Todennäköisyyslaskelmia
Jo muinaiset roomalaiset – ja etenkin vuodesta 23 vuoteen 79 elänyt luonnontieteilijä ja sotilas Plinius Vanhempi – tiesivät, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Tästä esioletuksesta seuraa 1700 vuotta myöhemmin eläneen Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin päätelmä: ei ole epävarmempaa asiaa kuin varma asia.
Saastaisen painavaa
Poikkeustilanteet tarvitsevat poikkeuksellista kieltä. Niin kuin nyt Kreikan talouskriisi: koskaan ennen eivät Euroopan rahaunionin valtiot ole olleet riippuvaisia yhden jäsenmaan talouden notkahduksesta niin tiukasti kuin nyt.
Priorisointia
Kun puhumme ja kirjoitamme, teemme jatkuvasti tiedostamattomia valintoja. Yleensä vain joku ulkopuolinen huomaa nämä valintamme ja voi tehdä ne näkyväksi. Vasta silloin tajuamme mitä olemme sanoneet, ja voimme pohtia, mitä näiden valintojen takana on.
Jollei sauna, terva ja innovaatio auta!
Olemme viime vuosina oppineet arvostamaan uusien asioiden kehittelyä, koska vanhat asiat ovat tylsiä eikä niistä ole mihinkään. Niinpä innovaatiot ovat pitkän paasaamisen jälkeen vihdoin lyömässä läpi kansamme keskuudessa.
Murrepulaan
Nykyajan ihminen kaipaa juuriaan ja jotain johon kuulua, samaan aikaan kun hän vaatii täydellistä yksilön vapautta suvusta, naapureista ja muista hänen vapauttaan rajoittavista instituutioista.
No, syökö mono?
Me olemme tottuneet siihen, että Suomi on urheilun suurvalta. Tämä on aiheuttanut suuria sopeutumisvaikeuksia, kun viime vuosina kaikki muutkin maailman maat ovat nousseet urheilun suurvalloiksi.
Hyvästi kertakäyttöajattelu!
Kauppa se on joka kannattaa, tiesi jo vanha suomalainen sanontojen kehittelijäkin. Kaupan ja koko talouselämän kannattavuus on kehittynyt jo niin pitkälle, että pelkän ydinosaamis-alueen jyystäminen omilla vahvuusalueilla ei riitä muuttuvassa toimintaympäristössä, vaan etenkin johtoportaassa tarvitaan jatkuvasti uusia ideoita ja johtamisteorioita.
Rasvaisia juttuja
On kiehtovaa, miten kielessä joskus sanat lainautuvat yhdestä aihepiiristä toiseen. Ajatellaan nyt rasvaisia juttuja. Rasvahan on ravinnossa ja voitelussa käytetty hyvin energiapitoinen aines, jota ennen käytettiin myös valaisinten polttoaineena.
- Tulkoon valo!
Kuten tunnettua, todellinen elämä on aidolle sanataiteilijalle vain ympäristö, jossa toteuttaa nerouttaan. Erityisesti toimittajan työssä maailman tapahtumat eivät ole vain tapahtumia vaan lähinnä materiaalia sanan säilän mestarin aivoituksille.
- Kone sweet kone
Olemme eläneet jo niin kauan teollisen elämän huuruissa, ettemme enää muista, miten vaarallisina koneita aikoinaan pidettiin. Teollistumisen alkuaikoina pelättiin, että kun ihmiset toimivat koneiden kanssa, he koneellistuvat ja menettävät osan inhimillisyyttään.
- Tahdon – ptruu!
Maailma on täynnä tilanteita, joissa yhden ihmisen ponnistukset eivät ole tarpeeksi vaan tarvitaan yhdistymistä ja liittoutumista muiden samansuuntaisesti tahtovien kanssa. Kun pitää päästä paikasta toiseen, perustetaan tieosuuskunta ylläpitämään kulkuväylää. Kun halutaan järjestää koulutus, terveydenhoito ja järjestys, perustetaan yhteiskunta. Ja kun veri vetää hevosharrastukseen, perustetaan kavioliitto.
- Pulleat purjeet
Kuntien palvelu-uudistus, PARAS-hanke, kuntauudistus – rakkaalla ja vihatulla lapsella on monta nimeä. Kunta-ajattelun olemukseen puuttuminen herättää intohimoja lähes kaikissa ja niinpä myös ilmaukset ja tutut fraasit joutuvat joustamaan taistelun tiimellyksessä.
- Samat sanonnat kesät talvet
Suomen kieli on sikäli ihanteellinen, että siitä löytyy oma sana jokaiselle asialle. Mutta kielemme vuosisatojen takaiset kehittäjät eivät ole tyytyneet tähän, he ovat myös kehitelleet meidän käyttöömme kokonaisia sanontoja, joita löytyy jokaiseen tilanteeseen kaikilta elämän osa-alueilta.
- Pommit sinkoilevat
Modernin informaatiotulvan seassa viestiminen vaatii viestittäjältä räjähtävää kieltä, jotta hän saisi viestinsä läpi. Enää ei tiedotusvälineiden kannata pohtia otsikoissaan, että jaahans, olisikohan tämä asia niin tai näin, vaan vetää liipaisimesta ja muotoilla tavallisinkin asia kohu-uutisen muotoon.
- Kun kynttilä katsoo ruutia silmiin
Parhaissa lauluissa on maagisia hetkiä, jotka pysäyttävät kaikkeen tottuneen nykyihmisenkin. Kuulijaystävämme Paapperi lähetti meille lainauksen tuollaisesta taianomaisesta kotvasesta.
