Lunta tupaan
Suomen kielessä on lukuisia sanoja lumelle, mutta aina niiden kaikkien käyttö ei suju kuin vettä vaan.
Torppauspäivä!
Keskellä maailman suurinta jääkiekkotapahtumaa, lajin MM-kisoja, on paikallaan kuunnella, miten kuulijaystävämme Äänimeri halusi tarkentaa erästä sivulausetta tammikuisesta ohjelmastamme. Mainitsimme teonsanan torpata, joka urheilukielessä on yleistynyt tarkoittamaan vastustajan fyysistä estämistä, yleensä jääkiekossa pelaajan taklaamista.
Huhtikuun sana
Huhtikuu on kuukausista julmin ja sen huomaa myös Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen kuukauden sanasta. Kielitoimiston sanakirjan toimituksen valitsema huhtikuun sana on nimittäin perhesurma.
Vastakkainasettelun aika ei ole ohi!
Hyvät toverit, hyvät porvarit ja rakas poliittinen keskusta! Tänä vappuna Aristoteleen kantapään sitaattivinkkipartion palopuheen aihe on ytimekkäästi seuraava: vastakkainasettelun aika ei ole ohi! Vaikka muut yrittävät toista väittää, vastakkainasettelu hyvän suomen kielen ja huonon suomen kielen välillä ei ole kadonnut vaan elää voimakkaana!
Sub oculus
Joskus sanoista on vain haittaa. Sen sijaan, että sana helpottaisi asioista puhumista niin, että se antaisi asialle nimen, joka mahdollistaa asiasta puhumisen, sana toisinaan johtaakin ajatukset aivan johonkin muuhun asiaan.
Kyllä kana tietää!
Uusi kansa luulee usein vanhaa kansaa yksinkertaisemmaksi kuin se onkaan, onhan jälkiviisaus viisauden yleisin laji. Joskus tämä näkyy vanhojen sanontojen väärinymmärtämisessä ja väärinkäytössä.
Raittiin ilman ystäville
Vaikka suomen kielestä löytyy lähes kaikille asioille oma sanansa, jatkuvasti eteen tulee asioita, joilla ei ole omaa nimeä. Ajatellaan nyt vaikka paikkaa, jolla saadaan ns. rantojen miehet ja naiset eli modernimmin sanottuna alkoholin suurkuluttajat häiritsemään käyttäytymisellään mahdollisimman harvoja kaupunkilaisia.
Tasokkuuden ongelmat
On hyvä pyrkiä käyttämään sanoja monipuolisesti ja ottaa huomioon niiden kaikki merkitykset – myös kaikilla abstraktiotasoilla. Sanammehan eivät merkitse aina pelkästään niitä asioita, joihin ne sisällöllään viittaavat vaan monilla sanoilla on omat sivumerkityksensä, joko yksin tai sitten sanontojen ja ilmausten osina.
- Sitouttamisbonus!
Nyt hiljaa: Kielitoimistolla on asiaa! Maaliskuun 2012 sana on täällä! Tällä kertaa Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kielitoimiston sanakirjan toimitus on valinnut kuukauden sanaksi sanan sitouttamisbonus.
- Heiniä päin
Näinä järjettöminä aikoina, jolloin yksilön vastuu omasta elämästään on sälytetty yksilölle itselleen, järjen käyttö on tarpeellisempaa kuin koskaan. Mutta yhden ainoan järjen käyttö ei enää modernissa erikoistuneessa maailmassa riitä, tarvitaan erilaisia järkiä.
- Ruuvin kantaan!
Enää ei rakennustyömaiden pyörösahojen ulvahtelua säestä vasaroiden pauke vaan paineilmalla toimivien naulauskoneiden tussahtelu ja etäisesti porakoneen surahduksia muistuttava ääni. Se on tietenkin työkalu, jota ilman ei moderni jokamies voi elää: akkukäyttöinen ruuvinväännin.
- Sijamuotojen keinoin
Suomi on sijamuotojen luvattu maa. Kielessämme lasketaan tällä hetkellä olevan viisitoista sijamuotoa eli kaasosta, joista Wikipedia analysoi kolmen sijan olevan harvinaistumassa.
- Kunnat kartalla
Töttörötöö, on aika julistaa Kielitoimiston valitsema helmikuun 2012 sana! Tällä kertaa Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kielitoimiston sanakirjan toimitus on päätynyt sanaan, joka on: kuntakartta.
- Hanget korkeat nietokset
Eskimoilla on viimeisimmän epävirallisen laskennan mukaan 1.584 sanaa lumelle ja suomalaistenkin lumi-sanat vaan vertyvät lumisten talvien myötä. Meidän kielemme lumi-sanojen määrää ei ole tarkalleen laskettu, mutta uusia tulee koko ajan lisää – voisiko sanoa tuiskuamalla.
- Vaikka läpi harmaan kannon
Suomalaisetko muka metsäläisiä! Ehei! Turha puhua naavapartaisesta kaarnanrapsuttajakansasta, kyllä me olemme jo kaupunkilaistuneet niin, että oksat pois! Etääntyminen metsän siimeksestä on käynyt niin nopeasti, että siitä on välillä hiukan haittaakin.
- Sinikkaa huuleen!
Koska olemme hyvin kasvatettu kansa, kunnioitamme vanhempiamme ja pidämme esi-isiemme luomaa kieltämme täydellisenä luomuksena. Hieno rakennelma se onkin, mutta aina joskus joku huomaa, että kaikki ei olekaan aivan täydellistä.
- Aktio, reaktio
Kuten Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto muistaa, Porin seudulla vanhan kansan säätieteelliset tutkimukset kertoivat mm. että "mitä tammikuussa sataa, se laariin sataa".
