalisessa maailmassa elämme, senhän näkee otsallaankin ja senhän näkee sokea Reettakin. Lähes kaikki toimemme edellyttävät jonkinasteista näkemistä.
- Kirjainten historian ABC
Moni meistä tuijottaa päivittäin jonkin sortin tietokoneen näppäimistöä, jossa päällimmäisenä ovat numerot yhdestä nollaan. Niitä sanotaan arabialaisiksi numeroiksi, koska meille eurooppalaisille ne lainattiin arabeilta.
- Mittoja ja painoja
Kesällä päästiin nauttimaan helteistä mutta myös kärsimään niistä. Amerikan Yhdysvaltoja vaivasi pitkä ja laaja hellekausi, jonka seuraamista meillä häiritsi se, että Atlantin takana käytetään eri lämpötila-asteikkoa. Vaikka koko maailma on jo aika päivät sitten siirtynyt Celsius-asteikkoon, Yhdysvallat pitää tiukasti kiinni Fahrenheiteistaan.
- Joka vanhoja muistaa, sen muisti toimii
Joka vanhoja muistaa, sillä vielä muisti pelaa, sanoo vanha sananlaskukin. Kaikkien muisti ei kuitenkaan pelaa yhtä hyvin, joten täyden palvelun ohjelmana Aristoteleen kantapää helpottaa kuulijoiden muistin taakkaa ja luo pikakertauksen kuluneen puolivuotiskauden ohjelmiin ja vieraisiin ohjelmista napattujen puffien avulla.
- Mennyt palaa
Joka vanhoja muistaa, sillä vielä muisti pelaa, sanoo vanha sananlaskukin. Kaikkien muisti ei kuitenkaan pelaa yhtä hyvin, joten täyden palvelun ohjelmana Aristoteleen kantapää helpottaa kuulijoiden muistin taakkaa ja luo pikakertauksen kuluneen puolivuotiskauden ohjelmiin ja vieraisiin ohjelmista napattujen puffien avulla.
- Turun runo, Åbo dikt
Kymmenisen vuotta sitten turkulaisessa iltaelämässä saattoi törmätä ilmiöön, jonka luuli kuolleen viimeistään silloin, kun energinen punk muuttui kyyniseksi uuden aallon musiikiksi: ihmiset lukivat omia runojaan ääneen klubiyleisölle. Ehkä omien runojen lukeminen ei sinänsä ollut yllättävää, yllättävää oli se, että paikalla OLI yleisöä, se kuunteli ja taputti innoissaan hyvän esityksen kuultuaan.
- Laineilla Airiston
Yksi tunnetuimmista Turkuun liittyvistä lauluista on turkulaisen itseoppineen muusikon ja säveltäjän Pentti Viherluodon vuonna 1945 ensilevytetty teos Aamu Airistolla. Tämän häävalssinakin tunnetun laulun, jonka optimismi melkein ylittää ruotsalaisen saaristolaisvalssin, sanoitus on merkitty Harry Etelän nimiin. Harry Etelän takaa löytyy kirjailija-sanoittaja-muusikko Aimo Viherluoto, säveltäjä-Pentin vanhempi veli.
- Legenda Turun B-veriryhmästä
Turku on saanut nimensä venäläisiltä kauppamiehiltä ja venäläisiin liittyy myös eräs turkulainen legenda. Sen mukaan turkulaisissa virtaa poikkeuksellisen yleisesti veriryhmän B verta. Samanlaista B-veriryhmägeenin yleisyyttä tavataan taas enemmän Venäjällä kuin Suomessa.
- Turku vai Turkku?
Tunnetuimpia turkulaisuuksia on arvuuttelu siitä ollaanko tois pual jokke vai täl pual jokke. Noissa kliseissä tärkein on se, mitä ei sanota, Tuomiokirkko. Jokke-vitsit ankkuroivat turkulaisen mielenmaiseman tähän kansallispyhäkköön, joka joen rannan määrittelee: tämä puoli on Tuomiokirkon puolella ja toinen puoli on Aurajoen pohjoispuoli.