- Loukkaantuminen, joka katkaisi kaulan
Valmiit sanonnat ovat kätevä tapa ilmoittaa tiiviissä muodossa pitkiäkin ajatuskokonaisuuksia ja monimutkaisia tapahtumaketjuja.
- Kotieläimet kotimarkkinoilla
Niin sanottu eurokriittisyys on parin viime vuoden aikana nostanut päätään, kun on käynyt ilmi, että osa euromaista on taloudellisessa mielessä sillä kuuluisalla kuralla.
- Totuusumpikuja kaikukammiossa
Parin viime vuoden aikainen keskusteluilmapiirin muutos, joka tavallaan huipentui viime kevään eduskuntavaaleihin, on saanut monet ihmiset ihmettelemään mistä on kyse.
- On maa sula, siksi jää!
Ilmastonmuutos, jonka luultiin alkavan joskus hamassa tulevaisuudessa, alkaa näkyä yhä paremmin. Syksy oli pitkä sekä pimeä ja talvi oli niin lyhyt, että monen sukset eivät latua ehtineet nähdä.
- Pisaralla pisimmälle
Ihmisen luonto ei noin yleisesti ottaen pidä muutoksesta, joten kun ympärillämme muuttuvat kaikki asiat ilmastoa myöten, ei ihme että yhdellä jos toisellakin on pinna kireällä, pipo tiukalla ja hihojen lämpötila lähentelee syttymispistettä.
- Vuoden viikon sitaatti: Venyy ja paukkuu
Modernissa huippu-urheilussa ei pärjää harrastelija. Pitää omistautua lajilleen, fysiikalleen, harjoitusohjelmalleen sekä ruokavaliolleen ja unohtaa kaikki muu. Jos atleetti ei alkujaan ole ollut poikkeusihminen, muutama vuosi tällaista rääkkiä tekee hänestä sellaisen.
- Vesi vanhin vesittäjistä
Tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten Bing Crosby esitti joulupäivänä radioidussa NBC-kanavan radio-ohjelmassaan ensimmäistä kertaa Irving Berlinin kappaleen White Christmas eli Valkea joulu, kuten sanoittajanimimerkki Kullervo eli Tapio Lahtinen sen myöhemmin suomensi.
- Koskettavat tuoksut
Ihmisen omat luomukset tuntuvat usein todellisemmilta kuin todellinen todellisuus. Niin kuin nyt vaikka jalkapallo. Eivät linnut pelaa jalkapalloa, jalkapallon potkiminen ei saa viljaa oraalle eikä katsomossa istuminen liikuta ihmisten oikeaa elämää mihinkään suuntaan.
- Peijoonan häpnädi!
Presidentinvaalit tulla jolkuttavat ja ehdokkaat kiertävät, puhuvat ja koettavat kaikin puolin antaa edustavan vaikutelman itsestään tai ainakin tärkeinä pitämistään asioista.
- ...olemmeko siis finuiitteja?
Aina kun suomalainen tapaa ulkomaalaisen, hän kysyy, mitä mieltä vieras on Suomesta ja suomalaisista. Nyt kysymykseen löytyy tieteellistä vastausta.
- Pihalta kassalle
Meillä on iloisia uutisia! Näyttää siltä, että hauska sanonta, joka on niin hauska, että sitä on hoettu jo niin paljon, että se ei ole enää hauska, siis: olla pihalla kuin lumiukko on väistymässä! Mitään vankkoja todisteita asiasta ei ole – kukapa tutkisi ja tilastoisi jokaisen ihmisen jokaisen sanomisen.
- Ei-toivotaan, ei-toivotaan
Valtioiden välinen diplomatia on vanha valtiotaito, jonka kommervenkit ovat moninaiset. Maiden edusmiestensä välityksellä harrastama yhteydenpito ja kanssakäyminen sisältää aivan omat protokollansa, joita meidän epädiplomaattien on joskus vaikea ymmärtää.
- Rakentamisen kaaret
Meitä naurattavat yksinkertaiset alkuasukkaat, jotka uskovat että olennoilla ja esineillä on oma olemus ja sielu. Mehän olemme rationaaleja länsimaalaisia, jotka eivät maahisiin usko. Mutta käyttämämme kieli vihjaa joskus toista.
- Esimiehen aika
Tieteellinen maailmankatsomus on monasti ymmärretty väärin. Usein sitä käytetään synonyyminä sille asenteelle, että mitä en näe, sitä ei ole olemassa.
- Puhumalla paras
Urheilu on universaalia kieltä. Kaikki ihmiset pitävät leikkimisestä ja pelaamisesta. Jalkapallo ja jääkiekko ovat nykyään kaupallista viihdeteollisuutta, mutta niiden suosion pohjalla on yleisinhimillinen halu ja taito leikkiä.
- Kenelle tilaliköörit kelpaavat?
Alkoholi on suomalaisille arka paikka, lempilapsi ja rakas vihollinen. Vuosikymmenien kokeilujen perusteella näyttää siltä, että vaikka monella muulla alalla rajoitusten purkaminen kannattaa, alkoholin kohdalla suomalaiset kaipaavat ja tarvitsevat jonkinasteista säätelyä.
- Venyy ja paukkuu
Modernissa huippu-urheilussa ei pärjää harrastelija. Pitää omistautua lajilleen, fysiikalleen, harjoitusohjelmalleen sekä ruokavaliolleen ja unohtaa kaikki muu. Jos atleetti ei alkujaan ole ollut poikkeusihminen, muutama vuosi tällaista rääkkiä tekee hänestä sellaisen. Ja poikkeusihmisen tunnistaa paitsi hänen tuloksistaan myös hänen ajatuksistaan ja puheistaan.