- Vintage ei tule yksin!
Joskus on mukava harrastaa nostalgiaa – eli haikailla menneeseen kreikan kielen sanoista nostos, kotiinpaluu ja algos, tuska, johdetun käsitteen avulla. Silloin arvokkaat vanhat esineet olivat antiikkia esineitä, joilla katsotaan olevan arvoa nykypäivänäkin.
- Ostarivinokas!
Oletteko huomanneet, ketkä ruskettuvat keväällä ensimmäisenä? Aivan oikein, ensimmäisinä terveen päivetyksen kasvoilleen saavat ne joilla on varaa matkustella talven aikana kaukomailla ja toisaalta ne, joilla ei ole varaa muuta kuin elää ulkona kesät talvet.
- Paalu tulevaisuuteen!
Aina muotisanoja ja tuoreita ilmauksia ei tarvitse ammentaa englanninkielestä tai mainosrahojamme kärkkyvien sketsiohjelmien aivottomuuksista. Vaikka jääkiekkoväkivalta on tie lajin surkastumiseen, on hienoa, että selostajat puhuvat torppaamisesta.
- Vuoden viikon sitaattivihje: Joka lasiin tarttuu
Vaikka suomalaiset ovat kaiken kaikkiaan suoraselkäisempiä ja järkevämpiä ihmisiä kuin muunmaalaiset ylipäänsä, meilläkin riittää harjoiteltavaa SI-järjestelmän mittayksiköissä. Eikä pelkästään modernissa standardissa vaan myös vanhemmissa, yhä käytössä olevissa mitoissa.
- Skarppauksen jälkeen
Mikä siellä kuusen alla pilkottaakaan... onko se... voiko se olla... kyllä se on! Se on joulukuun sana, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen Kielitoimiston sanakirjan toimituksen väki on poiminut sanatietokannastaan joulukuun aikana.
- Puhdetöiden hämärät hetket
Joskus jokin ilmaus vääristää sisältämänsä sanan merkityksen täydellisesti ja väärä merkitys alkaa elää omaa elämäänsä. Tänään koetamme estää tällaisen tapahtumaketjun – vaikka pelkäämme, että vahinko onkin jo tapahtunut.
- Sisäistä valoa vaikka ulkoa!
Missään muualla maailmassa kuin Suomessa ei asu näin paljon ihmisiä näin pohjoisessa. Niinpä kaamoksen aiheuttamat ilmiöt ovat meillä voimakkaampia kuin missään muualla.
- Saako sanoa eskimo?
Yksi kielenkäytön poliittisen korrektiuden merkkejä on halu kutsua maailman kansoja niiden oikeilla nimillä. Koska meillä on nykyään enemmän tietoa maailman asukkaista, miksemme olisi kohteliaita ja toisaalta myös tarkkoja.
- Nauti ja laakase!
Mainosmies Fred R. Barnard kirjoitti 90 vuotta sitten yhdysvaltalaisessa mainosalan julkaisussa jutun raitiovaunujen kylkien mainoksista otsikolla Yksi katse vastaa tuhatta sanaa. Pian tämä muuttui muotoon yksi kuva vastaa tuhatta sanaa.
- Lentävät laivastot
Saamme kiittää Yhdysvaltain ilmavoimien kapteeni Edward J. Ruppeltia siitä, että vuodesta 1952 olemme voineet kutsua tunnistamattomia lentäviä esineitä tunnistamattomiksi lentäviksi esineiksi, eli englannista lyhennettynä UFO:iksi.
- Yleismaailmallinen mätä
Olemme oppineet, että suuri osa vanhan kansan sanonnoista, joita pidämme erityisen suomalaisina, ovat yhteisiä kaikille kansoille
- Heikennys, höllennys, helpotus
Silloin kun kirjoittajan kielipää heikentyy, sitä pitää vahvistaa. Vahvistamisen tarpeen huomaa yleensä vastaanottajan luetunymmärtämisen heikentymisenä.
- Hitaat syövät!
Tänään Aristoteleen kantapäällä on ilo aloittaa yhteistyö Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja sen Kielitoimiston kanssa. Tästä lähtien julkistamme kerran kuussa kuukauden sanan, jonka Kielitoimiston sanakirjan toimituksen väki on poiminut sanatietokannastaan.
- Laman työkalut
Taloudellinen lama ei ole naurun asia ja niinpä sitä torjutaankin kaikin mahdollisin keinoin. Niin toimittajat kuin eri maiden talousviskaalit, rahoitustirehtöörit sekä finanssikekkeruusit kehittelevät vimmatusti erilaisia työkaluja laman taltuttamiseksi.
- Jokamiehen ja -naisen pronomini
Ihminen oppii parhaiten virheistä. Eikä virheiden tarvitse olla omatekemiä, kyllä muidenkin virheistä voi oppia. Niinpä onkin hienoa, miten me ja ympäristömme opetamme jatkuvasti kielenkäyttöä muille ihmisille tekemällä virheitä!
- Anteeksi, mutta missä täällä on etelä?
Muistatteko vielä esi-isämme, jotka kulkivat luonnossa kuin kotonaan? Se johtui siitä, että luonto oli heidän kotinsa, ja he osasivat lukea luontoa samalla helppoudella kuin me osaamme lukea tv-ohjelmatietoja.
- Käsitysten pölytystä
Ihmisen mieli on niin jähmeä olio, että kaikenlaiset uudistukset ovat sille vaikeita käsitellä. Vaikeita ovat myös kaikenlaisiin uudistuksiin liittyvät ilmaukset.
