Sormia pelissä
Bisneksen tekeminen ei aina ole helppoa, mutta helppoa ei ole bisneksen tekemisestä puhuminenkaan. Vaikka talousasiat tuntuvat ympäröivän meitä kaikkialta, bisneksen yksinkertaisimpienkin määreiden täsmällinen käyttö ei aina suju. Jos tarkkoja ollaan, se ei aina suju edes sinnepäin!
Korkit kiinni survaiskaa!
Jotta sanat riittäisivät kuvaamaan kaikkia asioita ja ilmiöitä ympärillämme, on joskus jouduttu turvautumaan hiuksenhienoihin eroihin aivan erilaisia asioita merkitsevien sanojen välillä. Ero saattaa toisinaan olla vain yhden kirjaimen kokoinen, ja tällöin sanan käyttäjältä tarvitaan akrobaatin tarkkuutta, ettei vahingossa puhukaan asian vierestä.
Bamlatun bonjaamisesta
Tekstin kirjoittaminen on kuin ruoanlaittoa. Raaka-aineiden ja ilmausten pitää olla tuoreita, niiden pitää sopia toisiinsa ja tavaraa pitää olla sopivasti, että tekstiä on tarpeeksi eikä jutusta tule ähkyä.
Toimittaja palaa fraasirikospaikalle
Sanontojen muuntelu on hauskaa hommaa. Kukapa ei olisi miettinyt, nauraako parhaiten se, joka toiselle nauraa vai se, joka viimeksi kuoppaa kaivaa. Juice Leskinenkin nimesi 23 vuotta sitten levynsä ratkiriemukkaasti Pyromaani palaa rikospaikalle.
Veit hampaat suustani
Kuvailmaukset ovat hieno kielen väline niihin tilanteisiin, kun täsmälliset sanat eivät riitä vaan tarvitaan järeätä vertauskuvallista ilmaisuvoimaa, joka yhdistää kuuloaistin ja näköaistin mahtavan tehokkaaksi yhteisaistiksi.
Laivastopeli on lastattu!
Kukapa meistä ei haluaisi käyttää osuvia sanontoja. Jos aina muistaisi jonkun osuvan sanonnan, voisi aina olla seuran hauskin henkilö, jonka kanssa keskusteleminen on yhtä hauskaa kuin amerikkalaisessa tilannekomediassa!
Liekeissä!
Kuten tiedämme, elämä on vain jääkiekon kalpeaa jäljittelyä. Tavallisen elämän tunteet ja tahtotilat ovat pelkkää puuhastelua ja askartelua jääkiekon aiheuttamien elämysvyöryjen rinnalla.
Moottorilla pääsee
Sanat ovat hitaampia kuin elämänmuutokset. Maailma muuttuu, mutta sanat jäävät. Lopulta emme tiedä, mistä sanat ovat tulleet ja käytämme niitä jopa alkuperäisen merkityksen vastaisesti.
- Hello, Kriminals! *)
Menneisyys on uskomaton viisauden ja sanontojen aarreaitta. Tiedämmehän, että historia toistaa itseään, sitä tikulla silmään, joka menneitä muistaa ja virheitä tekemällä oppii tekemään lisää virheitä.
- Peto on ihmiselle peto
Muoti-ilmaukset ovat hieno kielen ulottuvuus silloin, kun halutaan viiteryhmässä ilmaista, että "haluan vaikuttaa yhtä tomppelilta kuin muutkin tätä muoti-ilmausta käyttävät viiteryhmän jäsenet". Muulloin muoti-ilmausten käyttämistä kannattaa miettiä kaksi kertaa.
- Hyvin pyyhkii?
Toimittajallakin on tunteet. Tämä on tunnustettava, vaikka puhuisimme sellaisesta tunteille kaukaisesta elämän osa-alueesta kuin autot, ovathan nuo järkevät kulkuneuvot rationaalisten, pelkällä järjellään ajattelevien insinöörien suunnittelemia ilman tunteilun, sentimentaalisuuden tai edes fiilistelyn häivää.
- Onnea, iloa ja kiloa
Mitä edemmäs tulevaisuuteen nykyaika etenee, sen kauemmas taakse jää menneisyys. Samalla etäännymme perinteistämme, jos emme ole niitä ehtineet ottaa osaksi arkista mukanamme ajassa kulkevaa elämäntapaamme.
- Missit paikkojen ääressä kaatopaikalla
Meillä tasa-arvoisessa Suomessa kieli on kaikille äidinkielen puhujille sama, mutta toisaalta täysin eri. Meillä on yhäkin murteita, joiden puhujat eivät aina ymmärrä toisiaan ja sitten meillä on monien elämän eri osa-alueiden omat kielensä.
- Rasvaisia juttuja puskista
Vuosikymmeniä vanhat kansanterveystieteelliset tutkimustulokset siitä, että vähärasvaiset ruoat olisivat terveellisempiä kuin rasvaiset, ovat saaneet viime vuosina kovasti kritiikkiä osakseen.
- Nuoleskelun uusi aika
Moderni aikamme panee joskus luulemaan, että ihminenkin olisi jotenkin muuttunut uudenaikaiseksi ja vanhat inhimilliset asiat olisivat jääneet kampakeraamiselle kaudelle yhdessä Urho Kekkosen kanssa.
- Ruoka ja miten se tehdään
Nykyihminen on kärsimätön olio. Uusiin asioihin kyllästytään nopeammin kuin niihin ehditään tottua ja vanhoihin asioihin nyt ei kosketa tikullakaan. Tämä näkyy mm suhtautumisessa omaan ruokakulttuuriimme.