- Itse aiheuttamattomaan särkyyn
Lääketieteen yksi perustehtävistä on ihmisten kärsimysten helpottaminen. Länsimainen lääketiede on päässyt tässä suuressa urakassa pitkälle, mutta kaikesta edistyksestä huolimatta ollaan sellaisessa tilanteessa, että kun yli 260 kipuspesialistia 62 maasta kokoontui viime vuoden syyskuussa kipuseminaariin Kanadan Montrealiin, kokouksen julkilausumaan kirjattiin se, että kivun asianmukainen hoito pitäisi saada osaksi ihmisoikeuksia.
- Aineiden alku
Maailman uskonnot ovat koettaneet tolkuttaa meille materialistisille ihmisille tuhansien vuosien ajan, että aineelliset asiat eivät ole kaikki kaikessa tässä maailmankaikkeudessamme. Moderni tähtitiede on vihdoin vahvistanut tämän: kaikesta maailmankaikkeuden aineesta ja energiasta tuntemaamme atomeista koostuvaa ainetta on vain 5 prosenttia.
- Nekrologiikan alkeet
Joskus tuntuu siltä, että kaikki ihmiset maailmassa tai ainakin länsimaissa elävät jo aivan samanlaista tekstiviestien, hampurilaisten ja tosi-tv-formaattien muodostamaa elämää. Mutta jo suhtautuminen kuolemaan nostaa esiin monenlaisia eroja eri kansojen välillä. Suomessa suremaan jäävät perheenjäsenet laativat lehteen kuolinilmoituksen, jossa lukee vainajan syntymä- ja kuolinpäivä, suremaan jäävien perheenjäsenten nimet ja mahdollisesti jokin aiheeseen sopiva runonsäe tai pari riviä virrestä. Ilmoituksia on etenkin viikonlopun lehdissä kymmeniä ja ne valtaavat lehdestä monia sivuja.
- Keltaisina lehdet hohtaa
Viime vuosina lehdistössä on tapahtunut kaikenlaista niin tiheään tahtiin, että edes iltapäivälehdet eivät ole entisensä. Kun aikakauslehtimuotoiset juorulehdet tulivat Suomeen 1990-luvulla, sana keltainen lehdistö sai uuden merkityksen ja perinteiset iltapäivälehtemme – vuonna 1932 perustettu Ilta-Sanomat ja vuonna 1980 startannut Iltalehti – alkoivat vaikuttaa lähes arvovaltaisilta uutislehdiltä.
- Tehdäänpä numeroa!
Tammikuussa Suomen lehdissä uutisoitiin nettikeskustelusta, joka on meneillään Vauva-lehden keskustelupalstalla. Uutiseksi keskustelun tekee se, että ensimmäinen viesti julkaistiin kolme vuotta sitten.
- Heräsin tänä aamuna
Suomessa ollaan aina huolissaan siitä, miksi nuoriso ei tunne omaa kansanperinnettä vaan hakee juuriaan mieluummin vaikkapa Yhdysvaltojen suomalaismetsistä kuin kotoisilta saloseuduiltamme. Voimme lohduttautua sillä, että ilmiö on yleismaailmallinen: esimerkiksi blues-musiikki on USA:n mustalle nuorisolle tuntematonta musiikkia. Ja maailman kummallisuuksiin kuuluu se, että bluesin suurmiehet ovat tutumpia useammalle suomalaiselle nuorelle kuin vaikka Kortesjärven mestaripelimannin Matti Haudanmaan elämä ja tuotanto.
- Leskenlehden leiskuva lempi
En ole varmaan ainoa liioitellun poliittisen korrektiuden uhri, joka on lapsena miettinyt, onko soveliasta viedä äidille kimppu leskenlehtiä – eihän minun äitini ole leski. Onneksi kevään ensimmäisten kukkien keltainen säteily oli lapsenkin silmiin niin lumoava, että pohdinnat jäivät kukkakimpun vastaanottajalle.
- Modulista museoon, rukista akatemiaan
Tällä viikolla jatkamme latinan kielen dosentti Reijo Pitkärannan kanssa viikko sitten alkamaamme seikkailua kreikkalais- ja latinalaisperäisten lainasanojen – eli niin sanottujen sivistyssanojen – villeistä vaiheista historian varrella.
- Jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset
Vanhoja lehtiä lukiessa huomaa kouriintuntuvasti, miten kieli muuttuu. Kansalliskirjaston sivuilta löytää muun muassa sen, että Suomen julkisia sanomia -lehdessä kirjoitettiin marraskuun 10. päivä vuonna 1856 näin:
Että maakunnan wiljan ja teosten kaupanteko maassa autetuksi tulkoon niinmyös maamiehelle ja työntekiälle wälttämättömiä tarpeitansa, pitää sanotuille paikoille perustettaa ja rakennettaa kaupunkeja, nimittäin: Warkauden wirran tykönä, Leppäwirran pitäjästä, ja Iinsalmen tykönä Iinsalmen pitäjästä.
- Politiikka on tylsää, jihuu!
Viime vuosina on ollut suosittua valittaa, että Suomen poliittinen keskustelu on tylsää. Milloin se on virkamiesmäisen harmaata, milloin siinä ei ole tarpeeksi politiikkaa. Välillä värittömästä poliittisesta keskustelusta valittaminen muistuttaa jollain lailla ikuista valitusvirttä suomalaisten tv-ohjelmien laadusta. Eikä ihme, poliitikkojen ja television viihdeohjelmien keskinäinen flirttailu on johtanut tilanteeseen, jossa poliittiselta puheelta odotetaan samaa viihdyttävyyttä kuin televisio-ohjelmilta.
Suomessa tylsän poliittisen retoriikan synonyymi on viime vuosina kirosanaksi muodostunut konsensus. On totta, että meillä puhekulttuuri on erilainen kuin monesti esikuvana pidetyssä angloamerikkalaisessa maailmassa. Meillä väittelyssä koetetaan saavuttaa jonkinasteinen lopullinen yhteisymmärrys, kun monissa muissa kulttuureissa väittely ymmärretään enemmän erilaisten mielipiteiden jatkuvaksi prosessiksi.
- Kevään temput
Aprillipäivä on muuten niin järkevässä maailmassamme vuoden ainoa päivä, kun valehteleminen on sallittua ja jopa toivottua. Mutta ei mikä tahansa valehteleminen, alunperin aprillipäivänä on pyritty saamaan huiputettava – yleensä lapset tai nuoret – hakemaan olemattomia esineitä vaikkapa naapurista.
Aprillipäivä on meillä tuontitavaraa, niin kuin nimikin sanoo. Huhtikuuta monessa kielessä tarkoittava sana aprilis vie meidät jälleen kerran antiikkiin. Nykykreikassa kevättä tarkoittaa sana, joka tarkoittaa myös aukeamista, ikään kuin puiden lehdennuppujen avautumisen merkiksi. Niinpä latinan aprilis –sanan alkujuureksi oletetaan sanaa apeire, avautua.
- Axel, tulppi ja kolmois-Schalkow
Harvalla urheilulajilla on niin selvä esi-isä kuin taitoluistelulla. Ennen 1860-lukuakin oli luistelutaitoa harjoitettu ja esitelty järjestelmällisesti, mutta kankeasti. Sitten lajiin tarttui parikymppinen yhdysvaltalainen balettitanssija Jackson Haines. Hän ei tyytynyt sitomaan teriä kenkiinsä nahkahihnoilla, vaan ruuvasi ne jalkineittensa pohjaan, ja alkoi soveltaa baletin liikeratoja jäälle.
- "Jäätyköön varpaasi sinisiksi, ääliö!"
Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2008 nimimerkki Pekka (nimimerkki muutettu) kysyi internetissä Sfnetin rakentamiseen keskittyvällä keskustelupalstalla neuvoa siihen, kannattaako vuonna 1970 rakennettuun taloon asentaa lattialämmitys. Asiallinen kysymys, joka kiinnostaa monia muitakin, jotka puntaroivat eri lämmitysmuotoja.
- Kyllä vanha kansa tietää!
Kuri maassa olla pitää kuri, muuten menee yhteiskunta nurin, lauloi jo Rauli Somerjoki Jarkko Laineen sanoin Jörn Donnerin dokumenttielokuvassa "Perkele! Kuvia Suomesta" vuonna 1971. Protestilaulussa kuriin suhtauduttiin tietenkin kriittisesti, kuri ja lait koetaan ihmisen vapautta ahdistavaksi kielteiseksi voimaksi. Tässä 70-luvun radikaalit ja nykyajan äärirepublikaanit ovat yllättävästi samalla linjalla: pois valtion vaikutus ihmisten elämään, maallinen vaelluksemme on muutenkin tarpeeksi raskasta!