- Sananvapaus, veljeys, tasa-arvo!
Kulunut vuosi on ollut melkoisen myllerryksen aikaa Välimeren arabivaltioissa. Vallankumous on levinnyt valtiosta toiseen ja muuttunut monessa maassa veriseksi sisällissodaksi. Me täällä länsimaissa voimme vain toivoa, että järkyttävä väkivalta saadaan pikimmiten loppumaan ja että mullistusten seurauksena kansalaisten olot paranevat.
- Pentti, 21. maaliskuuta
Eduskuntavaalien yllättäjä, Perussuomalaiset, on outo lintu vanhoihin puolueisiin tottuneille politiikan seuraajille. Niin varmaan puolueen eduskuntaryhmälle itselleenkin, niin monenlaisia kannanottoja on odotettavissa puolueen edustajien kirjavien taustojen perusteella. Vanha poliittinen vertauskuva kaksilla korteilla pelaamisesta on koetuksella, kun puolueen puheenjohtaja Timo Soini koettaa pitää rivissä puolueensa EU-kriitikot, maahanmuuttokriitikot, lainantakauskriitikot, vähemmistökiintiökriitikot, vanhapuoluekriitikot ynnä muut.
- Pirkat vuosien saatossa
Hyvää Pirkan päivää – hiukan jäljessä mutta kuitenkin! Pirkka on oiva etunimi, joka on ollut nimipäiväkalenterissa vuodesta 1950. Reilun kolmensadan Pirkan lisäksi nimeä juhli 1.9. 20 vuotta sitten perustettu Pirkanmaan liitto Tampereella ja Keskon tuotemerkki, joka taas juhlii 25-vuotista olemassaoloaan.
- Rahaa se on avaruusbiljoonakin!
Luokaamme Aku Ankan munimispäivän kunniaksi silmäys viimeisimpien Akujen puhekupliin käyttökelpoisia sitaattivinkkejä löytääksemme. Voisivatko Ankan nykyseikkailut yhä tuottaa klassisia kansan suussa kulkevia sanontoja?
- Mielenterveydeltään järkkynyt Juha
Näinä päivinä tulee kuluneeksi tasan 35 vuotta sitten siitä, kun legendaarinen suomalainen huumorirockyhtye Hullujussi hajosi vain kolmen vuoden toiminnan jälkeen. Vuosia ei ollut monia, mutta Eeki Mantereen, Holle Holopaisen, Ykä Fonseliuksen ja Tapio Niemelän kvartetin vaikutus suomalaiseen mielenmaisemaan on sitäkin syvempi Viktor Kalborrekeineen, Heimo Hohtoineen ja Bulvanian mielikuvitusvaltioineen.
- Lujia luita ja palveluita
Alati valppaat kuulijamme ovat olleet jälleen valppaina. Keijo Jyväskylästä ihmettelee äskettäisessä viestissään näin: Onko kantapäässä havaittu kovettumista: ennen suomalaisten kieli oli luja mutta jäntevä, nyt siinä kalisee luita. Ennen oli palveluja – nyt on jäljellä palveluita. Pieni luettelo osoittaa kuinka kovasti kolisee: arveluja/arveluita, kujeiluja/kujeiluita, puheluja/puheluita, jne. T töksähtelee ja kolahtelee, j joustaa. Eikö olekin aika kunnostaa kieli lujaan joustavasti etenevään jäntevyyteensä?
- Joka lasiin tarttuu
Vaikka suomalaiset ovat kaiken kaikkiaan suoraselkäisempiä ja järkevämpiä ihmisiä kuin muunmaalaiset ylipäänsä, meilläkin riittää harjoiteltavaa SI-järjestelmän mittayksiköissä. Eikä pelkästään modernissa standardissa vaan myös vanhemmissa, yhä käytössä olevissa mitoissa.
- Simmottos ja tämmöttös runoi
Runoja lukemalla turkulaisen runoliikkeen runoilijoita ei äkkipäätä yhtenäiseksi katraaksi yhdistä. Mukana on tietenkin renttuhenkistä bukovskilaisuutta, kuten Esa Hirvosen runossa Ruosteenpunaista rakkautta vuonna 2001 ilmestyneessä kokoelmassa Harlem.
- Kun klovni nolottaa
Kesä on kiertävien sirkusten ja sirkusklovnien aikaa. Tänä kesänä elokuvateattereissa pyörii myös tanskalainen elokuva Klovni – kyllä nolottaa, joka ei kylläkään kerro sirkuksesta vaan siitä, miten vaikeaa on olla moderni tanskalainen nuori mies.
- Turku – pieleen menemisen syntysija
Turku ei enää ole Suomen pääkaupunki, mutta se määrää monista valtakuntamme asioista. Joka päivä radiossa soitetaan kello kahdeltatoista Turun Tuomiokirkon kellonlyönnit ja kerran vuodessa Turussa julistetaan koko maahan joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta.
- Lounais-suomalaiset kohteliaisuudet, osa 1: sikses
Murteet ja sanontatavat heijastelevat aina muutakin kuin tapaa puhua. Sanontatavat heijastavat Aurajoen rannallakin jotain, mitä epätieteellisesti kutsutaan kansan tai heimon luonteeksi.
- Räjähtävää voimaa
Joskus yksinkertainen asia voi olla maailman suurin ongelma, joka ei ratkea ilman teknistä sanastoa. Otetaan nyt vaikka talven yli kellarissa säilytetty kelaleikkuri – siis sellainen yksinkertainen ruohonleikkuri, jonka käyttövoima on työntäjä itse. Talven aikana kelaleikkuriin on tullut jokin vika. Pyörät eivät pyöri, leikkuri ei leikkaa. Voimansiirtomekanismi piileskelee jossain pyörien koteloiden sisällä, mutta ne vaikuttavat luoksepääsemättömiltä.