- Patruunan kantaan
Rakkaan isänmantereemme Euroopan valuutan euron ongelmat ovat järkyttäneet meitä kaikkia patrioottisia eurooppalaisia täällä Suomessakin. Järkytys on ollut niin kova, että moni kirjoittaja on tunnekuohuissaan laukaissut juttuihinsa melkoisia ohilaukauksia.
- Hiljaa virtaa tajunta
Harva meistä on kahlannut läpi tajunnanvirtaromaanien klassikoita kuten Volter Kilven Alastalon sali, James Joycen Ulysses ja Virginia Woolfin Orlando, mutta lähes jokainen meistä kuuntelee säännöllisesti urheiluselostuksia.
- Kissan höyhenet
Monet kotieläimemme vaativat aivan omanlaisensa käsittelyn. Sikoja ei lypsetä, lehmiä ei oteta syliin ja kissoille ei syötetä jyviä.
Kielessämme on myös paljon eläimiin liittyviä sanontoja, jotka vaativat käyttäjältään samaa tarkkuutta kuin maatalon kotieläinten hoitajilta.
- Lentää kärppänä paikalle
Urheilu on nopeata toimintaa, jossa tilanteet vaihtelevat vauhdilla ja niin se mikä äsken vaikutti aivan mahdottomalta, on hetken kuluttua tosiasia. Mutta urheilu on urheilua eikä kohellusta sen vuoksi, että siinä on säännöt. Ja sääntöjä noudatetaan tai kärsitään asiaankuuluva rangaistus.
- Vuoden viikon fraasirikos: Hyvin pyyhkii?
Toimittajallakin on tunteet. Tämä on tunnustettava, vaikka puhuisimme sellaisesta tunteille kaukaisesta elämän osa-alueesta kuin autot, ovathan nuo järkevät kulkuneuvot rationaalisten, pelkällä järjellään ajattelevien insinöörien suunnittelemia ilman tunteilun, sentimentaalisuuden tai edes fiilistelyn häivää.
- Uusi maailmanloppu uhkaa!
Osa ihmisistä on kaikkina aikakausina ajatellut, että elämme juuri nyt maailmanlopun aikoja. Tänäkin vuonna on koettu peräti kaksi päivämäärää, jolloin erään yhdysvaltalaisen numerologiaa harrastavan herrasmiehen mukaan maailman olisi pitänyt loppua.
- Älä polta päreitä kummastakin päästä
Kun valtiolle kuuluneita tehtäviä muokataan yritysmaailmasta tuttuihin muotoihin, vaikeudet eivät ole ainoastaan organisatorisia, terminologisia tai operatiivisia.
- Moni soppa päältä kaunis
Ruoanlaitto on suosittu vertauskuva lähes minkä tahansa asioiden tekemiselle, koska se on tuttua melkein kaikille. Paitsi modernille uusavuttomalle nykyihmiselle, joka pitää keittiötaidottomuutta kunnia-asianaan ja näin sulkee elämänpiiristään pois myös vaikkapa sananlaskun mitä useampi kokki, sen huonompi soppa merkityksen oivaltamisen.
- Putti putti – anteeksi kuinka?
Eskimoiden monet sanat lumelle on samanlainen legenda kuin vaikkapa se, että takavuosien suosikki-iskelmän havaijinkielinen lause putti putti kannehana e tarkoittaa suomeksi: rauhaton sydämeni on nyt vuokses sun. Vai onko se totta?
- Kuin Esterin saavista
Johanna Vehkoon tuoreesta kirjasta Painokoneet seis! Kertomuksia uuden ajan journalismista muistetaan aina lainata että Suomessa on eniten toimittajia väkilukuun suhteutettuna. Vaikka toimittajia siis on paljon, välillä tuntuu, että asiansa osaavista toimittajista on suorastaan puute.
- Niittiä kamelin punttiin!
Politiikka on saanut viime aikoina ihmisten tunteet kuohumaan aivan uudella tavalla. Tai ehkä on oikeampaa sanoa, että poliitikkojen puheet ovat aiheuttaneet monille kansalaisille tunnekuohuja, tuleehan poliitikkojen suusta usein muutakin kuin politiikkaa.
- Sikamaista
Kirjoittamisen lahja on ihmeellinen asia. Joskus se puhkeaa sillä hetkellä, kun kyllästyminen ja leipääntyminen on kaikkein suurimmillaan.
- Laskee kuin lehmän hermot
Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmiset eivät enää välitä. Tämä on höpöpuhetta, sanoo Aristoteleen kantapää, kyllä ihmiset välittävät.
- Punaiset jättiläiset ja valkoiset kääpiöt
Joskus mielemme ja kielemme lipsauttaa iloksemme hauskoja lipsautuksia, joista monasti voi päätellä miten ajatusta nopeampi mielleyhtymä on asiat sotkenut. Yleensä tajuamme ristiin menneet mielikuvat ja uusi merkitys huvittaa meitä.
- Moottorit järjestykseen!
Vanha määritelmä hyvästä toimittajasta kuului niin, että hän on joka alan amatööri. Määritelmän kehittäjä käytti sanaa amatööri todennäköisesti merkityksessä jonkin alan rakastaja, jolloin hän tiedä aiheesta kaikkea, mutta on rajattoman utelias oppimaan lisää.
- Rusinatuotteita
Valitus siitä, että nykyiset kaupunkilaiset sukupolvet eivät enää tunne talonpoikaisessa historiassamme syntyneitä sanontoja on vanhanaikaista. Nyt voi alkaa valittaa siitä, että pullamössösukupolvikin on taakse jäänyttä elämää ja yhä uusien vanhojen sanontojen kanssa ollaan pihalla kuin äimän käki.
- Savusiika tulee, oletko kalavalmis?
