Pressa

Kulttuuritunnilla ke 1.2.2012 klo 17.20, uusinta la 4.2. klo 8.30

Tänä vuonna täällä Suomessa, maailman keskipisteessä, valitaan presidentti seuraavaksi kuudeksi vuodeksi, mutta hassua on, että myös maapallon muut tärkeät suurvallat valitsevat paraikaa johtajiaan.

USA:ssa valmistaudutaan parhaillaan marraskuun presidentinvaaleihin, presidentti Obama yrittää niissä toiselle kaudelle ja republikaanit etsivät vimmalla omaa ehdokastaan. Venäjällä taas jännitetään, meneekö entisen kahden kauden presidentin ja nykyisen pääministerin, Vladimir Putinin sommittelema hiukan härskiksikin luonnehdittu paluu valtaan läpi maaliskuun vaaleissa tuosta noin vaan.

Näiden kolmen supervallan samanaikainen presidentinvaihdos on säännöllisesti toistuva tapahtuma. Yhdysvalloissa päämies valitaan neljän vuoden välein ja Suomessa kuuden vuoden välein, joten nämä vaalit osuvat samalle vuodelle kahdentoista vuoden välein. Venäjällä presidentti on valittu USA:n tavoin neljäksi vuodeksi kerrallaan, mutta tämän vuoden vaaleista eteenpäin kausi on kuuden vuoden mittainen. Vastedes Suomen ja Venäjän presidentit vaihtuvat siis samaan tahtiin.

Yhdysvaltain presidenttiä sanotaan maailman mahtavimmaksi mieheksi. Velkaisen suurvallan mahtavuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta vaikka USA:n valtionhallinto on eurooppalaisittain katsoen ohutta, maan koko tekee hallitsijastaan paljon vartijan. Yhdysvaltain presidentillä on valtaa enemmän kuin Suomen presidentillä ja niinpä hänellä on johdettavanaan peräti neljän miljoonan valtion työntekijän joukko, joista sotilaita on miljoona.

Yhdysvaltain presidentin näkyvyys on historiallisesti katsottuna ansaittua, koska maailman ensimmäinen presidentti oli yhdysvaltojen George Washington, joka nimitettiin virkaan vuonna 1789. Washingtonia kuvataan Wikipediassa niin, että hän "peitti kunnianhimoaan olemalla vähäpuheinen ja esittämällä usein välinpitämätöntä politiikkaa kohtaan".

Suomalaisillakin on vahva maine kansana, joka pitää eniten presidenteistä, jotka vaikuttavat vastahakoisilta hoitamaan hommaa, johon he ovat monen vuoden ajan pyrkineet. Miten käy tämän vuoden vaaleissa, miten yllättävä oli vaalien ensimmäinen kierros, millainen on ollut vaalien tähänastinen suullinen anti ja millainen puhuja lieneekään seuraava presidenttimme, sitä kysymme nyt pitkäaikaiselta politiikantoimittajalta, tietokirjailijalta ja kolumnistilta Hannu Lehtilältä.

Pasi Heikura

aristoteles@yle.fi

Kommentoi Lähetä:

Aristoteleen kantapää
Ohjelmat

Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on YLE Radio 1:n hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta.

Aristoteleen kantapää kuullaan Kulttuuritunnilla keskiviikkoisin klo 17.20 - 17.45, ja uusintana lauantaisin klo 8.30.

Tältä sivulta voit kuunnella Aristoteleen kantapään aikaisempia lähetyksiä.

Aristoteleen kantapään uusimmat kuunneltavat

Aristoteleen kantapää: Kukasta kukkaan
Aristoteleen kantapää: Kommarivitsejä!
Aristoteleen kantapää: Kusahtakaamme kyntsöttämään!
Aristoteleen kantapää: Klähvitt, sanoi lehtopöllö
Aristoteleen kantapää: Tuotannon rattaat ja kuningaskuluttajat
Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - eli pääsiäismysteerien äärellä
Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - pääsiäisen mysteerien äärellä (KORJATTU VERSIO)
Aristoteleen kantapää: Miks' laulaa lintunen?
Aristoteleen kantapää: Miten tanssia kirjoitetaan?
Aristoteleen kantapää: Iso d
Muualla Yle.fi:ssä