- Kultainen munaus
Moni meistä luulee, että kemiaa tarvitaan vain kemianluokassa ja keittiössä, mutta tämä on erehdys – kemian perustietoja tarvitaan jokapäiväisessä kielenkäytössä, aivan kuten kaikkea muutakin yleissivistystä.
Ajatellaan nyt vaikkapa kemiallista määritelmää jaloudesta. Aineiden olemuksesta puhuttaessa se ei liity sielun hienouteen vaan laiskaan kanssakäymisintoon muiden aineiden kanssa. Tästä juontuu muun muassa se, että esimerkiksi jalometalli kulta ei kovinkaan hanakasti yhdy hapen kanssa, eli ruostu. - Kiveen hakattu
Nekrologi on meillä kaavamaiseksi vakiintunut tekstimuoto, vaikka pohjimmiltaan se onkin vapaamuotoinen kirjoitus. Perinteiden ja etenkin hyvien perinteiden kunnioittaminen on myös edesmenneistä puhuttaessa paikallaan, mutta muistokirjoitusta miettiessä kannattaa muistaa myös maailmankirjallisuuden tarjoamat mahdollisuudet.
- Huutava vääryys!
Tutun luonnehdinnan mukaan tiedon tulva tekee ajastamme niin äänekkään, että tullakseen kuulluksi on huudettava. Kukaan ei ole määritellyt aikakautta, jolloin on tullut kuulluksi pelkän kuiskauksen voimalla, mutta nyt kun jokainen koettaa huutaa kaikin voimin, on paikallaan tehdä selväksi muutamia huutamisen pelisääntöjä.
- Rökäleen häviöt ja voitot
Äskettäisten eduskuntavaalien lopputulos oli niin yllättävä, että se aiheutti ristiriitaisia tunteita puolueettomassa toimittajaväessäkin. Lukijat ja kuulijat huomasivat tämän käytännössä sanan rökälevoitto yleistymisenä.
- Epätoivon syövereissä
Alkuvuosi 2011 tullaan muistamaan epätoivon aikana. Näin on pakko päätellä siitä, miten usein viime kuukausina on saanut lukea virheellisiä versioita ilmauksesta viimeinen oljenkorsi. Muistattehan tuon sanonnan hukkuvan viimeisestä oljenkorresta.
- Kuu kukasta kesään, puoli kuuta toisesta kukasta
Kuu kiurusta kesään ja niin edelleen, sanoi vanha kansa ja yllättävän hyvin on sanonta säilynyt uudenkin kansan suuhun saakka. Ehkä syynä on lähestyvän kesän odotus, joka saa suomalaiset vuosi vuoden jälkeen iloitsemaan lentävistä kevään merkeistä.
- Laatusanojen laadintaa
Kevät on hankalaa aikaa myös viestinnässä. Lisääntyvä valo saa meidät käyttämään uljaita ilmauksia innokkaan kiihkon vallassa ja harkintakykymme sumenee ennätyksellisen herkästi.
- Hovinsa kullakin
Suomi on niin tasavaltainen maa, että monet monarkiassa aivan luonnolliset asiat ovat meille tavattoman vaikeita. Esimerkiksi meille on kovin vaikeata muistaa se, että kun kuningas syö päivällistä hovinsa kanssa, vain kuningas istuu, kaikki muut seisovat. Myöskään se ei tahdo mennä kaaliimme, että ohitettaessa tyhjää valtaistuinta tai hallitsijan ruokapöytää, sen suuntaan kumarretaan tai niiataan, vaikka istuin olisi tyhjä.
- Politiikan sanakirja
Vaalien alla julkaistaan usein vaalikirjoja, joista ei vaalien jälkeen ole juurikaan iloa. Turkulaisen politiikantutkijan Matti Wibergin kokoama ja Kalevi Koukkusen toimittama Politiikan sanakirja julkaistiin juuri parahiksi näihin eduskuntavaaleihin, mutta sen painoarvo yltää kevyesti monien tulevienkin vaalien yli. Kirja mainostaa olevansa ”inhorealistin versio”, mutta varsinaisesti lukija vaikuttuu työn perinpohjaisuudesta. Vaikka Wikipediaankin on kantautunut ”kärjekkäistä konservatiivisista mielipiteistään tunnetun” Wibergin maine ”poleemisena keskustelijana”, Politiikan sanakirjasta huokuu vankka tieteellinen huolellisuus.
- Ja suolavettä päälle!
Suomalaiseen aprillipilailuun kuuluu pilan paljastamiseen liittyvä loru: aprilliä, syö silliä ja juo kuravettä päälle. Lähteestä riippuen kuravesi on joskus – ehkä jopa alunperin – korvattu suolavedellä.
Mitä silli tekee pilailulorussa? Sana silli rimmaa somasti sanan aprilli kanssa. Toisaalta ennen vanhaan keväällä alkoivat tuoreet ruokatarvikkeet olla vähissä, joten jäljellä ei ollut kuin suolaamalla säilöttyjä elintarvikkeita, kuten suolasilliä. Suolasillin syömisestä taas tulee kova jano, joten ainakin suolaveden juottaminen pilan kohteelle edustaisi aprilliperinnettä sadistisimmillaan.
- Lihaksia säästämättä, laadusta tinkimättä!