Markkinatalous on armotonta peliä, jossa kuivin jaloin pärjää vain se, joka osaa parhaiten houkutella asiakkaita koukkuunsa. Tässä kuluttajien narraamisessa keinot ovat niin armottomia, että niiden rinnalla verenhimoisimpien ryöstökalastajienkin menetelmät vaikuttavat pehmohumanismin huippusaavutuksilta.
- Ennen kuin tipahtaa
Politiikka on armotonta hommaa, jossa vanhat asetelmat saattavat mennä yhden ääntenlaskuillan aikana uusiksi ja monen ihmisen elämä muuttua aivan toiseksi, kuten viime kevään eduskuntavaaleissa. Mutta äänesti kansa Arkadianmäelle kenet tahansa, sanontojen maailmassa ollaan konservatiivisempia, eikä mihin tahansa muutoksiin ryhdytä pelkän poliittisen hurmoksen tai järkytyksen vallassa.
- Lännät ja huiskeat
Lehtiin kirjoittaminen on siinä mielessä vaativaa hommaa, että tavallaan täytyy olla luova, jotta on jotain kirjoitettavaa, mutta toisaalta ei saa olla liian luova, jotta lukijat pysyisivät kartalla, kärryillä ja kyydissä. Tämä on vaikeaa etenkin silloin, kun kirjoitetaan taiteista, joiden luovuus tarttuu joskus kirjoittajankin proosaratsuun.
- Terävä kuin... orava!
Nykyaikainen elämäntapamme on vieraannuttanut meidät luonnon tapahtumista ja vuodenaikojen kierrosta niin, että kirjailija Matti Mäkelän termi huoneihminen on aivan perusteltu. Yksi huoneihmisen piirre on se, että hän ei tiedä, mitä sana kesäterässä tarkoittaa. Kesäterähän tarkoittaa sitä, että ei olla oikein kunnossa. Niin kuin metsätyövälineet ennen vanhaan, jolloin metsätyöt tehtiin talvella ja kesällä kirveet ja sahat olivat käytön puutteessa tylsät ja hapettuneet.
- Pesuvesi vanhin sanonnoista
Moni ilmiö on tiivistetty vanhaan sanontaan niin ytimekkäästi, että jos tuota ilmiötä yrittää sanoa jotenkin toisin, joutuu selittelemään minuuttikaupalla. Mutta sanontojen käytössä piilee myös sudenkuoppia. Suurin ongelma on se, että monessa sanonnassa on niin paljon sanoja, että niiden kaikkien tarkka muistaminen saattaa olla vaikeaa, etenkin nopeatahtisessa kanssakäymistilanteessa joukkoviestimen kanssa.
- Mitä onkaan ruiskupissa?
Tällä viikolla Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin tarjoaa oppitunnin kielen monimielisyyksien maailmassa. Kyllä, hämmästyttävän usein puheemme ja kirjoituksemme eivät nimittäin välitä sanomaa, jonka siihen olemme ladanneet, vaan vastaanottajat tulkitsevat tekstimme aivan muilla tavoilla.
- Ei saa syöttää lumipalloa!
Muoti-ilmausten käytön ikävimpiä tilanteita ovat ne, joissa muoti-ilmaukset ketjuuntuvat. Jos oma silmä on tottunut muoti-ilmauksiin, aina ei näe, miten omituisiin asentoihin todellisuus juuri sanotussa sammakossa asettuukaan.
- Kuoppakorostus
Vanha Raamatun sananlaskuista opittu sanonta muistuttaa siitä, miten kehnot aikeet kostautuvat lopulta itselle: joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. Kuopan kaivaminen sinänsä tuo lisäksi mieleen eurooppalaisen tavan haudata kuollut maahan, joten lapiohommat ovat olleet länsimaissa myyttiseltä kannalta hyvin merkityksillä ladattua toimintaa.
- Hiljaa virtaa vesi
Joskus viaton viihdeuutinen voi tiedonvälityksen sijasta viedä lukijan biosfäärin perimmäisten kysymysten äärelle pohtimaan maapallon valtamerten lämpösuolavesikiertojärjestelmän toimintaa. Niin kävi kuulijanimimerkillemme Deepille, kun hän luki viime joulukuussa Iltasanomien nettilehden viihdeuutista amerikkalaisesta luonnenäyttelijä Pamela Andersonista. Anderson oli yltänyt sellaiseen ennätykseen, että hän esiintyi jo kolmannentoista kerran nuoria lahjakkaita naisia esittelevän Playboy-lehden kannessa.
- Kohottavia sanoja
Naisilla on ollut Suomessa äänioikeus jo vuodesta 1906, joten on todella noloa huomata ikivanhojen asenteiden miesten töistä ja naisten töistä vieläkin elävän ja kukoistavan. Vielä ikävämpää on löytää merkki fossiilisen luutuneista asenteista paikasta, jota pidetään miehisyyden ja machoilun pesäpaikkana: urheilutoimituksesta.
- Myyrät ja muurahaiset
Fraasit ja sanonnat ovat puheessa käteviä sen vuoksi, että niillä voi lauseeseen ikään kuin sisällyttää valmiin ajatuksen, eikä aina tarvitse kertoa juurta jaksain, mistä on kysymys. Kätevyys kuitenkin loppuu siihen paikkaan, kun kertoja on ymmärtänyt käyttämänsä fraasin väärin.
- Mumbo-sampo!
Oppineisuuden osoittaminen eroaa oppimattomuuden osoittamisesta lopultakin hyvin vähän. Usein oppimattomuutta ei edes huomaisi, jos ihminen ei yrittäisi osoittaa oppineisuuttaan.
- Ei oma lehmä ojaan kaada
Elämme vanhan ja uuden maailman taitekohdassa. Tai ehkä kaikki ihmiset aina ovat eläneet vanhan ja uuden maailman taitekohdassa, mutta koskaan aiemmin lehdissä ei ole ollut niin paljon toimittajia tolkuttamassa tätä taitekohdassa elämistä kuin nykyään.
