Sarja on päättynyt
Minttu, Jason ja Peikonhäntä
Miten Peikko saisi karkoitetuksi tungettelevan prinsessan? Miten tuhdista pikkutytöstä tulee kuningatar Iida Iso? Miten nykyäiti poikkeaa Grimmin satujen noidasta? Eeva Luotosen vieraana on Päivi Heikkilä-Halttunen joka on tutkinut ongelmia ja ratkaisuja lasten kuvakirjoissa.
Venäläisen kirjallisuuden historia
Tänä syksynä ilmestyi ensimmäinen suomeksi kirjoitettu Venäläisen kirjallisuuden historia. Eeva Luotosen vieraana ovat kirjan päätoimittajat Kirsti Ekonen ja Sanna Tusoma.
Hyvä paha tyttökirja
Ohjelmassa ollaan lapsuuden lukukokemusten äärellä ja pohditaan miten sama kirja voi olla sekä ärsyttävä ja ihastuttava, ja miten sama sankaritar voi antaa sekä hyvää että huonoa esimerkkiä.
Pikku prinsessa ja ystävät
Frances Hodgson Burnettin klassikko Pikku prinsessa on saanut jatko-osan, nimeltään Pikku prinsessan ystävät. Miten englantilainen nykykirjailija Hilary Mckay on tavoittanut vanhan tyttökirjan tunnelman?
Maksim Gorki
Oliko Maksim Gorki hyvä kirjailija vaiko vain palopuhuja, propagandisti, kasvattaja? Voiko Maksim Gorkin liittää venäläisiin viisaisiin? Eeva Luotosen vieraana on emeritiusprofessori Pekka Pesonen.
Nibelungein laulu
Mitä tapahtuu Nibelungein laulussa, jossa vilisee ritareita, aarteita, hunneja, lohikäärmeitä, prinsessoja joista tulee kostonhimosia kuningattaria? Mikä on satua, mikä historiaa?
Eeva Luotosen vieraana on historiantutkija Sini Kangas.
Parsifal
Eeva Luotosen vieraana historiantutkija Sini Kangas.
Lukijana Ville Tiihonen. Suomennos Jukka Pajukangas.
Benvenuto Cellini, taiteilija ja kerskuri 1500-luvun Firenzessä
Giorgio Vasari kirjoitti kuuluisan Taiteilijaelämäkertoja -kirjansa firenzeläisistä taiteilijoista, mutta ei maininnut Benvenuto Celliniä kuin ohimennen kamalana riitapukarina.
Mutta mitä teki Cellini? Hän kirjoitti oman elämäkertansa, huikean seikkailukertomuksen läpi työpajojen, hovien ja kujien.
Joki mittaa miestä
James Dickeyn Syvä joki ja Norman Macleanin Ja keskellä virtaa joki - teosten keskiössä ovat suuret joet, joissa mitataan miestä, miehuutta, elämää ja jotain elämää suurempaa.
Eeva Luotosen vieraana fil.tri Mikko Saikku.
Kivi, Kalevala ja Ossianin laulut
Ossianin laulut rantautuivat myös Suomeen ja Turun romantikot lukivat niitä innolla. Opiskelijat lähtivät salomaille keräämään suomalaista kansanrunoa ja Aleksis Kivikin kirjoitti "hiilumustista kiharoista". Kuitenkaan Ossianin laulujen vaikutusta ei lähdeluetteloissa mainosteta. Hävettikö niiden ihana melodraama? Pelottiko kiista niiden alkuperästä? Olivatko ne sittenkin suurta huijausta?
Eeva Luotosen vieraana emeritusprofessori Satu Apo.
Valistus, vallankumous ja Ossianin laulut
Valistuksen valon keskeltä nousivat Ossianin laulut 1700-luvun lopun suureksi suosikiksi. Bardit laulavat menneisyyden sankareista, taisteluista ja rakkauksista, myrskyisästä luonnosta ja hämärän hetkistä. Miten näin kävi? Eikö 1700-luvun pitänyt olla järjen vuosisata? Eeva Luotosen vieraana fil.tri Teemu Ikonen.
Paul ja Virginia - idylli ennen vallankumousta
Eeva Luotosen vieraana filosofian tohtori Päivi Kosonen. Lukijana Juhani Rajalin.