Ihminen on käynyt kuussa, mutta yhä ihmisen oma anatomia on suuri arvoitus suurelle osalle meistä. Jopa tuhansien suomalaisten lihamestarien pomo, Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki sekoitti kuuluisassa kokovartalopääministeripuheessaan ihmiskehon osasia sikin ja hiukan myös sokin.
- Löylyä nettikeskusteluun!
Internetin keskustelupalstoja moititaan paljon, mutta niistä löytää nopeasti avun mitä erikoisimpiin ongelmiin. Kuten nyt vaikka siihen, voiko vuoden -68 Fender Bassman –nimisestä kitaravahvistimesta kuuluvan häiriöäänen syy olla se, että toisen pääteputken ulostulojännite on 40 mV, toisen 20 mV. Kun kiinnostus johonkin asiaan on suuri ja foorumi on sopiva, toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat valmiita jakamaan kokemuksiaan uskomattoman antautuneesti.
- Nikita, Koivisto ja Pushkin
Jo toinen ankara pakkastalvi on tuonut katukuvaan jo katoamassa olleen asusteen, karvalakin. Ympärillämme vilisee karvahattuja, karvareuhkoja ja ties mitä. On aika soittaa Sastamalaan modistimestari Raija Mäkiselle ja kysyä: mitä ympärillämme oikeastaan vilisee.
Monet muistavat karvalakkimalleista ensin nikitan ja koivistolaisen. Nikita tulee Neuvostojohtaja Nikita Hruštšovista, joka aikoinaan lahjoitti presidentti Kekkoselle tuuhean sudenkarvahatun. Lakin malli – lippa edessä ylhäällä ja korvaläpät joko korvilla tai solmittuna päälaella – tunnettiin meillä aiemmin nimellä porilainen, mutta nikita syrjäytti hattumallin aiemman nimityksen.
- Sanavarasto
Vaikka laskukaudella on monenlaisia hankaluuksia, yhtä tuskaa on elämä orastavalla nousukaudellakin. Emmekä nyt tarkoita talouden ylikuumenemista, inflaatiota tai stagflaatiota. Tarkoitamme sitä, voiko sanoa niin kuin Taloussanomat kirjoitti tammikuun alussa, eli näin:
Apple on myynyt iPadeja kuin siimaa, ja tableteista on tullut it-alan tämän hetken tärkein tuote.
- Moninaiset synonyymit
Lauluissa rakkaalle on löydetty mitä moninaisimpia synonyymejä. Jo pelkästään Reino Helismaan sanoittamassa Sokeripala-balladissa Olavi Virta lauloi tunteiden kohteesta ruusuna, kissana, sokeripalana ja helmenä. Myös enkelit, linnut ja erilaiset kukat ovat olleet iskelmäsanoittajiemme suosikkikuvastoa silloin, kun halutaan puhua uskottavasti rakkaudesta.
- Klassisen urheilun ystäville
Meitä kaikkia urheilujournalismin ystäviä on vaivaannuttanut viime vuosina yleistynyt tapa juhlia tiettyjä pelejä jo etukäteen kutsumalla niitä klassikoksi. Etenkin jalkapallon ja jääkiekon paikallisotteluita yritetään näin dramatisoida katsojien houkuttelemiseksi katsomoihin, ikään kuin yleisölle ei riittäisi joukkueiden hyvä peli. Viimeksi jääkiekkojoukkueet Jokerit ja HIFK ovat mainostaneet Olympiastadionilla pelattavaa ulkoilmaottelua talviklassikoksi, vaikka kyseessä on stadionkohtaamisen ensimmäinen kerta.
Urheilullisen klassikko-nimityksen esikuva on Espanjassa, jossa Real Madridin ja FC Barcelonan välistä kohtaamista kutsutaan El Clásicoksi. Joukkueet kohtaavat pari kertaa vuodessa ja kyseessä on ehkä maailman katsotuin seurajoukkueiden ottelu. Tällä espanjalaisten joukkueiden ottelulla on yli sadan vuoden historia, joten kyseessä on hyvällä syyllä jalkapallon klassikko.
- Monossa sittenkin elämää!
Vuodenvaihteen kiehtovin tähtitieteellinen uutinen tuli joulukuussa kalifornialaisen järven pohjalta. Yhdysvaltain avaruustutkimusvirasto Nasa ja ryhmä biologeja oli löytänyt lähinnä myrkyllisestä arseenista koostuvan järven pohjamudista eliöitä, jotka elivät ja lisääntyivät aivan menestyksellä pelkän myrkyn voimalla ilman happea ja valoa.
Uutinen päästi jokaisessa meissä asuvan ufo-hihhulin mielikuvituksen lopullisesti vapaaksi: elämä voi olla mahdollista jopa Saturnuksen kalsean Titan-kuun pinnalla! Toisaalta uutinen korosti sitä, että vaikka tiede on tiennyt, että elämä pelkässä myrkyssä ei ole mahdollista, se on silti mahdollista. Tieteeseen kuuluu siis oleellisesti se, että mahdoton voi osoittautua mahdolliseksi ja eilisen huuhaa saattaa olla huomisen faktaa.
- Valoa kalloon!
Tiede on kielen käyttäjälle siitä hankala elämänalue, että se keksii koko ajan uusia kommervenkkejä, joille pitäisi keksiä kätevä, mukiinmenevä ja suuhun sopiva nimi. Ulkomaiset tiedemiehet eivät aina ota suomen kieltä tarpeeksi huomioon uusia tutkimustuloksia löytäessään, mutta onneksi meilläkin tiedettä vielä tehdään.
- Suopukaamme!.
Syksyn pieni kielellinen maanjäristys oli se, kun Helsingin Sanomat otsikoi pienen juttunsa nuorison maanpuolustusasenteista lokakuun puolivälissä näin:
Nuoret miehet suopuvat armeijaan iän myötä.