- Laitteet kaahaavat – miehet kertovat
Tekninen yhteiskuntamme on edistynyt niin pitkälle, että koneilla on jo oma tahtonsa. Kyllä, ei meidän tarvitse enää odottaa sitä, että robotit oppisivat tunteet, koneet menevät jo minne haluavat! Lehdistä saa lukea päivittäin otsikoita, jotka kertovat koneiden itsenäisyydestä. Ilta-Sanomat kertoi toukokuussa, että puolustusvoimien auto ajoi ojaan. Iltalehti kertoi kesäkuun alussa, että moottoripyörä kaahasi (...) poliisia karkuun. Ylen nettisivuilta saattoi äsken lukea, miten mönkijä törmäsi henkilöautoon.
- Huutoa ja hottia
Kesän lämmössä on vaikea muistaa, miten hyydyttävästi talven kylmyys pahimmillaan vaikuttaa ihmisaivoihin. Hyvä esimerkki tästä julkaistiin helmikuussa Me Naiset -lehdessä.
- Kölin kolin
Totuus on veteen piirretty viiva, mutta niin on taito käyttää kuvakielen kuvastoakin. Muuta ei voi ajatella, kun syventyy kuulijanimimerkkimme Kasper Njutasin meille toimittamaan otokseen Suomen Kuvalehden nettilehdestä. Kyseisessä jutussa pohdittiin korealaisen STX Finlandin ja Venäjän valtion OSK-telakkayhtiön suunnitelmia perustaa yhteinen telakkayhtiö Helsinkiin.
Osapuolille olisi sopinut myös Suomen valtion mukaantulo yhteiseen yritykseen, mutta ajatuksen kölin alle ei löytynyt vettä hallituksen kiulusta. - Puhdasta uutta villaa
Juorutoimittajan hommaa aina aliarvioidaan ja halveerataan, niin: juoruiluksi. Tosiasiassa ihmiselämän monipuolisista ilmentymistä uutisoiminen edellyttää kirjoittajalta koko inhimillisen elonpiirin täydellistä hallitsemista.
- Risteytysriitoja
Monella elämän osa-alueella voi luottaa joskus tuuriin, eli urheilutermillä sanottuna siihen, että joskus pallo pomppii meille. Kieli ei kuitenkaan kuulu näihin aloihin, etenkään kuvakieli.
- Kuin peitsi voihin
Jos lehtijuttu alkaa sanoilla "valtuuston kokouksessa käytiin varsin värikästä keskustelua" lukijan odotukset nousevat korkealle. Mutta varoitus värikkäästä kielestäkään ei voi olla tekosyy kirjoittajalle kirjoittaa mitä sattuu, niin kuin Länsi-Suomi -lehdessä kävi viime joulukuussa. Euran kunnanvaltuustossa oli kiistelty uimahalliremontista ja toimittaja intoutui kuvailemaan tilannetta otsikossa näin:
Uimahallin rakentamisesta heiteltiin peistä Eurassa.
- Miten aasi toimii?
Vertaukset ja sanonnat ovat hyvä tapa ilmaista asioita suoraan. Miksi esimerkiksi selvittää alusta alkaen sitä, että uusien asioiden oppimiseksi kyseisiä asioita kannattaa käydä läpi useamminkin kuin kerran, kun voi sanoa nasevasti: kertaus on opintojen äiti. Joskus sanonta kuitenkin onnistuu vain sekoittamaan kuulijoiden pienet päät. Näin kävi ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle metsänhoitoseminaarissa, josta Maaseudun Tulevaisuus siteerasi ministeriä tammikuun lopulla näin:
Tähän asti metsänuudistamista on ohjattu sakoilla ja sanktioilla. Itse haluan siirtyä ohjaamaan toimintaa kannusteilla, siis kepeillä ja porkkanoilla.
- Hyvät nuorikot ja nuorukaiset
Keinotekoisia kieliä lukuun ottamatta mikään kieli ei ole niin säännöllinen, etteikö siihen olisi sukupolvien lainailun ja käyttämisen myötä asettunut sanoja, jotka ulkonäkönsä perusteella voisivat merkitä yhtä mutta merkitsevätkin toista ja kolmatta.
- Kypsää kauraa
Taloustoimituksissa on viime vuosikymmeninä alettu erheellisesti luulla, että rahatalous on ainoa talous, joka maailmaa pyörittää. Niinpä taloustoimittajien keskuudessa harmillisen vähälle huomiolle ovat jääneet sellaiset merkittävät maailmantalouden lajit kuin kotitalous, omavaraistalous ja maatalous.
Maataloutta pidetään usein auringonlaskun alana, vaikka joka päivä nautimme ruokapöydässä useita maatalouden antimia. Tämä huolimaton asenne näkyy muun muassa taloustoimittajien kielessä. Nimimerkkikuulijamme Sipoon susihauli lähetti meille pätkän tällaisesta Helsingin Sanomien talousjutusta joulukuulta. Juttu käsitteli Keskon menestyksekkäintä toimialaa, elintarvikemyyntiä mm. tällaisella lauseella:
Keskon kauramoottori ruokakauppa kasvoi lähes yhdeksän prosenttia, (...)
- Pohjalla!
Hauskat sanaleikit ovat ehtymätön ilon lähde. Epäonnistuneet sanaleikit taas ovat pohjaton surun aiheuttaja. Nyt kuulijalle tulee heti mieleen Helsingissä ilmestyvän iltapäivälehden Ilta-Sanomien nettisivujen jalkapalloaiheinen juttusarja Soccerina pohjalla. Kuten esimerkiksi viime vuoden lokakuun kymmenentenä, jolloin soccerina pohjalla –sarjan vieraana oli maalivahti Antti Niemi.