Liika on aina liikaa, mutta alkujaan lakien idea ei liene ollut ihmisten elämän tahallinen synkentäminen. Järjestäytyneen kulttuurin syntyyn liittyvät säädökset ja nykytiedon mukaan kirjoitustaitokin kehittyi veronkannon välineeksi.
- Kuva kertoo nopeammin
Onko lukutaito sittenkin vain ohimenevä vaihe ihmiskunnan historiassa?, kysyi Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén viime vuonna eräässä seminaarissa. Kysymys on tietenkin tahallisen kärjistävä, lukutaitoa tarvitaan vielä kauan aikaa moneen asiaan. Mutta samalla kun kysymys johtaa ajatukset kuvakielipainotteiseen tulevaisuuteen, se vie ajatukset keskiaikaan. Onhan Suomen - ja miksei koko Euroopankin - viime vuosikymmenien rajua muuttoliikettä kuvattu niin, että ihmiset palaavat asumaan niille seuduille, joilla asutusta oli keskiaikana. Jos tulevaisuus siis on paluuta keskiajalle, noiden aikojen tutkiminen auttaa meitä näkemään tulevaisuuteen.
Yksi tärkeimpiä keskiajan viestintämenetelmistä - siis ennen laajaa lukutaitoa - olivat liput ja vaakunat. Niiden kielioppi on nimeltään heraldiikka. Siksi pohdimme tänään, miten heraldiikkaa luetaan, mitä vaakunoiden takaa löytyy.
- Kullan ystävät
Taannoinen uutinen siitä, miten venäläinen Belgorodin maakunta on kieltänyt ystävänpäivän vieton, vaikuttaa aluksi hupaisalta kieltomentaliteetin liioittelulta. Kiellon takana on paikallinen kirkko, joten eikö siellä muisteta, miten Valentinuksen päivä sai alkunsa muinaisessa Roomassa, kun roomalaisia kristittyyn avioliittoon vihkinyt mies nimeltään Valentinus teloitettiin rangaistukseksi teoistaan, pyhitettiin myöhemmin pyhimykseksi ja nousi lopulta Valentine's Dayn eli ystävänpäivän esikuvaksi!
- Ovatko sammakot lisääntyneet?
Tänään olemme reippaasti kuulijoittemme asialla ja koetamme selvittää, onko asia niin kuin joka toisessa fraasirikos-ilmiannossa oletetaan; onko lehdissä käytettävä kieli tosiaan huonontunut niin katastrofaalisesti kuin kielellisten sammakoiden löytäjämme otaksuvat.
- Sumujen ilta
Tähtitiede on yksi maailman vanhimmista tieteistä ja nykyäänkin tähtitieteen uutiset ylittävät normaalit uutiskynnykset monta kertaa kuukaudessa. Uudet suuret avaruuskaukoputket ja erilaisia aallonpituuksia mittaavat luotaimet tuottavat koko ajan uutta tietoa menneisyydestämme ja ehkä myös tulevaisuudestamme.
- Turkulaisten kaskujen historia
Yhteistä kaikille maailman paikkakunnille ja niiden asukkaille on se, että kaikkialla asukkaat irvailevat viereisen paikkakunnan asukkaille. Näin myös Suomessa
Naapurihaukkumia eli köllejä tutkineen Kirsti Mäkisen mukaan kankaanpääläiset ovat kutsuneet parkanolaisia vesineniksi, jämsäläiset muuramelaisia mutamahoiksi, tyrnäväläiset liminkalaisia norssihousuiksi ja niin edelleen.Näiden lempeän pilkallisten lähiseudun haukkumien lisäksi joidenkin paikkakuntien asukkaat ovat laajemmankin, joskus koko kansakunnan laajuisen mollaamisen arvoisia. Viime vuosikymmeninä tällainen kohtalo tuntuu kohdanneen Suomessa turkulaisia, laihialaisten saituudelle kun ei enää jakseta nauraa.
- Aristoteleen kantapää vuonna 2010
Näin vuoden aluksi on tapana ennustaa tulevaa. Koska historia toistaa itseään, luotettavimman kuvan tulevista asioista tarjoaa katsaus menneisyyteen. Niinpä otamme esiin viimeisen puolen vuoden Aristoteleen kantapään puffinauhat ja kuuntelemme, mitä viisaita vieraamme ovat syksyn aikana puhuneet.