Verbi suopua on saanut sanoista kiinnostuneen kansan liikkeelle. Nimimerkkikuulijamme M.Laurila kysyy, onko toimittaja savolainen, joka on koettanut kirjoittaa, että "miehet saapuvat armeijaan", mutta sortunut teonsanan kohdalla kotimurteeseensa. Nimimerkki jet taas kirjoittaa: "Vaikka ymmärränkin Sanoma-konsernin tehokkuustavoitteet, en voi muuta kuin kietyä tämän hämärän uusverbin käyttöön".
- Mitä konservatoriossa konservoidaan?
Oletteko koskaan miettineet konservatoriolaitoksen nimeä: mitä tekemistä musiikin opiskelulla ja eläinten täyttämisellä eli konservoinnilla voi olla keskenään? Ei tietenkään mitään. Konservatorio -nimen tausta on vielä ihmeellisempi. Säveltäjä Eero Hämeenniemi paljasti sen äskettäisessä blogi-kirjoituksessaan Ylen klassisen musiikin Facebook -sivulla. Kirjoituksessaan Musiikkiturismia Hämeenniemi kirjoitti 1700-luvun venetsialaisista orpokodeista. Orpokodeissa, kuten Ospedale della Pietàssa pojille opetettiin käsityöammatteja ja tytöille musiikkia. Musiikinopettajina toimivat monet myöhemmin kuuluisuuteen nousseet sankarit kuten Antonio Vivaldi, jonka tuotannosta suuri osa on sävelletty näitä orpotyttöjen orkestereita varten.
- Ikkunaremonttiin!
Sokea kanakin löytää jyvän, tiesi vanha kansa sanoa. Tämä pätee yhä, saimme nimittäin kuulijanimimerkki Sokealta kanalta marraskuussa seuraavanlaista postia:
Mitä ovat aikaikkunat? Niitä viljelee etenkin Mauri Pekkarinen, viimeksi uutisissa puhuessaan telakkatuista. Ja aiemmin ministeri Linden puhui aikaikkunasta postilain yhteydessä. Voisivatko ministerit selittää mikä on tämä aikaikkuna?
Koska ministerit ovat kiireistä kansaa, emme odota vastausta heiltä, vaan otamme etymologisen sanakirjan kauniiseen käteen. Ikkuna on itämerensuomalaisissa kielissä tuttu reikä seinässä, samoin kuin vatjan ja viron versio akkuna, joka oli meilläkin hallitseva nimitys ennen 1800-lukua. Mutta tämä ei auta meitä aikaikkunan kanssa mihinkään. Ei myöskään ruotsin fönster, jonka naapurimme omaksui latinan fenester-sanasta.
- Kärsien tie
Suomen kielen sijamuodot eivät ole kenenkään suosikkikeskustelunaihe. Yksi muistaa illatiivin, toinen ablatiivin ja kolmas aperitiivin, mutta kukaan ei muista, mihin ne viittaavat. Käytännössä asia on ilmiselvä – sijamuodot ovat oikeastaan maailman nerokkain keksintö – mutta miksi niitä pitää olla niin monta ja miksi suomen kielen perusasioiden nimet pitää olla latinaksi?
- Mitä konservatoriossa konservoidaan?
Oletteko koskaan miettineet konservatoriolaitoksen nimeä: mitä tekemistä musiikin opiskelulla ja eläinten täyttämisellä eli konservoinnilla voi olla keskenään? Ei tietenkään mitään. Konservatorio -nimen tausta on vielä ihmeellisempi. Säveltäjä Eero Hämeenniemi paljasti sen äskettäisessä blogi-kirjoituksessaan Ylen klassisen musiikin Facebook -sivulla. Kirjoituksessaan Musiikkiturismia Hämeenniemi kirjoitti 1700-luvun venetsialaisista orpokodeista. Orpokodeissa, kuten Ospedale della Pietàssa pojille opetettiin käsityöammatteja ja tytöille musiikkia. Musiikinopettajina toimivat monet myöhemmin kuuluisuuteen nousseet sankarit kuten Antonio Vivaldi, jonka tuotannosta suuri osa on sävelletty näitä orpotyttöjen orkestereita varten.
- Dimokraattinen manifesti
Liikeyritysten johtamisen eli manageroinnin menetelmät ovat jatkuvan pohdinnan alaisena. Suomessa on kauan luotettu armeijasta tuttuun ylhäältä alaspäin lähteviin komentoihin perustuvaan johtamiseen, kun taas monessa paikassa maailmalla on lähdetty jopa demokraattisiin johtamiskokeiluihin. Ehkä jatkuva keskustelu johtuu maantieteellisestä sijainnistamme, jossa itäinen komentomentaliteetti ja läntinen keskusteleva asioiden edistäminen kohtaavat.
- Eepoksesta elokuvaksi
Kuulkaa! Keihäsdaanien kansankuninkaitten muinaisesta maineesta meille on kerrottu,
kuinka valtiaat ammoin tekivät urotöitä.Näillä sanoilla alkaa Beowulf, joka ilmestyi suomeksi vasta 1999. Sankariuden urhokas sävy uhkuu jo tästä Osmo Pekosen käännöksen alusta. Onkin yllättävää, että elokuvantekijöiden kiinnostus Beowulfia kohtaan on virinnyt vasta 2000-luvun alkuvuosina.
- M-sana?