- Hevi ja häntä
Popmusiikin aivoja rappeuttavasta vaikutuksesta on huhuttu jo siitä saakka kun Elvis sai kansan kirkumaan. Tiedemiehet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, onko popmusiikki aivojen rappeutumisen syy vai onko popmusiikki seurausta aivojen rappeutuneisuudesta.
Uutta valoa keskusteluun toi viime joulukuussa televisiokanava Yle Teeman Rock-Suomi –sarjan jakso, jossa heavymusiikkiin keskittyvän Inferno-lehden päätoimittaja esitti analyysin siitä, miksi heavymusiikissa arvostetaan vikkeläsormisia virtuoosikitaristeja. Redaktöörin musiikkitieteellinen pohdinta meni näin:
Kyllähän jossain formula-ajoissakin kun kierretään ympyrää niin se, joka ajaa koviten niin kovin jätkähän se se on, kuka niitä jaksaa kattoo niitä häntäheikkejä siellä.
- Löyttiin poika nuorastaan, vainajana suorastaan
Yksi alkoholin nauttimisen haitoista on muistin hataroituminen. Ensin katoavat edellisen illan yksityiskohdat ja muutaman vuoden juopottelun seurauksena detaljit ylipäänsä menettävät merkityksensä.
- Onko taide katoavaista?
Vuonna 1952 ilmestyi yhdysvaltalaisessa paranormaaleihin ilmiöihin erikoistuneessa Fate-lehdessä George X. Sandin kirjoittama artikkeli, jossa pohdittiin useiden lentokoneiden ja laivojen selittämättömiä katoamisia Atlantilla. Kirjoittaja rajasi katoamisten tapahtuneen Bermudan saariryhmän edustalla kolmikulmaisella alueella, josta hän käytti nimitystä Bermudan kolmio. Sand vihjaisi, että katoamisten taustalla saattaisi olla yliluonnollinen selitys. Sen jälkeen Bermudan kolmio ja etenkin teoriat, jotka selittävät siellä tapahtuneita katoamisia UFO:jen avulla, ovat kiihdyttäneet kirjoittajien ja yleisön mieliä kaikkialla maailmassa. Bermudan kolmiosta on tullut suomenkin kielessä synonyymi paikalle, johon esineet mystisesti katoavat.
- Onko takaisin back?
Koneellinen aikamme suosii muun muassa suoraa kääntämistä kielestä toiseen. Sen voi tehdä käännösrobotti tai amatööri, eikä lopputuloksesta tarvitse kysyä kalliisti koulutetulta kääntäjältä, joka vain mutkistaisi asioita turhaan loputtomilla pohdinnoillaan. Miksei siis voisi kirjoittaa niin kuin Ilta-Sanomat kuulijanimimerkkimme Johannan lähettämässä leikkeessä viime vuoden syyskuulta, eli näin:
Hiuslakka on takaisin
Se että vaikka hiuslakka on takaisin on ilmiselvä laina englanninkielisestä rakenteesta, jossa esimerkiksi hairspray is back. Mutta miksi se kuulostaa hoopolta? - Elävämpää peliä
Ummikkokin voi oppia paljon siitä, millaista on urheilla ammatikseen, kun vaan jaksaa sinnikkäästi lukea alan uutisointia. Ajatelkaa nyt vaikkapa jääkiekkoilijoita. Ovatko he viihdyttäjiä vai oikeita urheilijoita? Mitä vinkkejä tähän kysymykseen tarjoaa Yle Urheilun lokakuinen nettiuutinen, jossa kerrotaan Derek Boogaardista, joka ansaitsee jääkiekon pelaamisella seuraavien neljän vuoden aikana 1,65 miljoonaa dollaria. Uutinen kertoi seuraavaa:
New York Rangers naarasi Minnesotassa viimeisimmät kaudet pelanneen hyökkääjä Derek Boogaardin riveihinsä.
- Liike-elämä on nykyajan sotaa
Sodassa kaikki on sallittua, mutta sama ei päde liike-elämään ja myös liike-elämää seuraavaan tiedotusvälineistöön. Fraasirikos on fraasirikos bisneksenkin maailmassa!
- Teilastelua
Oikeustermit menevät maallikolta usein sekaisin. Ei siis ihme, että vieläkin useammin sekaisin menevät vanhentuneet oikeustermit. Niin kuin nyt vaikka vanha kuolemantuomiomenetelmä teilaaminen. Kuten me kaikki, joiden muisti pelaa kuin Wikipedia tiedämme, "teilaus on vanha kidutus- ja teloitusmenetelmä (jossa) uhri sidottiin suurta puista kärrynpyörää muistuttavaan telineeseen ja kaikki raajat murrettiin metallitangolla lyömällä kahdesti tai kolmesti pyörän hitaasti pyöriessä".
Niinpä ilmiantaja-nimimerkki Mestaari ihmetteleekin oikeutetusti Yleisradion Satakunnan osaston lokakuista uutissähkettä, joka kertoi näin:
Pyörällä liikkunut naispuolinen varusmies joutui peuran teilaamaksi aamupäivällä Säkylän Huovinrinteellä. Varusmies loukkaantui lievästi yhteentörmäyksessä.
- Kuka laahaa ketä?
Joskus fraasirikostutkijat saapuvat rikospaikalle ja löytävät rikospaikan sellaisen sekasorron vallassa, että on mahdoton päätellä, mitä on tapahtunut. Niin kävi Aristoteleen fraasirikospaikkatutkijoille äskettäin, kun seurasimme ilmiantajakuulijamme Kainuun kielipoliisin vinkkiä fraasirikoksesta radiouutisten syyskuisessa lähetyksessä. Jutussa oli kyse siitä, miten eri maat ovat mukana YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa kehitysyhteistyörahojen osuus bruttokansantuotteesta ei ole noussut yhtä rivakasti kuin vaikkapa naapurimaissa, ja toimittaja puki tämän asian sanoiksi seuraavasti:
Suomi laahaa perässä Ruotsia ja Norjaa.
