Voiko sikari olla vain sikari?

Pasi Heikura. Kuva: Yle.

Tarina tupakan saapumisesta Eurooppaan on kaikille tuttu. Marraskuussa 1492 laivasto saapui Kuubaan. Rodrigo de Jerez ja Luis de Torres saivat komennuksen lähteä etsimään saarelta Kiinan keisaria, josta Marco Polo oli niin paljon kirjoittanut.

Neljän päivän kuluttua he palasivat espanjalaisten tukikohtaan ja kertoivat alkuasukkaista, jotka polttivat tupakan lehtiä. Intiaanit käärivät tupakan kuivatut lehdet palmunlehtien sisään, sytyttivät ne toisesta päästä ja sen jälkeen "joivat savua" rullan toisesta päästä, kuten espanjalaiset asian ilmaisivat.

Kolumbuksen miehistöstä etenkin Jerez omaksui tavan polttaa tupakkaa. Palattuaan kotikonnuilleen Ayamonteen Lounais-Espanjaan hän esitteli mieluusti uutta harrastustaan. Maailmanmatkaaja ympäröivä savu pelästytti hänen naapurinsa ja Espanjan inkvisitio laittoikin de Jerezin lopulta vankilaan seitsemäksi vuodeksi, koska "vain itse Piru on voinut antaa hänelle kyvyn puhaltaa savua suustaan".

Kun de Jerez pääsi vankilasta, sikarien polttaminen oli jo yleinen tapa. Nykyään massojen harrastus tupakointi on länsimaissa vähenemässä, mutta tuntuu siltä kuin sikarien harrastaminen olisi yleistymässä. Suomessa on myös alettu kirjoittaa sikareista.

Vuonna 1998 Olli Alho ja Jari Ehrnrooth julkaisivat kirjan Sikari aamusta yöhön (WSOY). Siitä lähtien heidän sikarien arviointipalstansa Kauppalehti Optio-lehdessä on kuulunut paitsi sikarinystävien myös hyvän lukemisen ystävien vakiolukemistoon. Miesten innostus sikareihin on nimittäin niin innostunutta, sivistynyttä ja estotonta, että mielleyhtymien kirjo tempaa mukaansa jopa pinttyneimmän parvekesauhuttelun vastustajan. Vuonna 2001 ilmestyneessä 101 sikaria (Bookwell) -teoksessaan kaksikko kertoo mm. että "ensihaiuista lähtien sauhuun tuntuu kätkeytyvän jokin lempeä makuarvoitus, kenties nougat-suklaata, ehkä sittenkin pähkinää, ei vaan hunajaa (…)" Ja: "(...) Toisen kolmanneksen adagiossa maku tasaantuu ja vaikutelmaa hallitsee melkein abstrakti jalous." Sekä: "Makupaletti elää kelottuneemmassa rekisterissä, mutta sovittuu tuoksuihin harmonisesti – muhkeat sauhut takaavat sille dominantin aseman".

Nyt on kysyttävä vanhalta radiomieheltä ja professorilta Olli Alholta, miten savua voi kuvailla.

Pasi Heikura

aristoteles@yle.fi

Kristoffer Kolumbuksen miehistö:
http://history-world.org/Columbus,%20List%20of%20Sailors.htm

Kulttuuritunnilla ke 30.5.2012 klo 17.20, uusinta la 2.6. klo 8.30

Kommentoi

Aristoteleen kantapää
Ohjelmat

Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on Yle Radio 1:n hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta.

Aristoteleen kantapää kuullaan Kulttuuritunnilla keskiviikkoisin klo 17.20 - 17.45, ja uusintana lauantaisin klo 8.30.

Tältä sivulta voit kuunnella Aristoteleen kantapään aikaisempia lähetyksiä.

Aristoteleen kantapään uusimmat kuunneltavat

Aristoteleen kantapää: Coachable moments!
Aristoteleen kantapää: Kaikki paitsi purjehdussanaston laatiminen on turhaa
Aristoteleen kantapää: Ei nimi ihmistä, kasvia tai eläintä pahenna
Aristoteleen kantapää: Kesän alku aina vaikeaa, vapussa kiitos seisoo!
Aristoteleen kantapää: Koodin onni
Aristoteleen kantapää: Kirjaimellisesti
Aristoteleen kantapää: Painonvartijat
Aristoteleen kantapää: Sananani ain ananas!
Aristoteleen kantapää: Kevätuhri
Aristoteleen kantapää: Sunfaraa
Muualla Yle.fi:ssä