Sana romani otettiin suomen kielessä käyttöön noin sata vuotta sitten. Se on koko ajan yleistynyt niin, että nimitystä mustalainen kuulee nykyään enää kovin harvoin. Mutta voiko sitä käyttää enää ollenkaan, onko se loukkaava, onko se jo ns. m-sana, hiukan niin kuin pahamaineinen n-sana?
- Mitä tekevät ne artikkelit siellä
Kielet vaikuttavat toisiinsa monin tavoin. Tiedämme hyvin, että ruotsinkielen tapa muodostaa uusia sanoja ei sovi kauhean hyvin suomen kieleen, oli se sitten miten mukavuusrikasta tahansa. Ymmärrämme myös, että deittailu on aivan eri asia kuin seurustelu, vaikka sana kertookin yleensä enemmän käyttäjänsä sanavaraston tilanhallintasuunnittelun pettämisestä kuin parisuhdetoiminnan vivahteentajusta.
- Tää armas, kallis maakuntalaulu!
Maakuntalauluja laulettiin kouluissa aikoinaan musiikinopetuksen perusmateriaalina, joten niiden säkeistä on tarttunut suomalaiseen puheenparteen paljon lainauksia. Kaikille tuttu miss' laaja aukee Pohjanmaa tulee Vaasan marssista, kuulkaa korpeimme kuiskintaa Nälkämaan laulusta ja kauas missä katse kantaa yli peltojen Satakunnan laulusta. Kaikki maakuntalaulujen rivit eivät tietenkään ole ikimuistoista runoutta. Monet lauluista vaikuttavat toistensa kopioilta: ensin luetellaan seutukunnan maisemapiirteitä, maakunnalle tyypillisiä kasveja sekä eläimiä ja sitten ylistetään asukkaiden ahkeruutta ja lopuksi varoitetaan, että vainolaiselle käy kalpaten.
- Meidän omistusliitteemme
Yksi uhanalaisimpia kielemme hienoista vivahteista on omistusliite eli possessiivisuffiksi. Meille myydään sinun soneraa, nettikeskustelussa tivataan ootko sä nyt ihan tosissaan ja onpa jopa uutisoitu, että Kotus viettää syntymäpäivää. Tämä omistamissuhteiden tajun hämärtyminen on outoa, koska esineiden omistaminen on yhteiskunnassamme yhä suositumpaa. Jos eläisimme yhteisomistukseen perustuvassa askeettisessa kommuunissa possessiivisuffikseista luopumisen voisi ymmärtää, mutta että nykymaailmassa, jossa kansa kilvan suojaa omaisuuttaan kaiken maailman hälytyslaitteilla ja vartiointipalveluilla.
- Jäätymistä vastaan
Jälkipolvien Aleksis Kivelle rakentamaan marttyyri-imagoon kuuluu muistella, miten August Ahlqvist mollasi Kiveä. Ahlqvistillä oli aikansa julkisuuskoneisto puolellaan, mutta jos Kivellä olisi ollut vastaavat kanavat, olisi hänkin varmaan vastannut samalla mitalla. Julkiseen hyökkäilyyn Kivi ei kyennyt, mutta yksityisesti hän saattoi arvioida Ahlqvistin töitä ankarastikin. Näin tuleva kansalliskirjailija ruoti A. Oksasen eli August Ahlqvistin runoja eräässä kirjeessään vuona 1869:
- Tekniikkaan liittyvät ilmaukset
Kun muutamme puhetapojamme modernin tekniikan vaatimusten mukaisesti, kannattaa muistaa, että tekniikkaan liittyvät ilmaukset kestävät yhtä kauan kuin ilmaukseen liittyvä tekniikka. Poikkeuksena tästä säännöstä ovat sanonnat täyttä höyryä, ei kannettu vesi kaivossa pysy ja tupen rapinat.
- Poliittisesti korrektia kieltä moititaan turhaan
Niin sanottua poliittisesti korrektia kieltä moititaan usein siitä, että se mutkistaa päivänselviä asioita ja johdattaa turhan herkkänahkaiseen ilmaisumaisemaan, jossa ei lopulta voi enää sanoa mitään. Ja näinhän se on, mutta on se joskus toisinkin.
- Riihestä ruuheen
Monet elämän ilmiöt ovat niin teoreettisia ja käsitteellisiä, että niistä on helpompi puhua, kun niille antaa käsin kosketeltavan nimen. Yksi tällaisista on useiden aivojen ajatteluelin tai ajattelutilaisuus eli aivoriihi. Riihi on maanviljelytermi, ja jos asioita puidaan aivoriihessä, siinä tietenkin seuloutuvat jyvät akanoista.
- Suvaitsevaisuutta saroille!
Puutarhanhoito on ristiriitaista hommaa. Sellaiset kasvit jotka helpoiten maassa kasvaisivat – eli rikkaruohot – pitäisi pitää loitolla ja ne kasvit, jotka eivät mitenkään tahtoisi kasvaa – eli hyötykasvit – pitäisi saada kasvamaan.
- Riviin järjesty!
Muistatteko rivitanssin? Sen yhdessäolomuodon, joka ei muistuttanut tanssia mitenkään, vaikka sen juuret ovat yhdysvaltoihin muuttaneiden eurooppalaisten kansantansseissa. Yhtä pelottava muoti on kirjoittavan kansanosan sanavarastoon pesiytynyt tapa liittää sana rivi mitä harkitsemattomimpiin yhteyksiin.
- Tilaa viikon sitaattivihje kännykkääsi
Aristoteleen kantapää antaa viikoittain kuulijoilleen sitaattivihjeen sitaatista, jonka käyttöä kannattaa suosia ja harjoittaa, koska se sulostuttaa maailmaa ja parantaa elämänlaatua.