Mitä Jean-Jacques Rousseau tunnustikaan?
Jean-Jacques Rousseau asetti Tunnustuksilleen kovat päämäärät: hän aikoi kertoa itsestään kaiken itseään säästämättä. Mitä hän kertoi ja mitä jätti kuitenkin kertomatta?
Saako Pamelasta kapinallisen?
Samuel Richardsonin Pamela -kirjat olivat 1740-luvun hittikirjoja ja ensimmäisiä romaaneja. Pamela sai myös ivaa osakseen, palvelustytön hyveellistä tarinaa epäiltiin ja pilkattiin. Mutta oliko Pamela muutakin kuin vain hyveellinen? Oliko hän sittenkin myös aikansa kapinallinen?
Avainsanoja 1700-lukuun
Mitä tapahtui kirjallisuudelle 1700-luvulla, valistuksen ja vallankumouksen vuosisadalla? Teemu Ikosen "1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia" antaa siihen useitakin johtolankoja ja avainsanoja.
Venäläisen kirjallisuuden kysymyksiä
Mistä ihmiset elävät, kysyy venäläinen kirjallisuus. Mutta löytyykö oikeaa ainoaa yksiselitteistä vastausta? Tätä pohtii Eeva Luotosen vieraana emeritusprofessori Pekka Pesonen.
Lukijana Juhani Rajalin.
Kuinka Kotiopettajatar sai jatko-osat
Miten kolme kuuluisaa kirjaa kietoutuu yhteen? Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaani, Daphne du Maurierin Rebekka ja Jean Rhysin Siintää Sargossameri kertovat samankaltaista tarinaa eri vuosikymmeninä. Eeva Luotosen vieraina kääntäjä Maria Lyytinen ja kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist. Lukijana Ella Pyhältö.
Pikku prinsessa ja ystävät
Frances Hodgson Burnettin klassikko Pikku prinsessa on saanut jatko-osan. Miten englantilainen nykykirjailija Hilary Mckay on tavoittanut vanhan tyttökirjan tunnelman? Eeva Luotosen vieraina kääntäjä Maria Lyytinen ja kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist. Lukijana Ella Pyhältö.
Hyvä paha tyttökirja
Ohjelmassa ollaan lapsuuden lukukokemusten äärella ja pohditaan miten sama kirja voi olla sekä ärsyttävä ja ihastuttava, ja miten sama sankaritar voi antaa sekä hyvää että huonoa esimerkkiä. Eeva Luotosen vieraina kirjailijat Virpi ja Maria Hämeen-Anttila. Lukijana Ella Pyhältö.
Jouluisia kertomuksia
Miten jouluevankeliumin tunnelma muuttuu, kun ajattelee että majatalon emäntä kuitenkin avasi oven - vaikkapa vain talliin? Kuinka paljon rohkeutta vaadittiin tuhlaajapojalta, että hän uskaltaa palata? Millainen ihme tapahtuu kertomuksessa Viisi leipää ja kaksi kalaa?
Paholaisen historiaa
Paholainen on kulkenut pitkän tien ennen kuin on päätynyt rokkibändien maskotiksi. Hän on ollut syyttäjä, kiistäjä, haastaja, Jumalan apupoika ja työrukkanen. Hänen maineensa on vaihdellut kaameasta kauneimpaan, sillä ennen lankeamistaan hänhän oli Lucifer, täydellisistä täydellisin.
Millainen oli nuoruus runossa 1940-1950 -luvuilla?
"Mikään ei ohitse kulje", räyskäyttää nuori Aila Meriluoto
esikoiskokoelmassaan, ja tähän voisi lisätä sanan "enää". Teinivuodet sodassa olivat ohitse. Pojat astuvat markkinoille 1940-luvun lopulla. Paavo Haavikko tiukkana ja niukkana. Pentti Saarikoski leikitellen, rehvastellen.
Millainen oli nuoruus runossa 1920-1930 -luvuilla?
Kuuluuko nuoruuteen aina katu, kipu, kaipaus ja kapina? Nuoruusrunoista päätellen kuuluu. Jo V.A. Koskenniemi kirjoitti runoja, joissa katu kaikui askelista ja työtön puristaa kätensä nyrkkiin.
Ajattomia aiheita kirjallisuudesta ja kulttuurista. Toimittajana Eeva Luotonen.
