Liike-elämän myrskyt, tuotannon rattaat, tiimit ja kuningaskuluttajat

Oletteko huomanneet, miten aiemmin niin turvallisesti sodankäynnistä ja urheilusta vertauskuvansa lainanneet bisnes-ihmiset ovat viime aikoina alkaneet lainata terminologiaa jopa uskonnosta?

Tietenkin yhä puhutaan, miten yhtiön täytyy vahvistaa asemiaan siellä ja siellä ja taistella voittaakseen tämä erä, mutta näiden sekaan ovat viime vuosina laskeutuneet bisnes-enkelit ja onpa erään yrityksen johdossa ollut nimitettynä mies virkanimikkeellä evankelista.

Mitäs me näistä liikkeenharjoittajien ylisanoista välitämme, voimme ajatella. Yhdysvaltalainen John J. Clancy ajattelee toisin. Hän kirjoitti vuonna 1989 kirjan The Invisible Powers, The Language Of Business, jossa hän soveltaa bisneskieleen tieteenfilosofi Thomas Kuhnin ajatuksia.

Kuhn tunnetaan etenkin tieteellisiä vallankumouksia käsittelevästä teoriastaan; siitä, miten tiede ei kehity tasaisesti vaan hyppäyksittäin tieteellisissä vallankumouksissa, joissa niin sanotut paradigmat vaihtuvat toisiin, paremmin todellisuutta selittäviin paradigmoihin. Esimerkiksi Newtonin klassinen mekaniikka oli vallitseva totuus vuosisatoja, kunnes Einsteinin suhteellisuusteoria osoitti sen heikkoudet ja aloitti kvanttifysiikan ajan.

Clancy kirjoittaa, että Kuhnin ajatuksista seuraa se, että vertaukset kumpuavat paradigmasta, ja myös bisnesihmisten käyttämät vertaukset kertovat siitä paradigmasta, joka ohjaa heidän toimintaansa. Clancy lajittelee kymmenien amerikkalaisten liike-elämän vaikuttajien elämänkertojen vertauskuvat ja sijoittaa ne aikajanalle neljään aikakauteen. Amerikkalaisen liike-elämän kannalta aika 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli teollisen vallankumouksen kypsymisen aikaa; aika viime vuosisadan alusta vuoteen 1941 oli ensimmäisen maailmansodan ja suuren lama-ajan aikakautta, jolloin syntyi suuria teollisia organisaatioita kuten Ford ja GM; toisen maailmansodan lopusta öljykriisiin USA hallitsi maailman liike-elämää, koska sillä ei ollut sodan vaurioita korjattavanaan ja vasta vihdoin neljäs aikakausi öljykriisistä nykyaikaan toi pohjois-amerikkalaisille varteenotettavia kilpailijoita.

Clancy löytää teollisuusmagnaattien kirjoista seuraavanlaisia bisnesvertauksia: matka, kone, organismi, sota, peli ja yhteiskunta. Kun hän taulukoi aikakaudet ja vertauskuvien esiintymiset, käy ilmi, että esimerkiksi sotien jälkeisenä aikana bisneksen tekoa verrattiin peliin enemmän kuin ennen tai jälkeen tuon aikakauden. Kone-vertaukset olivat yleisiä teollistumisen alkukausina, mutteivät enää sotien jälkeen. Ja vertaukset yhteiskuntaan taas ovat koko ajan lisääntyneet, ehkä siksi, että liiketoimintakin on monimutkaistunut.

Miten nykyajan pohjois-amerikkalaiset liikemiehet puhuvat? Miten heidän puheensa eroaa suomalaisen liikeväen puheenparresta? Professori Heikki Topi on viettänyt viimeiset pari vuosikymmentä opettamassa Yhdysvaltojen bisnesyliopistoissa. Tällä hetkellä hän toimii Bostonissa Bentleyn bisnesyliopiston tietojärjestelmätieteen professorina. Pyydetään häntä oppaaksi bisneskielten vertailuun.

Pasi Heikura

aristoteles@yle.fi

Kommentoi