- Vesissä on eroja
Jalkapallo on pelien kuningas, sanotaan, ja sanotaan myös että jalkapallo on maailman puhutuin kieli. Joskus urheilutoimittajien kirjoittelu jalkapallosta muistuttaakin mielivaltaista yksinvaltiutta. Ja tätä ilmiötä seuratakseen ei tarvitse mennä edes maailman huippuseurojen peliraportteihin, suomalainen kolmosdivisioona riittää.
- Neulan kantaan
Joskus sanonnat joissa on kaksi tärkeää sanaa, pääsevät yllättämään. Aina nuo sanat eivät pysy paikoillaan, ja kun sanojen paikat vaihtuvat, tuloksena on jotain tuttua, mutta yllättävää.
- Sinun siirtosi
Urheilu on täydellistä viihdeuutisoinnin materiaalia. Urheilijoiden tulokset ovat mitattavissa sekunneissa ja senteissä, pelien tulokset taas ovat selkeitä numeroita, joista näkee kuka on paras. Näiden lisäksi urheilijoiden saavutuksia mitataan nykyään rahassa, kun urheiluseurat ostavat ja myyvät pelaajia rutiininomaisesti kuin mitkäkin ihmiskauppiaat. Näiden siirtoennätysten tulokset ovat mitattavissa euroissa ja dollareissa ja ne ovat usein suurempien uutisten aiheita kuin atleettien urheilusaavutukset, heidän henkilökohtaisen elämän uutisista puhumattakaan.
- Mitä televisiosta tulee tänään?
Televisio on mullistanut elämämme, mutta myös televisio on mullistunut moneen kertaan viimeisten parin kolmen vuosikymmenen aikana. Joukossamme elää vielä ihmisiä, jotka ovat kokeneet sen ihmeen, että televisio lähettää ohjelmien välillä kuvaa kultakala-akvaariosta. Sen jälkeen ovat tulleet ja menneet tietokilpailuvillitykset, saippuasarjahuumat ja vuorovaikutteiset ohjelmakokeilut.
- Tavaramarkkinat
Luontaistalouden ajoista ei ole vielä kauhean pitkä aika. Tämän huomaa vaikka siinä miten suomalaiset arvostavat palvelujen vaihtamista rahan sijasta tavaraan. Jos pyydät kaveria muuttoavuksi koko viikonlopun ajaksi kahdella kympillä, kyseessä on kaverin aliarviointi, mutta jos annat palkaksi viisitoista euroa maksavan pullon viskiä, kaveri tuntee tehneensä jotain jaloa parhaalle ystävälleen.
- "En tahdo"
Pakkoavioliitot ovat asia, joita vastaan emme voi lakata taistelemasta. Suomessa ei tarvitse nykyään enää solmia pakkoavioliittoa sen takia, että nainen on raskaana, mutta maamme kansalaisuuden saamiseksi ihmisiä pakotetaan yhä naimisiin jonkin verran.
- Arkkitehtuurin reseptit
Moni meistä pitää vanhoista sanonnoista, koska ne tarjoavat usein paikkansapitävän ja perinteikkään perspektiivin ympäristömme asioihin, myös mahdollisuuden kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia muuntelemalla noiden sanontojen muuttujia eli parametrejä.
- Ei ole kaikki reilua kultaa mikä kiiltää
Kun aikoinaan muotia oli liittää kaiken eteen sana euro, viime vuosina sanat viher-, lähi- ja reilu ovat olleet tunnelmanluomisessa kärkipäässä. Jyrkin vastakohta reilulle viherpestylle lähituotteelle voisi olla vaikka mikä tahansa veri-alkuinen tuote, jonka elinkaaren alkupäässä on kyseenalaisia menetelmiä. Kuten nyt vaikka veritimantti tai verikulta, joita tongitaan maan uumenista nälkäisen lapsiorjatyövoiman voimalla kidutusleirin naapurissa.
- Miksi sekunti on toinen?
Dave Lindholm toi 60-luvun lopulla suomen kielen rockmusiikkiin samaan aikaan Hectorin ja Juice Leskisen kanssa. Vuonna 1987 Daven yhtyeen nimi oli Dave´s 12 Bar ja yhtye julkaisi levyn nimeltään First Second. Nimihän on kevyt sanaleikki, se tarkoittaa paitsi ensimmäistä sekuntia myös ensimmäinen toinen. Niin, miksi ajan perusyksikkö sekunti on englanniksi toinen?
- Otsikon paikka
Jo Melvin Oliverin ja James Youngin kirjoittama ja Jimmie Luncefordin levyttämä jazzstandardi vuodelta 1939 kertoi olennaisen brändäämisen ja substanssin suhteesta: It ain´t What You Do It´s The Way You Do It, eli: pointti ei ole siinä mitä teet vaan siinä miten sen teet.
- Puhdasta uutta lihaa!
Yleensä viestien perillemenon varmistamiseen liittyy se, että viestin tyylilaji valitaan tilanteen mukaan. Niinpä esimerkiksi astianpesumainostekstin sijoittamista filosofian oppikirjaan pyritään välttämään. Joskus tekstilajien sekoittaminen luo kuitenkin uusia näkökulmia maailmaan.
- Sateen sattuessa
Politiikka on maailman hallitsemista sanojen avulla. Kulunut kevät osoitti, että kansa on kyllästynyt poliitikkojen tekemään politiikkaan ja kaipaa uutta raikasta politiikkaa, jota tekevät ihmiset jotka eivät koskaan ole tehneet politiikkaa.