- Alussa oli suo, sitten tulivat kuokkavieraat
Jääkiekko on kausi kaudelta väkivaltaisempaa hommaa. Tietty aggressiivisuus toistuu jo joukkueiden nimissä ja logoissa, sieltä löytyy kissapetoja raateluhampaineen, vanhoja taistelukirveitä ja lyömämiekka.
Huitominen liian korkealla pidetyllä pelivälineellä oli mielessä Savon Sanomien toimittajallakin syyskuussa, kun se raportoi KalPan voitokkaasta ottelusta Tapparaa vastaan näin:
Jääkiekon SM-liiga: KalPa tyly kuokkavieras. - Jäljet johtavat opettajankoulutuslaitokselle
Tiedemiehet puhuvat keskenään monimutkaista kieltä, jota kadunmiehet eivät ymmärrä, jotta ainakaan he itse eivät sekoittaisi itseään kadunmiehiin. Osa tiedemiesten jutuista on kuitenkin ihan kiinnostavaa tarinaa, joten on oivallista, että moni journalisti pyrkii kansantajuistamaan yliopistoväen tutkimuksia – eli popularisoimaan alma materin metodeja ja konkluusioita.
Joskus hyvää tarkoittavan kansantajuistajan työhön kuitenkin sekoittuu modernin tiedonvälittäjän sensaationhakuinen kärjistäjä. Tiedättehän nykyaikaisen tiedonvälityksen tärkeimmän tehtävän: aiheuttaa uutisilla kärjekästä keskustelua tai jopa sanasotaa, jotta lehden nettisivuilla olisi paljon klikkaajia, jotta netin mainostilasta voidaan veloittaa kunnolla.
- Hoitaja, skalpelli!
90-luvun lama teki valtiovarainministeristä hallituksen tärkeimmän ministerin ja keskeiseksi hallinnan menetelmäksi muodostui leikkaaminen. Siitä lähtien leikkaaminen on ollut organisaatioiden tervehdyttämisen pääasiallinen menetelmä ja näin talousmiehet ovat lainanneet auktoriteetin kunnioitetulta lääkärikunnalta.
Ystävämme Pica Pica lähetti aiheesta oikein malliesimerkin. Pica Pica kirjoittaa näin:
"Moni varmaan ihmettelee, mistä journalistit saavat epäonnistuneet vertauskuvansa. Nyt selvisi, että suoraan pääkallonpaikalta: toimittajien ammattilehden, Journalistin, pääkirjoitus paheksui syyskuussa Yleisradion säästötoimia otsikolla "Yle leikkauspöydällä". Jos Yle on leikkauspöydällä, niin se on pelkästään hyvä asia, sillä silloinhan potilas saa vaivoihinsa välttämätöntä apua. Viereinen ruotsinkielinen käännös tosin oli otsikoitu "Yle på slaktbänken" eli Yle lahtipenkissä. Tätä päätoimittaja lienee suomeksikin tavoitellut, mutta hänellä ei ilmeisesti tällä kertaa leikannut".
- Sanat solmussa
Tosi-tv-ohjelmat ovat mullistaneet television ohjelmistot. Tosi-tv-ohjelmat eivät tietenkään ole totta, mutta niiden tulva on, eikä loppua näy. Vaikka lajityypin ystävien elämä onkin muuttunut, kun tuutista pitää seurata alituiseen vaikkapa suljetussa talossa asustavien nuorten syvällisiä keskusteluja maailmanparantamisesta, ohjelmien vaikutusta ei kannata yliarvioida. Ne eivät ole muuttaneet esimerkiksi totuttujen fraasien vakiintuneita muotoja, vaikka Ilta-Sanomien Big Brother -talon aluetoimittaja syyskuussa semmoista yrittikin tähän tapaan:
BB-Henna ja Nino solmivat lauantaista kovaa riitaansa.
Nimimerkki Kivi kengässä on kysymysmerkin muotoisena: "Mitä tapahtuu, jos solmii riitaa? Menevätkö suhteet entisestään solmuun?"
- Raakkaus kaiken voittaa
Joskus kaikkein terävimmistä lähtökohdista huolimatta päädytään mitä tylsimpään lopputulokseen. Näin kävi toukokuussa, kun Tietoviikko -lehdessä haastateltiin nettipioneeri Julf Helsingiusta. Mies pohti jutussa tietotekniikkajätti Microsoftin tilannetta seuraavasti:
On hirveän kovaa työtä pysyä siinä partakoneen terällä, olla edellä muita.
- Hoitaja, skalpelli!
90-luvun lama teki valtiovarainministeristä hallituksen tärkeimmän ministerin ja keskeiseksi hallinnan menetelmäksi muodostui leikkaaminen. Siitä lähtien leikkaaminen on ollut organisaatioiden tervehdyttämisen pääasiallinen menetelmä ja näin talousmiehet ovat lainanneet auktoriteetin kunnioitetulta lääkärikunnalta.
- Kumpi oli ensin, kardinaali vai munaus?
Täällä protestanttisessa Pohjolassakin tiedetään katolisen kirkon viroista ainakin kardinaali. Kardinaalit ovat paavin nimittämiä ja he muodostavat sen kuuluisan konklaavin, joka valitsee aina seuraavan paavin.