- Gaala 2010
Taas on aika vuodenvaihteen Aristoteleen kantapään perinteisen suureellisen, glamoröösin ja selkääntaputtelutyyppisen uudenvuodengaalaohjelman! Mukana on tietenkin aimo annos omaakin selkää, julkistetaanhan tässä ohjelmassa kuluneen vuoden parhaat, tiukimmat ja osuvimmat viikon sitaatit, viikon fraasirikokset ja sitaattivinkit.
- Äijänkäppyrät ja neiti Hienohelmat
Suomi on tasa-arvon kultamaa, ainakin kansainvälisesti vertailtuna. Joulun alla mieleen nousee kuitenkin epäilys siitä, pitääkö käsitys tasa-arvosta paikkansa ja jos pitää, niin missä vaiheessa suomalaisista aletaan muokata kansalaisia, jotka uskovat siihen, että nainen voi olla pääministeri tai presidentti ja että miehelle on tosi "okei" jäädä isyyslomalle.
Epäilyksen aiheuttajia ovat joulun alla lapsiperheisiin kolahtelevat lelukatalogit. Mainoslehtisissä tehdään erittäin selväksi, että maailma on jakautunut tyttöihin ja poikiin ja että kummallekin on omat tehtävänsä maailmassa. Erottelu näkyy katalogeissa paitsi siinä, että tyttöjen ja poikien leluosastot on jaoteltu selkein vaaleanpunaisin ja sinisin värikoodein, myös kielellisesti.
- Kuttu juttu
Joulu merkitsee monien muiden asioiden muassa sitä, että eduskunnassa on saatu budjettipuheet pidettyä ja seuraavan vuoden talousarvio valmiiksi. Jokin vuosi sitten tämän perinteisen puhesavotan yhteydessä raportoitiin eräässä lehdessä, miten kansanedustaja Mikko Alatalo oli budjettikeskustelussa jatkanut monikymmenvuotista perinnettä, jonka mukaan joku pirkanmaalainen kansanedustaja pitää joulun alla ylistyspuheen kutulle - eli vuohelle - budjetin maataloutta käsittelevän pääluokan yhteydessä.
Jutussa kerrottiin, että edustaja Alatalo oli tässä kuttupuheessaan ylistänyt kutun maitoa, muttei ollut varma, saadaanko sitä rinnoista vai utareista. Sitten Alatalo oli pohtinut kutusta saatavien tuotteiden vaikutusta ihmisen kututukseen. Raportin mukaan täysistuntosalin kuulijat hihittelivät ja totisia olivat ainoastaan puhuja itse ja eduskunnan puhemies.
- Miksi taiteilijat ovat hulluja?
Perinteiseen taiteilijakuvaan kuuluu tuberkuloosin ja kalpeiden kasvojen lisäksi läheisesti jonkinsorttinen hulluus. Nämä ominaisuudet pätevät myös runoilijoihin ja kirjailijoihin, ja niinpä moni kirjalliselle alalle pyrkivä nuori koettaa nykyäänkin pukeutua mustiinsa, pitää kasvonsa synkkinä ja korostaa sopiviksi katsomiaan omituisuuksiaan. Myös suhteellisuudentajua kehittävät harrastukset kuten vaikkapa kävely raittiissa ulkoilmassa ovat jokaisen nuoren taiteilijaksi halajavan mustalla listalla.
- Aarniometsästä yökynttilään
Oletteko lukeneet Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen vastailmestynyttä sanakirjaa Seksisanat, johon on kerätty 13 000 sanaa aamujumpasta, avioyhteydestä, ehtootikistä, hameenheitosta, helmakesteistä, horisontaalihölkästä, hurlumheistä, jupsauttelusta, lakanavalssista, lemmensinfoniasta, naparetkestä, sukupuoliseurustelusta, sänkyhommista, uosukaisista ja vaakalambadasta mutta myös armastamisesta, herkistelystä, hurmaantumisesta, lemmestymisestä, loimuamisesta, rakastumisesta, rakavoitumisesta, repsahtamisesta, sykästymisestä ja välittämisestä.
- Kun sanat eivät riitä
Eläintieteilijä-poliitikko Erkki Pulliaisen lisänimi "Susi" ei todellakaan ole turha. Lukekaa vaikka Pulliaisen kirja Koiran luonne ja käyttäytyminen, niin ymmärrätte. Koirahan on pohjimmiltaan susi, joten koiran luonteen ja etenkin sen viestinnän ymmärtäminen lähtee susien kommunikaation ymmärtämisestä.