- Minun kultafarmaukseni kaunis on
Ei aavistanut tietokoneen tietojenkäsittelyn periaatteen kehittelijä matemaatikko Alan Turing, miten hänen keksintönsä johtaa muun muassa siihen, että länsimaiset verkkoroolipelaajat riistävät tietämättään kiinalaisia vankeja ja aiheuttavat näiden kidutusta.
- Huppeli miinuksella
Kaiken maailman taudit ja urheilumaailman dopingin torjunta ovat tuoneet arkikieleen sellaisen lääketieteellisen käsiteparin kuin jonkin testin positiivinen tai negatiivinen tulos. Testauksen maailmassa sanat positiivinen ja negatiivinen eivät kuitenkaan ole sanojen myönteinen ja kielteinen synonyymejä, ja tämä aiheuttaa joskus kaikenlaisia sekaannuksia.
- Pojasta polvi paranee
Suomen jääkiekkoilijat saivat pitkästä aikaa maailmanmestaruuspokaalin. Juhlinnan tiimellyksessä pokaalista on alettu tottuneesti käyttää nimitystä Kundi. Tällä puolustaja Ossi Väänäsen antamalla nimellä on haluttu tehdä ero vuoden 1995 maailmanmestaruuspokaaliin, jota nimitettiin yleisesti Pojaksi.
- Silmänpalvontaa
Ei tarvitse kuin ottaa silmän käteensä huomatakseen, että ei tarvitse olla silmäätekevä, jotta olisi silmää osuville kielikuville. Ei tällaisia kirjoittajia silmittömän paljon ole, mutta helpompi heitä on löytää kuin kamelin mennä neulansilmästä.
- Jos ajat ja otat, et aja kauas
Koska kulttuurissamme on tapana kikatella aina kun puhutaan alkoholinnauttimisesta, myös alkoholia nauttimattoman olotilaa kuvaava sana selvä on monimerkityksisenä yksi kielemme hauskimpia sanoja.
- Nopeammin, korkeammalle, sekavammin
Huippu-urheilu on arkisen elämämme heijastusta. Urheilussa, tuossa tinkimättömässä kilpailussa sponsorisopimuksista, ei enää pärjää vastustajia vastaan ilman suorituskykyä tehostavia lääkeaineita. Samalla tavalla täällä siviilimaailmassa ei pärjää, jos ei vapaa-aikanaan varustaudu työelämän veristä kilpailua varten maratonjuoksijan kestävyydellä, joogagurun mielenhallinnalla tai luomalla hyödyllisiä kosketuspintoja verkostoitumalla viiteryhmien parissa.
- On ja ei ole
Suomen maantieteellinen sijainti saattaa tuntua meistä ihan tavalliselta, mutta se on antanut aihetta monille runollisille kielikuville. Ajatelkaa nyt sanontaa yötön yö, joka siis tarkoittaa juhannuksen valoisia öitä. Se, että jokin on, muttei olekaan, on suomalaisille itsestään selvä ilmiö ja luo jonkinlaista noituuden hehkua elämäämme. Samanlainen olevaisen olemattomuus oli mielessä Kymmenen uutisten toimittajalla huhtikuussa, kun hän raportoi hirvien salametsästyksestä. Toimittaja kertoi, että hirviä useimmiten metsästetään:
(...) tiettömän tien päässä.
- Vuoret tärähtelevät – syntyy hiiri
On jotenkin jännittävää ajatella, että kaikkein vanhimpia asioita maan päällä – kiviä ja mantereita – tutkii melkein kaikkein tuorein tieteenala. Laattatektoniikka selittää planeettamme pinnan ilmiöitä mannerlaattojen liikkeiden avulla, ja sen keskeiset ajatukset hyväksyttiin yleisesti vasta viitisenkymmentä vuotta sitten. Ehkä juuri sen vuoksi laattatektoniikka on myös niin suosittu tiedotusvälineissä maanjäristysraporttien yhteydessä, saahan sen avulla ajatukset pois inhimillisestä kärsimyksestä kainalojutun tunteettoman tieteellisen analyysin avulla.
- Moppe ja leijona
Kuten me kaikki aapisemme lukeneet tiedämme, tylsistä asioista ei tarvitse aina kirjoittaa tylsästi. Jos vaikkapa maakunnallisista väylähankkeista kirjoittaa elävästi, ne voivat muuttua värikkääksi ja kiinnostavaksi todellisuuden osaseksi muillekin kuin ELY-keskusten ahkerille ihmismuurahaisille. Ehkä jopa innostumme harrastamaan ja seuraamaan maakunnallisia väylähankkeita tarkemminkin! Muista alueellisista infrastruktuurihankkeista puhumattakaan!
- Sattuvia sanontoja
Onnistuminen ei aina ole pelkästään miellyttäviä tunteita herättävää hommaa. Joskus kielellinen ilmaus saattaa kuvata ikävää asiaa niin osuvasti, että yleisöä ällöttää.
- Suo, suksi ja Marja
Tiedotusvälineet ovat viime aikoina ottaneet vallanpitäjien vahtimisen tosissaan. Kansan hallitsijat jäävät kiinni niin korruptiosta, eduskunnan taksiseteleiden käytöstä kuin hassujen sanamuotojen käyttämisestä.