Tunnetuin sanan kardinaali esiintymisyhteyksistä on meillä varmaankin käsitteessä kardinaalimunaus. Siinä ei kuitenkaan ole kysymys katolisen kirkon hierarkiasta, vaan nyt sana kardinaali tulee latinan sanasta cardinalis, joka tarkoittaa napaa, pääkohtaa. Kardinaalimunaus on siis keskeinen munaus, oikea napamunaus.
- Midvartiset Trekkingkengät
Me kaikki tiedämme, miten makeata on livauttaa puheeseen silloin tällöin vieraskielinen sana. Ei mitään kaikille tuttua vierassanaa, oli se miten pikantti tahansa, vaan kunnon ulkomaansana. Sen jälkeen kuulijat ovat aivan bananas, etenkin jos sana osuu kohteeseensa touchè ja siinä on muy potencia.
- Ei Pekingin vaan Muonion ankkaa
Painettuun sanaan voi Suomessa pääsääntöisesti luottaa. Poikkeuksen muodostavat kevät ja loppukesä. Huhtikuun ensimmäisenä aprillipäivän kunniaksi lehteen painettu aprillipila on hupimielessä tahallisen erheelliseksi laadittu juttumuoto. Loppukesällä tarkkailtava journalismin muoto taas on nimeltään mätäkuun juttu. Se on lukijan kulmakarvoja kohottava villi tarina, joka on painettu lehteen, vaikka sen totuusarvo ei yllä sataan, koska kesällä ei yleensä tapahdu mitään oikeaa raportoitavaa.
- Voiko kulttuuria mitata?
Äskettäin erään sanomalehden päätoimittaja moitti modernia kulttuurijournalismia huonoksi. Moitteet eivät tulleet yllätyksenä kenellekään kulttuurijournalismin seuraajalle, sen verran railakkaalla kädellä päätoimittajat ovat kulttuurisivujen tilaa ja budjetteja viime vuosina karsineet.
Maamme suurimman lehden kulttuurisivut löysivät aivan äsken tiukoille palstamillimetreilleen ja nykymaailmaan oivallisesti sopivan tavan käsitellä klassista musiikkia: palstan pitäjä puntaroi, miten pitkiä ja lyhyitä kuuluisat kapellimestarit varreltaan ovat. Tiukka musiikkianalyysi sisälsi seuraavanlaisen lauseen:
Ulkomaisista legendoista Arthur Nikisch, Arturo Toscanini, Leopold Stokowski ja monet muut olivat pieniin päin.
- Ynnä summarum!
Taloustieteellinen tapa katsoa maailmaa on hiipinyt kaikille elämänalueille niin vaivihkaa, ettemme sitä enää edes huomaa. Samoin ovat kieleemme tunkeutuneet talouteen viittaavat ilmaukset ja sanonnat, joita käytämme huomaamattamme myös yhteyksissä, joihin talous ei lainkaan liity. Ministerin hommassa talous liittyy tietenkin kaikkeen, heidän
työhönsähän kuuluu taata, että rahaa riittää yhteiskuntamme tärkeisiin toimintoihin, kuten
aluepelastuskeskuksiin, sairaanhoitoon ja vaikkapa opetusministeriön ohjaamassa kulttuurihallinnossa tarvittavien keskeisten kulttuuripolitiikan vaikuttavuusindikaattorialueiden tunnistamiseen ja määrittelemiseen. - Hatuttaako hiki?
Kielikuvat ovat joskus kätevä tapa viedä viesti suoraan lukijan kuvatajuntaan ilman kierrätystä aivojen teksti-osastolla. Joskus kuva kuitenkin johtaa harhaan, joten usein pitää miettiä, miten kuvailmauksia käyttää. Tilannehan on se, että todellisuus möllöttää ympärillämme ja kieli on aivojemme luoma kuva siitä. Kielelliset kuvailmaukset taas ovat kielellä luotuja kuvia todellisuudesta, joten ne ovat jo kolmas kerros tässä viestinnällisessä kaaviossa.
- Hukuttava oljenkorsi
Urheilujournalismia ei arvosteta tarpeeksi. Ala on kuitenkin vaativa, eikä siitä selviä pelkästään toistelemalla urheilijoiden suusta kuulemiaan slangi-ilmauksia. Urheilutoimittajan täytyy hallita oman erikoisalansa säännöt ja tulostaulukot viimeisen sadan vuoden ajalta, ihmisen anatomia, ravitsemustiede, perusasiat lääkeaineiden vaikutuksista ihmiskehoon, suomen kielioppi ja kasvioppi.
- Miten erottaa väärä ja IKEA
Kukapa olisi arvannut, että globaali talous uhkaisi jossain vaiheessa myös armaan äidinkielemme ilmauksia. Enkä nyt tarkoita englanninkielen tunkeutumista suomenkin ilmauksiin vaan aivan toisenlaista kansainvälisen kaupan sivutuotetta.
- Sieniin päin
Yksi kielentutkimuksen sokea piste on se, miten tiedotusvälineiden kieli muuttuu kesällä, kun kesätoimittajat saapuvat innokkaina puhumaan ja kirjoittamaan kiinnostavista asioista tuoreine ja raikkaine ideoineen.
- Ruumiillista työtä
Yksi paljon puhutun tietotulvan vaikutuksista on se, että jotta sanoman laatija voisi edes kuvitella saavansa viestin läpi, hänen on muotoiltava viestinsä mahdollisimman räväkkään muotoon. Tuloksena on koko tiedotuskentän yli kaikuva huutokilpa, jossa hiljaisemmat ja monimutkaisemmat ajatukset jäävät armotta jalkoihin.