- Aina ajankohtaiset eepokset
Kuten hyvin tiedämme, elämä oli muinaisina aikoina paljon värikkäämpää kuin tylsänä nykyaikana. Ajatellaan nyt vaikka Gilgamesh-eeposta, joka on maailman vanhin eepos, sumerilaisten alkama ja babylonialaisten kokoama joukko kertomuksia kuningas Gilgameshin huimista vaiheista. Manaajapappi Sin-leqi-unninni kirjoitti eepoksen standardiversion noin 1250 eaa, eli noin 3260 vuotta sitten, mutta sen kertomat asiat tapahtuivat Urukin kaupungin tarunomaiselle hallitsijalle jopa 2800 vuotta ennen ajanlaskun alkua, joten Gilgamesh seikkaili seikkailunsa lähes 5000 vuotta sitten.
- Romanit Egyptistä, Böömistä ja Flanderista
Tuntuu aivan loogiselta, että romanit asuvat Romaniassa, vaikka sanojen samankaltaisuus onkin enemmän sattumaa kuin sukulaisuutta. Romaneita asuu kuitenkin kaikkialla maailmassa ja vanhastaan eritoten Euroopassa. Kulkijakansan luonteeseen kuuluu, että joka maassa heillä on ollut oma nimensä. Suomessa romaneita on sanottu mustalaisiksi, ilmeisesti kalpeaa valtaväestöä tummemman ihonvärin vuoksi. Ruotsissa romanit ovat olleet zigenare. Samaa kantaa on saksan Zigeuner, Italian zingaro ja jiddishin tsigayner. Nämä kaikki juontuvat käsitteestä zincali, joka taas tarkoittaa Zendin maan mustat miehet ja Zend taas on Persia eli nykyinen Iran.
- Vallan vallakas kieli
Englantilainen kirjailija George Orwell julkaisi vuonna 1949 romaanin nimeltään Vuonna 1984. Orwellin romaanin tunnetuin perintö lienee lausahdus ”Isoveli valvoo”, jota käytetään nykyään esimerkiksi puhuttaessa valvontakameroista tai nettisensuurista. Orwellin synkässä tulevaisuusvisiossa eli dystopiassa tapahtumat sijoittuvat totalitaristiseen Oceaniaan, jossa valtio, eli Iso Veli, todella valvoo ihan kaikkea - jopa ihmisten ajatuksia.
- Maakunnasta se pienikin ponnistaa
Erkki Toivanen kirjoittaa kiinnostavasta asiasta muutama vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Matkalla ranskalaisuuteen. Kirja on kertomus Toivasen ystävyydestä Marguerite Tuderus'n kanssa ja kiinnostava kuvaus ranskalaisuuden eri puolista. Viettäessään kesää Rougonin kylässä Ylä-Provencessa madame Tuderus'n kanssa Toivanen tutustuu perinpohjaisesti ranskalaiseen käsitykseen isänmaanrakkaudesta. Kotiseudulla madame säteilee aivan uudella tavalla kun hän puhuu lapsuudestaan tuttua murretta ja kokkaa läheisen majatalon isännän kanssa seudun omia ruokia. Toivanen oppii sanan pays - maa - merkityksen ranskalaisille.
- Näköradion puheet
Sähköiset näytöt viettelevät ihmisen katseen. Oletteko koskaan kokeilleet jossain kahvilassa, jossa on televisio päällä näkyvällä paikalla, olla katsomatta sen ruutua ja keskittyä pelkästään seurueeseenne? Se on mahdotonta, katse hakeutuu ruudun vilkkaasti vaihtuviin kuviin aivan kuin katsoja olisi hypnotisoitu.
- Aleksis ja August
Kansalliskirjailija Aleksis Kivestä puhuttaessa on aina pakko muistaa mainita Kiven armoton teilaaja August Ahlqvist. Ahlqvist on kunniapaikalla kaikissa jälkiviisaissa luetteloissa, joissa listataan suomalaisen kirjallisuushistorian pahimpia väärinarviointeja. Ja kyllähän Ahlqvist kuuluu tuon listan kunniapaikalle: kun muiden väärinarvostelijoiden kritiikit ovat kertaluonteisia tapauksia, Ahlqvist teilasi määrätietoisesti suurimman osan Kiven julkaisuista.