Mutta eivät poliitikkojen lipsahdukset aina ole niin kansanvallan vastaisia kuin kiireinen poliittinen toimittaja ja kyyninen kansalainen ensi näkemältä älähtävät. Joskus näennäisen kulmikkuuden takana saattaa piillä jonkinlainen viisauden itu, vaikka sanojana olisikin politiikassa aktiivisesti vaikuttava ihminen.
- Henkisen maailman hommia
Sieluntilojen kuvailu on vaativaa hommaa. Aina kun luulee keksineensä jonkun pätevän ja kuvaavan nimen psykologiselle olotilalleen, mieli muuttuukin ja nimitys on äkkiä vajaa ja pinnallinen. Siksi täytyy huudahtaa
'jippijeiä', kun jostain tulee vastaan osuva sielullisen olotilan kuvaus. - Rajaa rajalle!
Ajatus rajoista valtioiden ympärillä ei ehkä ole kauhean vanha, mutta jo ammoisista ajoista on ymmärretty että vaikka underground-yhtye Suomen Talvisota 1939-1940 aikoinaan totesi, että rock on rajaton riemu, yleensä kaikilla asioilla on rajansa. Päivällä yö, lasilla reunat ja elämällä kuolema.
- Rusinoilla vai ilman?
Yksi journalismin tehtävistä länsimaisessa demokratiassa on seurata poliitikkojen toimia ja analysoida niitä kansalaisille. Joskus poliitikot eivät tiedä mitä tekevät, ja tällöin journalismin on kirjoitettava vaikka kolumni, ja ilmoitettava se. Näin tapahtui helmikuun puolivälissä, kun Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja pohti kolumnissaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan lausuntoja suomalaisten tehtävistä Afganistanissa. Toimittaja oli sitä mieltä, että valiokunnan puheenjohtaja ei tiedä mitä tekee ja kiteytti asian näin:
Juha Korkeaoja tietysti tekee niin kuin muutkin suomalaispoliitikot: yrittää poimia rusinat munakkaasta rikkomatta sitä. - Motor pedal automobile – mopeda?
Koska olemme jo satojen vuosien ajan eläneet lopun aikoja, etenkin nuoriso etsii koko ajan itseään ja rajojaan kauhealla kohkaamisella, jolle tyypillistä on hillittömyys. Tätä ilmiötä kuvaava sanonta mopo lähtee käsistä, on osuva, koska mopo on perinteisesti ollut teini-ikäisten kulkuneuvo. Ja sana mopohan juontuu polkimilla varustettua kevytmoottoripyörää tarkoittavasta kansainvälisestä sanasta moped, jonka ruotsalainen toimittaja Harald Nielsen keksi vuonna 1952 yhdistämällä nerokkaasti sanojen motor ja pedal alkutavut.
- Uppoamaton
Musiikki ja runous ovat sellaisia voimia, että niiden kuvaileminen sanoilla tuottaa parhaimmillaankin vain valjun kuvajaisen siitä alkuperäisestä tehosta, jonka taideteos on aikaansaanut. Näin saattaa käydä, vaikka alkuperäisteosta sanoin kuvaisi itse taiteilija.
Mutta aina kannattaa yrittää. Lauri Tähkä luonnehti uraansa laulurunoilijana ja siirtymistä vanhoista pohjalaislyriikoista omien sanoitusten tekijäksi lokakuussa Iltalehdessä näin:
Voisi sanoa, että omien tekstien myötä me vain käänsimme pikkuisen Titanicin kärkeä.
- Uhkaava tulevaisuus
Kun seuraa poliitikkojen, ekonomistien ja asiantuntijoiden ajatuksia, yksi pahimmista uhistamme on tulevaisuus. Tulevaisuudella ei ole tarjota oikein mitään hyvää, jos emme paranna tapojamme ja oikein pinnistele kaikin tavoin keksiäksemme innovaatioita metsä- ja muulle teollisuudelle, jotka sitten voisivat vetää meidät ankean tulevaisuuden suosta. Tämä saattaa kuulostaa antiikkisen sankaritarun juonikuviolta, mutta nyt on tosi kyseessä.
- Ilmasto käsissämme
Yleensä ajatellaan, että Hiroshiman atomipommi jätti meille jälkeensä maailman, joka odottaa maailmanloppua. Modernit tiedotusvälineet tekevät katastrofin odottelusta paniikinomaisempaa, mutta kyllä sitä osattiin jo muinaisina aikoina ennakoida tuskallista maailman loppumista jokaisen komeetan ja auringonpimennyksen lietsoessa epävarmuutta.
Viime vuodet maailmanlopun aiheuttaja on ollut ilmastonmuutos. Koska kyse on hitaiden muutosten seurauksista, olemme tottuneet kysymään itseltämme: haluammeko jättää lapsillemme saastuneen planeetan muuttuneine ilmastoineen.
- Kloorivesittyykö uimahalliremontti?
Liian moni kadunmies pitää museovirastoa pölyisenä virastona, joka kykenee lähinnä levittelemään käsiään ja lähettelemään nuivan ponnettomia lausuntoja, kun maamme harvoja vanhoja taloja puretaan ja tärvellään. Tampereella, jossa perinteikkään Pyynikin uimahallin remonttia on odoteltu vuosia, tiedetään, että asian laita ei ole tämä. Kuten paikallinen Tori-lehti kirjoitti viime marraskuussa:
(...) uimahalli on seissyt suljettuna kolme vuotta. Kaupunkilaiset ovat päivitelleet, täyttyvätkö altaat enää lainkaan vedellä vai pääseekö Museovirasto vesittämään hankkeen.