- Piipulle piipusta piippuun
Vanhan sotateoreetikon, kenraali Clausewitzin viisaus sanoo, että sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Tästä seuraa johtopäätös, että politiikkaa on yksi sodankäynnin muoto. Sodassa kaikki on sallittua, mutta Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin kiistää, että tämän voisi ulottaa myös politiikan kieleen ja fraaseihin. Niinpä seuraava tapaus on ehdottomasti tuomittava fraasirikoksena ihmiskuntaa vastaan.
- Paistaa se päivä pahnakasaankin
Suku on pahin, sanoi varmaan jo kaikkein vanhin kansa. Sama pätee yhä nykyäänkin, ainakin mitä tulee perheenjäsenten nimityksiin. Ilman, että menemme uusperheiden kimurantteihin nimityskuvioihin, tarvitsee vain muistuttaa, että käly ja nato ovat muuten sama asia, mutta nato on nimenomaan aviomiehen sisar, käly puolison sisar ylipäänsä.
- Kenelle kellot soivat
Joskus yksi rivi pienessä jutussa saattaa osoittaa, miten vinossa asiat ovat. En nyt tarkoita radikaalia muutoslehdistöä vasemmalta tai oikealta enkä sosiologisen tutkimuksen raporttia. Vaan aivan tavallista riviä aivan tavallisessa jutussa.
- Venyy ja paukuttelee
Moderni maailma on täynnä tilanteita, jotka suorastaan kutsuvat meitä sekoittamaan päämme ja tunteemme. Ennen vanhaan ei ollut lainkaan samanlaisia mahdollisuuksia tunnemyrskyihin, jotka olisivat laittaneet meidät kulkemaan rinta rottingilla, takki auki tai edes paukuttelemaan henskeleitä.
- Kirveitä ja sikoja
Toimittajan työssä vaaditaan valppautta. Koko ajan pitää seurata maailman tapahtumia lähellä ja kaukana, seurata oman alan uusia tuulia ja olla tietoinen uusimpien työvälineiden terminologiasta. Niin kuin nyt vaikka modernin kirvesteknologian hienouksista.
- Kuin sika limboon
On aivan paikallaan, että kun puhutaan uudenaikaisista asioista, myös kielen rekisteriksi valitaan modernimpi ääniala.
- Pannaanko kapuloihin?
Sanoilla välitetään paitsi tietoa, myös melkoiset määrät kaikenlaisia tunteita. Tämän vuoksi lukijat ovatkin lukiessaan alituisen haasteen edessä: luenko nyt tietoa vai tunteita.
- Teekuppeja ja pirtoja
Maailma on globaali, lauloi jo J. Karjalainen taannoin, mutta vaikka ihmiset, tavara ja pääoma liikkuvat jo EU:ssa vapaasti rajojen yli, kielellisten ilmausten vapaudet ovat vielä rajatut.
- Hiekkaa suusta
Poliitikkojen elämä on helppoa. Sen kun panee kravatin ja jakkupuvun suoraan ja menee tilaisuudesta toiseen puhumaan taitavien avustajien taidokkaasti laatimia puheita. Valitettavasti nämä ahkerat lauseiden sorvaajatkaan eivät ehdi aina joka paikkaan.
- Suutari räjähdelköön lestissään
Värikkäät sanonnat ja riuska toiminta kuuluvat Jerry Cottonien lisäksi olennaisena osana myös maassamme suosittuun urheilumuotoon jääkiekkoon. Erona on nykyään vain se, että Jerry Cottonissa ei ole niin paljon väkivaltaa kuin tavanomaisessa liigajääkiekko-ottelussa.
- Viikon fraasirikos: Otsikoiden huonontumisen historia
Moderni elämä tuo eteemme alituisesti asioita, joille vuosituhansia vanha itämerensuomalainen kielemme ei yksinkertaisesti tarjoa sanoja ja ilmaisukeinoja. Eikä tämä koske vain uusia esineitä ja tekniikoita vaan myös semmoista asiaa kuin työuupumus.
- Viikon fraasirikos: Kukko pois, haukka tilanteeseen
Demokraattisen järjestelmään kuuluu se, että eduskunta on kansa pienoiskoossa ja poliitikot tavallisia ihmisiä. Niinpä joskus tuntuu kohtuuttomalta, miten monialaista kaikkitietävyyttä päättäjiltämme vaaditaan vain siksi, että he ovat saaneet sata ääntä enemmän kuin joku muu ehdokas.
- Viikon fraasirikos: Miten erottaa väärä ja IKEA?
Kukapa olisi arvannut, että globaali talous uhkaisi jossain vaiheessa myös armaan äidinkielemme ilmauksia. Enkä nyt tarkoita englanninkielen tunkeutumista suomenkin ilmauksiin vaan aivan toisenlaista kansainvälisen kaupan sivutuotetta.
Viikon fraasirikos
Fraasirikos on silmiinpistävä sammakko. Fraasirikollinen erehdyttää lukijansa tai kuulijansa ja aiheuttaa huimausta.
Viikon fraasirikoksen tekijät nostetaan häpeäpaaluun!
Oletko havainnut jossain fraasirikoksen?
Tee oma ilmiantosi täällä!
Lue myös muiden tekemiä ilmiantoja.
Aristoteleen kantapään uusimmat kuunneltavat
- Aristoteleen kantapää: Kukasta kukkaan
- Aristoteleen kantapää: Kommarivitsejä!
- Aristoteleen kantapää: Kusahtakaamme kyntsöttämään!
- Aristoteleen kantapää: Klähvitt, sanoi lehtopöllö
- Aristoteleen kantapää: Tuotannon rattaat ja kuningaskuluttajat
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - eli pääsiäismysteerien äärellä
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - pääsiäisen mysteerien äärellä (KORJATTU VERSIO)
- Aristoteleen kantapää: Miks' laulaa lintunen?
- Aristoteleen kantapää: Miten tanssia kirjoitetaan?
- Aristoteleen kantapää: Iso d