- Sananlaskut herraa myöten
Suomalaisten suhde hallitsijoihinsa on kuuluisa. Tai oikeammin aivan vastakkaisetkin näkemykset tästä aiheesta ovat vuorotellen myyttisen tosia: joko suomalaiset ovat nöyriä hännystelijöitä, jotka eivät osaa valvoa oikeuksiaan ja jotka nielevät mitä vaan, eivät tee vallankumousta vaikka junat myöhästyisivät puoli tuntia ja television katselusta täytyy maksaa. Tai sitten suomalaiset ovat nuijasodan talonpoikien kaltaisia kärkkäitä maakunnan miehiä, jotka herkästi keräävät karvalakkilähetystön hankoineen ja puntareineen antamaan palautetta törpölle vallanpitäjälle.
- Aika kummallinen juttu
Aika on venyvä käsite ja venyviä ovat myös monet aikaan liittyvät ilmaukset. Sekunnin ja minuutin voi mitata, mutta kuinka pitkä on hetki, entä kotva tai tovi?
- Aateluus velvoittaa
Marsalkka Mannerheim on parina viime vuosikymmenenä noussut hämmästyttävällä yksimielisyydellä suomalaisten sankariksi, joka suurin piirtein yksinään taisteli Suomelle viime sodissa itsenäisyyden.
- Populismi on pop!
Muistatteko vielä ajan, jolloin politiikassa oli aatteita? Vaaleissa ratkaistiin, voittivatko sosialistit, kommunistit, kapitalistit vai liberaalit. Nyt, kun aatteet ovat hälvenneet ja ihmisiä kiinnostaa vain se, mikä myy eniten, tuntuu, että vaaleissa äänestäjistä taistelevat vanhat puolueet ja niin sanotut populistit. Ohjelma on lähetetty aikaisemmin 10.9.2010.
- Kekkosen lentävät lauseet
Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa, lauloi jo underground-yhtye Suomen Talvisota 1939-1940:kin aikoinaan, mutta miten Kekkonen näkyy puheessamme nyt 110 vuotta syntymänsä ja 24 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Niin, ajatelkaa, Kekkonen oli presidenttinä yli vuoden kauemmin kuin mitä nyt on kulunut hänen kuolemastaan.
- Vanhat sanonnat elävät ja muuttuvat verkkokeskustelussa
Internet tarjoaa mainion työkalun harrastajakielitieteilijälle tai -folkloristille sanontojen tutkimiseen. Sen kun syöttää hakukoneeseen alun jostain tunnetusta sanonnasta ja alkaa tutkia osumien määrää ja muunnelmia aiheesta.
- Miksi Suomessa ei helan gå?
Rapujuhlat on yksi niitä harvoja suomalaisia juhlia, joissa on sosiaalisesti hyväksyttyä juoda kirkasta viinaa. Snapsien liittyminen rapujen syömiseen tulee meille varmaan lännestä, koska monet yhdistävät rapujuhlien snapseihin myös snapsilaulut. Tiedättehän, helan går - eli pohjanmaan kautta - ja niin edelleen. Outoa touhua suomalaisten kantilta.
- Ruista ja riisiä ranteeseen
Maakunta- ja perinneruoat ovat modernille ihmiselle yksi takuuvarma naurunaihe. On kuitenkin yksi vanha perinteinen ruokalaji, joka saa mämmille, klimppisopalle ja lanttuhaudalle naureskelevan junttiruoan välttelijänkin lankeamaan, ja sehän on tietenkin karjalanpiirakka.
- Karjalasta kajahteloo
Karjalan vaakuna on yksi vanhimmista vaakunoistamme. Itäisen rautapaitaan puetun, sapelia pitelevän käden ja läntisen haarniskaan sonnustautuneen, suoraa pistomiekkaa kannattelevan käden sommitelma sisältyy vuonna 1562 laadittuun värilliseen piirrossarjaan, joka esittelee Ruotsin maakuntavaakunoita.