- Kruunaamaton presidentti
Vaikka moderni aika on viisaampi kuin kaikki varhaisemmat aikakaudet yhteensä ja nykyihminen päihittää älyllisessä kyvyssään kaikki edelliset sukupolvet, kaikki maailman valtiot eivät ole siirtyneet kuningasvallasta tasavaltaan, vaikka se on kaiken järjen mukaan järkevämpi hallintomuoto.
Jokin kuninkaallisissa viehättää meitä tavallisia kansalaisia, jopa tieteellisen luterilaisen tasavaltalaisessa Suomessakin. Ruotsin ja Englannin prinsessojen häät ovat meillä katsotuimpia televisio-ohjelmia ja juorulehdet seuraavat tiiviisti eri maiden hovien elämää.
- Kissa pois, korsi tilalle
Yhteisistä asioista päättäminen ei aina ole helppoa. Ajatelkaa itse työtä, jossa pitää kaiket päivät istua samassa pöydässä kokouksissa sellaisten ihmisten kanssa, joiden maailmankatsomus on aivan erilainen kuin omanne. Ihmisten, jotka ajattelevat kaikista maailman asioista eri lailla. Heitähän kutsutaan arkikielellä ääliöiksi. Hyvällä syyllä voikin kysyä, kuka jaksaa alituiseen tapella ääliöiden kanssa itsestään selvistä asioista yhä uudelleen ja uudelleen.
- Älypuhelin uber alles!
Tekniikka ja etenkin kommunikaatiotekniikka kehittyvät semmoista vauhtia, että maallikolla ei pysy hattu päässä. Insinöörit ja nörtit kehittelevät uusia termejä niin, että joka vuosi on pakko oppia viisi uutta ja unohtaa saman verran vanhoja tekniikoita, välineitä ja protokollia.
Viime vuosina olemme pikku hiljaa oppineet ymmärtämään, mitä älypuhelimella voi tehdä. Kohta voimme opetella unohtamaan sen, koska kämmenviestinten seuraava sukupolvi odottaa jo nurkan takana. Kauppalehti kertoi nimittäin lokakuun alussa seuraavaa:
Nokian "yliälyjohtaja" irtisanoutui.
- The Mopot show!
Mopoilu eli ajeleminen alle 50-kuutiosenttimetrisellä moottorilla varustetuilla moottoripyörillä on kokenut 2000-luvulla uuden nousun. Kun mopoilun kultakaudella, 60- ja 70-luvuilla ajeltiin tuntureilla, jupitereilla ja solifereilla, nyt mennään kansainvälisesti skootterimopoilla.
- ”Otsikko kertoo lyhyesti, mistä tekstissä on kyse”
Modernien tiedotusvälineiden pitää toimia vuorokauden joka sekunti, oli sitten kyse lehdestä, televisiokanavasta tai blogista. Koska niin sanottua oikeaa asiaa ei ihan joka sekunnille kuitenkaan riitä, joudumme tilanteeseen, jossa tiedotusvälineet tuottavat valppaille aisteillemme ns. turhia julkkiksia.
- Älypuhelin uber alles!
Tekniikka ja etenkin kommunikaatiotekniikka kehittyvät semmoista vauhtia, että maallikolla ei pysy hattu päässä. Insinöörit ja nörtit kehittelevät uusia termejä niin, että joka vuosi on pakko oppia viisi uutta ja unohtaa saman verran vanhoja tekniikoita, välineitä ja protokollia.
Viime vuosina olemme pikku hiljaa oppineet ymmärtämään, mitä älypuhelimella voi tehdä. Kohta voimme opetella unohtamaan sen, koska kämmenviestinten seuraava sukupolvi odottaa jo nurkan takana. Kauppalehti kertoi nimittäin lokakuun alussa seuraavaa:
Nokian "yliälyjohtaja" irtisanoutui.
- Kerätkäämme ulkomaalaiset talteen
Yksi sanaleikkien keskeisiä keinoja on homonymia. Kun kaksi sanaa ovat samanlaisia mutta merkitsevät eri asioita, tilanteeseen on ladattu ainekset väärinkäsityksille, joka taas on komiikan tärkeimpiä moottoreita. Joskus homonymiaan törmää vakavassakin tekstissä. Tällöin vakavan virheen ja hassun yhteensattuman raja on veteen piirretty ja riippuu lukijasta, pahastuuko hän vai huvittuuko.
- Ajatustenkuulija
Melusaaste on yksi aikamme raastavia ongelmia. Jos ei naapurista rai'u täysillä uusi tai vanha tanssimusiikki, postirekka jyristää ikkunan alla tai ainakin vuorokone jyrisee muuten hiljaisen nuotiopaikan yllä.
- Romaani romanttisista Romanian romaneista Roomassa
Suomalaista kielenkuluttajaa on hämmentänyt viime vuosina muutama sana, jotka näyttävät hyvin samanlaisilta, mutta merkitsevät aivan eri asioita. Lehdissä kirjoitetaan lähes päivittäin Romanian romaneista, ja sitten aivan muissa yhteyksissä ihmiset kirjoittavat ja lukevat romaaneja. Ovatko kaikki sukua romantiikan ajan romansseille vai mistä on kysymys?
- Talouden raketit ja meteorit
Tunnetuista tekstilajeista tiheimmät merkityssäikeet löytyvät tietenkin lakiteksteistä ja runoudesta, mutta hyvänä kakkosena tulee talousjournalismi. Pääomien ja osakekurssien tuoreimmista liikkeistä lukiessaan lukijan täytyy olla lähes yhtä tarkkana kuin sen kuuluisan pienellä präntätyn sopimustekstin kanssa. Jokaisen sanan vivahteet täytyy osata tulkita tarkoin, jotta voi päätellä tieteellisen tarkasti, ovatko markkinat hermostuneita, paniikissa vai varovaisella tuulella.