- Pätkän päälle parempi
Nykymaailma on niin nopea, että koko ajan syntyy uusia asioita, joille kielessämme ei ole sanaa. Moneen uutuuteen löytyy vanha sana, kuten tietokonemaailman pilvelle, tosissaan olevan ihmisen asenteelle ja modernin seurustelijan duunaamiselle. Mutta on myös sanoja, joiden edessä suomalaissuut jäävät pyöreiksi.
- Suoraselkäisyyttä ilmassa!
Harvoin kuulee nykyihminen järjen ääntä etenkään kun on kyse liikeyritysten tai valtion virastojen uusista nimistä. Kesäkuussa pääsimme kuitenkin tällaisesta nauttimaan, kun Helsingin Sanomat haastatteli Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratiaa. Yksi kysymyksistä koski sitä, milloin laitos muuttaa nimensä, kun Tielaitos on muuttunut Destiaksi, Posti Itellaksi ja Liikennevirasto TraFiksi.
- Ohran ottajien kansa
Kieliasiat ovat siitä mukavia, että ne vievät meidät parilla sanalla historiaan, biologiaan ja elämäntapojen jatkuvan muuttumisen äärelle. Niin kuin nyt vaikka sanonta ottaa ohraleipä.
- Entä miten tämä asia on hoidettu Venäjällä?
Suomen kielen historia on niin lyhyt, että tuntuu siltä, kuin kielemme olisi koko ajan vieraskielisen aineksen uhkaama. Onkin kiinnostava lukea taannoisesta Kielikello-lehdestä Elina Majurin juttu siitä, miten vierassanoihin ja uudissanoihin suhtaudutaan Venäjällä.
- Sitä kuusta kuuleminen!
Suomen kielessä on monia sanoja, jotka näyttävät samoilta, vaikka niiden merkitys on eri. Kaksi näistä sanoista on numeroa kuusi ja puulajia kuusi merkitsevät sanat.
- Runoilija, alkaa L-kirjaimella ja päättyy O-kirjaimeen
Monet Eino Leinon runosäkeistä ovat suosittuja kuolinilmoituksissa. Ne ovat niin suosittuja, että joissain kuolinilmoituksissa Leinon runoksi väitetään myös runoa, joka ei Leinon runo ole.
- Jos ajat
Komiteatyönä suunnitellut raittiuskampanjat ovat helppo maalitaulu vääräleuoille. On totta, että aina kampanjat eivät ole kohdanneet sitä realismia, joka kaduilla ja teillä viikonloppuisin ja juhlapäivinä vallitsee. Mutta kyllä liikenneraittiuskampanja joskus osuu maaliinsakin. Voihan komitea toimia myös ideariihen sytyttämänä nerokkaana työryhmänä.
- Juorun valtateillä
Nykyaikaa on kulunut jo monta vuotta, mutta tiedon tulva vaivaa meitä yhä, eikä parannusta tilanteeseen kuulu. Tietotulvan lajitteluun ei ole löytynyt helppoja ratkaisuja ja yhä täytyy jokainen mahdollinen tiedonjyvä tutkia erikseen ja punnita sen tietopitoisuus. Ei ihme, että etenkin nuorten on vaikea omaksua elämäänsä samaa tiedonhaluista asennetta, jonka aiemmat tiedonpuutteessa eläneet sukupolvet ovat luonnostaan oppineet.
- Vuonna siis 2005
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, on vanha, mutta kovin ajankohtainen viisaus. Ajatellaan nyt vaikka sitä ajanlaskuun liittyvää ongelmaa, miten puhutaan vuosisadan ensimmäisestä vuosikymmenestä: luulimme, että se jäi 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, mutta ehei, se on täällä taas.
- Viikon sitaattivihje: Ollaan katealueella!
Kun muutamme puhetapojamme modernin tekniikan vaatimusten mukaisesti, kannattaa muistaa, että tekniikkaan liittyvät ilmaukset kestävät yhtä kauan kuin ilmaukseen liittyvä tekniikka. Poikkeuksena tästä säännöstä ovat sanonnat täyttä höyryä, ei kannettu vesi kaivossa pysy ja tupen rapinat.
- Viikon sitaattivihje: Homeroksesta Homeriin
Oliko Homeros oikea 2700 vuotta sitten elänyt henkilö vai ei, jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. Homeros jatkaa kuitenkin seikkailujaan modernissa maailmassa: onhan Simpsoneiden, tuon legendaarisen piirrossarjan perheen isän ja keskeisen päähenkilön etunimi Homer, joka on englantia ja tarkoittaa samaa kuin Homeros.
Viikon sitaattivihje
Aristoteleen kantapää antaa viikoittain kuulijoilleen sitaattivihjeen sitaatista, jonka käyttöä kannattaa suosia ja harjoittaa, koska se sulostuttaa maailmaa ja parantaa elämänlaatua.
Aristoteleen kantapään uusimmat kuunneltavat
- Aristoteleen kantapää: Kukasta kukkaan
- Aristoteleen kantapää: Kommarivitsejä!
- Aristoteleen kantapää: Kusahtakaamme kyntsöttämään!
- Aristoteleen kantapää: Klähvitt, sanoi lehtopöllö
- Aristoteleen kantapää: Tuotannon rattaat ja kuningaskuluttajat
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - eli pääsiäismysteerien äärellä
- Aristoteleen kantapää: Paskhan reissut - pääsiäisen mysteerien äärellä (KORJATTU VERSIO)
- Aristoteleen kantapää: Miks' laulaa lintunen?
- Aristoteleen kantapää: Miten tanssia kirjoitetaan?
- Aristoteleen kantapää: Iso d