- Ei kuka tahansa Reino
Eino Leino kuoli tammikuussa 84 vuotta sitten 47-vuotiaana ilmeisesti tyypilliseen vanhan ihmisen ja vanhan ajan vaivaan, flunssasta kehittyneeseen keuhkokuumeeseen. Perinteistä kuolemassa oli myös se, että viime vuotensa sairauksien heikentämä Leino eli köyhänä ja unohdettuna tuttaviensa nurkissa.
- Nauti vähemmän - Nautit enemmän
Niin kauan kuin alkoholia on maailmassa nautittu, sen nauttimisen vaaroistakin on puhuttu. Suomessa on totuttu siihen, että eri viranomaistahot pitävät huolta kansalaisten terveydestä myös raittiusvalistuksella.
- Voi aikoja, voi tappoja! (Jerry Cotton 21/83)
Laukaus ensi silmäyksellä (Jerry Cotton 22/1968)! Siinä paha missä raha (Jerry Cotton 2/1969)! Kesä on salapoliisiromaanien aikaa ja siinäpä syy kaivaa esiin vanhat Jerry Cottonit.
- Eeposten odysseiat
Tänä vuonna koko Suomi juhlii, koska tasavuosia täyttää Aku Ankan taskukirja, jonka ensimmäinen numero Mikki kiipelissä ilmestyi tasan 40 vuotta sitten. Lähes yhtä suurta hysteriaa juhlakansan keskuudessa herättää varhaisempi suomalaisuuden perusteos: tänä vuonna juhlimme nimittäin sitä, että tasan 175 vuotta sitten ilmestyi Lönnrotin teos Kalewala – taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista.
- Mitä hienoa on luvussa 200?
Aluksi hieman lukuja. Numero seitsemän on kuuluisa numero. Se on Suomessa legendaarinen veljesten lukumäärä, Otavan tähtien lukumäärä ja Lumikin kääpiöiden lukumäärä. Seitsemän liittyy myös ihmissuhdeasioihin: ihmisten rakkauselämän uskotaan noudattavan seitsemän vuoden syklejä.
- Sananlaskut herraa myöten
Suomalaisten suhde hallitsijoihinsa on kuuluisa. Tai oikeammin aivan vastakkaisetkin näkemykset tästä aiheesta ovat vuorotellen myyttisen tosia: joko suomalaiset ovat nöyriä hännystelijöitä, jotka eivät osaa valvoa oikeuksiaan ja jotka nielevät mitä vaan, eivät tee vallankumousta vaikka junat myöhästyisivät puoli tuntia ja television katselusta täytyy maksaa. Tai sitten suomalaiset ovat nuijasodan talonpoikien kaltaisia kärkkäitä maakunnan miehiä, jotka herkästi keräävät karvalakkilähetystön hankoineen ja puntareineen antamaan palautetta törpölle vallanpitäjälle.
- Eeposten odysseiat
Tänä vuonna koko Suomi juhlii, koska tasavuosia täyttää Aku Ankan taskukirja, jonka ensimmäinen numero Mikki kiipelissä ilmestyi tasan 40 vuotta sitten. Lähes yhtä suurta hysteriaa juhlakansan keskuudessa herättää varhaisempi suomalaisuuden perusteos: tänä vuonna juhlimme nimittäin sitä, että tasan 175 vuotta sitten ilmestyi Lönnrotin teos Kalewala – taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista.
Aristoteleen kantapää
Ohjelmat
Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on YLE Radio 1:n hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta.
Aristoteleen kantapää kuullaan Kulttuuritunnilla keskiviikkoisin klo 17.20 - 17.45, ja uusintana lauantaisin klo 8.30.
Tältä sivulta voit kuunnella Aristoteleen kantapään aikaisempia lähetyksiä.
Aristoteleen kantapään uusimmat kuunneltavat
- Aristoteleen kantapää: Kukasta kukkaan
- Aristoteleen kantapää: Kommarivitsejä!
- Aristoteleen kantapää: Kusahtakaamme kyntsöttämään!
- Aristoteleen kantapää: Klähvitt, sanoi lehtopöllö
- Aristoteleen kantapää: Tuotannon rattaat ja kuningaskuluttajat
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - eli pääsiäismysteerien äärellä
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - pääsiäisen mysteerien äärellä (KORJATTU VERSIO)
- Aristoteleen kantapää: Miks' laulaa lintunen?
- Aristoteleen kantapää: Miten tanssia kirjoitetaan?
- Aristoteleen kantapää: Iso d