Mainospelle Kari lähetti meille oikean kouluesimerkin aiheesta. Talouselämän verkkolehti pohti Nokian toimitusjohtajan vaihtumisen vaikutuksia syyskuussa näin:
(...) kun sekä Olli-Pekka Kallasvuo että Vanjoki jättävät Nokian, yhtiön meteorimaisesta noususta vastannut dream team -johtoryhmästä on jäljellä enää Nokian hallitusta johtava Jorma Ollila, (...)
- Syksy on täällä taas
Päivä pimenee, ilmat viilenevät ja puut ovat ilman lehtiä. On taas aika sopeutua siihen, että Suomi ei ole pitkästä kesästä huolimatta trooppisella ilmastovyöhykkeellä vaan yksi maapallon harvoista napapiirivaltioista. Helpottakaamme sopeutumista laulamalla pohjoisimman maakuntamme Lapin maakuntalaulua, Oskar Merikannon säveltämää ja A.V. Koskimiehen sanoittamaa Kymmenen virran maata vuodelta 1906. Muistattehan: Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner. Niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa.
- Kerjääminen, ruinaaminen, vonkaaminen
Politiikassa on tavallisen kaduntallaajan kannalta monia avoimia kysymyksiä. Yksi polttavimmista on se, millainen on huonosti valmisteltu lakiteksti. Lakien huonosta valmistelusta puhutaan tiedotusvälineissä niin usein, että meidän, kansanedustajien työnantajien, uteliaisuus herää miettimään, miten valitsemamme upeat lainsäätäjät työtään joutuvat tekemään.
- Huuto hullujen huoneelta
Aleksis Kivestä ei ole säilynyt yhtään valokuvaa, mutta ainoassa jälkeenjääneessä näköispatsaassa hän pohtii murtuneena maailman menoa leuka nyrkissä. Kun tästä eläessään lähes tuntemattomasta kirjailijasta hänen kuolemansa jälkeen leivottiin suurmiestä, miehen loppuvuosien mielisairaus viimeisteli romanttisen kuvan hauraasta taiteilijasta.
- Silkkaa rautakauppaa
Kovat ajat vaativat kovia vertauksia. Etenkin taloudellisesti kovina aikoina ilmauksetkin muuttuvat kovemmiksi. Muuta ei voi päätellä vihtiläiskuulijamme Hilkka-Maijan lähettämästä lehtiotteesta, jossa Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jarmo Aaltonen analysoi maaliskuussa rautakaupan finanssinäkymiä. Jo jutun otsikko sai kuulijan aistit hereille:
Viime vuonna myynti putosi kuin alasin - rautakauppa nousee natisten
- Ptruu virtsaamiselle!
Vaikka ympärille katsellessa tulisikin joskus kaupunkimaisen urbaani fiilis, vilkaisu sanakirjaan muistuttaa: elämme yhä maaseutuyhteiskunnassa. Tästä ristiriidasta aiheutuu jatkuvasti kiinnostavia tilanteita, kun kaupunkilaisiin ilmiöihin käytetään talonpoikaismaailmasta nousevia termejä, joita niiden käyttäjä ei ole ajatellut loppuun tai edes puoliväliin saakka, kun kosketusta puheen sanoihin ei ole.
- Räätälöinti pysyköön lestissään!
Eipä tainnut arvata villeinkään tai viileinkään visionääri, mikä olisi internetin ja matkapuhelinmaailman tärkein tiedonvälityksen muoto. Se ei ollutkaan kaikkien maailman kirjojen sähköiseksi muunnettu informaatio, elävät monimediaesitykset eksoottisten kansojen toimista eikä edes loputon eroottisten kuvien virta. Se, mihin maailmanlaajuista tietoverkkoa ja laajakaistayhteyksiä eniten tarvittiin olikin kuulumisien vaihtaminen kaverien kanssa, eli niin sanottu sosiaalinen media.
- Olé! Bravo!
Uutiskielessä on paras suosia selkeätä ja ymmärrettävää yleiskieltä. Mutta ei kirjoittajan silti tarvitse härkäpäisesti välttää tilanteeseen sopivia sanontoja vaan kannattaa aina ottaa härkää sarvista ja pyrkiä mahdollisimman kiinnostavaan lopputulokseen.
- Lupauksia ja uhkauksia
Vallanpitäjiä on monenlaisia. Yhteistä heille kaikille on se, että hoidettuaan yhteisiä asioita jonkin aikaa, he haluaisivat jatkaa sitä hautaan saakka. Tällainen epäitsekkyys on meille tuttu presidentti Urho Kekkosen yli 25-vuotiselta kaudelta, jonka lopulla valtiomiehen sanotaan kommentoineen presidenttiyttään Tamminiemessä niin, että mihinkäs sitä vanha mies kotoaan lähtisi.
- Muotisanonnat ovat mahtavia
Muotisanonnat ovat mahtavia. Muotisanontoja on aivan must käyttää ihan sikana, koska ne ovat niin in ja siistejä. Niiden ainoa huono puoli on se, että niitä käyttävät tai ehkä jopa ryöstöviljelevät kaikki muutkin ja siksi ne ovat cool täsmälleen niin kauan kuin kyllästymme niihin. Ja se ei ole kauan.
- Ei pöllömpää!
Lintujen lento saa usein meidän ihmistenkin ajatukset lentämään, ja tämä näkyy lauseiden lentona muutenkin kuin lentävissä lauseissa. Etenkin sellaiset suuret historialliset murtumahetket kuin vallanvaihto viime kesän jalkapallon MM-kisoissa Ranskan ja Englannin pudottua jatkosta saavat aatoksemme liitelemään lennokkaina.
- Putrui putrui!
Kaikkihan tietävät, ettei kannata purra kättä, joka ruokkii eikä tappaa lypsävää lehmää. Nyky-yhteiskunnan etu- ja hyötyverkostot ovat kuitenkin monimutkaisemmat kuin nuo mainitut vanhan ajan muistisäännöt. Muuttujia on enemmän ja lypsyhommissa pitää olla kaiken kaikkiaan tarkempi.
- Tomaattimittaamot
Maapallo on kutistunut ja se näkyy myös kauppojen hedelmä- ja vihannestiskeillä. Niiden kautta suomalainenkin porkkananpurija pääsee tutustumaan eksoottisiin ravintokasveihin. Ei, emme nyt puhu tomaatista, perulaisesta koisokasvista, jonka hedelmä on marja. Emme puhu edes modernin kasvinjalostuksen kukkeasta risteytyksestä, kirsikkatomaatista tai sen isosiskosta, luumutomaatista. Kysymys on luumukirsikkatomaatista.
- Käet keskuudessamme
Yksi rakastetuimmista vanhoista sanonnoistamme on olla äimän käkenä. Tämä johtuu ilmeisesti paitsi siitä, että sanonnan kuvaama pöllämystyneisyys on meille kaikille niin yleinen ja ihana tunne, myös sanonnan soinnukkaasta rytmiikasta.
- Turun vesi, osa n+1
Yhdyssanat ovat niin kuin avioliitto: sanat ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Esimerkiksi sana mummonmarkka tuo mieleemme paitsi mummon ja entisen valuuttamme markan, myös muistikuvan Winston Churchillistä vuonna 1946 esittämässä ajatustaan "Euroopan Yhdysvalloista".
- Ikuinen nuoruus
Nimen antaminen jollekin on usein samalla rajaviivan vetämistä. Kun kutsumme jotain hyväksi, samalla ilmaisemme, että jossain on myös pahaa. Joskus kielen luokitteleva ominaisuus ja todellisuus joutuvat ristiriitaan, esimerkiksi ihmisen kehitys ei aina kulje niin suorasukaisesti, että voisimme sanoa, milloin vauvasta tulee taapero, lapsesta nuori tai aikuisesta vanhus.
- Älä lyö lyömätöntä!
Joskus sanat voivat tyrmätä kuin knock out leukaan tai saada lukijastaan ilmat pihalle kuin uppercut palleaan. Joskus syynä on kirjoittajan taitava jalkatyö, mutta lähes yhtä usein lukijan huolimaton yläkehon ja pään suojaus.
- Jutussa onkin asiaa!? Lue teksti!
Usein luullaan, että tiedostusvälineiden kilpailu olisi syntynyt vasta internetin aikana, mutta kyllä sitä osattiin sisällöllä kisailla ennen vanhaankin. Uutta on kuitenkin internetin mukanaan tuoma klikkailujournalismi: lehtien internetsivujen päätarkoitus ei enää ole uutisvälitys vaan kerätä mahdollisimman paljon klikkauksia, jotta mainostajille on sitten esittää vilkas vaikutelma sivustosta.
- Viikon sitaatti: Silkkaa rautakauppaa
Kovat ajat vaativat kovia vertauksia. Etenkin taloudellisesti kovina aikoina ilmauksetkin muuttuvat kovemmiksi. Muuta ei voi päätellä vihtiläiskuulijamme Hilkka-Maijan lähettämästä lehtiotteesta, jossa Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jarmo Aaltonen analysoi maaliskuussa rautakaupan finanssinäkymiä.
- Viikon sitaatti: Mikä viini sopii oman lihan kanssa?
Viinikulttuurin opettelu ei ole Suomessa helppoa. Maassa, jossa alkoholia sisältäviin juomiin suhtaudutaan joko tilastoimalla juomat halvimpien prosenttien mukaan tai tilastoimalla juomat niiden aiheuttamien maksavaurioiden mukaan, saattaa pilaantuneelta marjamehulta maistuvan juoman ja ruoan makuvivahteiden yhdistäminen olla uusi ajatus. Vuosikymmenien saatossa meille on kuitenkin saatu opetettua perusasiat: punaviini lihan kanssa, valkoviini kalan kanssa.
Viikon sitaatti
Viikon sitaatti on mojova ja kaikin puolin ansiokas kielenkäytön uroteko viikon varrelta.
Viikon sitaattia hokee mielellään kavereilleenkin!
Anna vinkkisi Viikon sitaatiksi!
Jätä vinkkisi tänne.
Lue jätettyjä vinkkejä.
Aristoteleen kantapään uusimmat kuunneltavat
- Aristoteleen kantapää: Kukasta kukkaan
- Aristoteleen kantapää: Kommarivitsejä!
- Aristoteleen kantapää: Kusahtakaamme kyntsöttämään!
- Aristoteleen kantapää: Klähvitt, sanoi lehtopöllö
- Aristoteleen kantapää: Tuotannon rattaat ja kuningaskuluttajat
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - eli pääsiäismysteerien äärellä
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - pääsiäisen mysteerien äärellä (KORJATTU VERSIO)
- Aristoteleen kantapää: Miks' laulaa lintunen?
- Aristoteleen kantapää: Miten tanssia kirjoitetaan?
- Aristoteleen kantapää: Iso d
