Torstaisin klo 10.05 - 11.00
Kalle Haatasen sivut ovat siirtyneet
Kalle Haatasen ohjelman sivut ovat muuttaneet uuteen paikkaan. Sisällöllisesti muutoksia ei ole.
Uskonnottomuus
On väärin ajatella, että tiede olisi jotenkin ateismin asialla - pikemminkin voisi väittää, että tiede tekee asioita ja toimii omilla laeillaan, jotka ovat kehittyneen valtavin harppauksin. Se ei tarvitse mitään suhdetta uskontoon, ei ateismia eikä teismiä.
Loppuuko länsimaiden makea elämä?
Jotkut talouden tutkijat ovat sitä mieltä, että finanssikriisin juuret ovat energiapulassa. Vuonna 2005 öljyn tuotannossa oli historiallinen huippuvuosi. Sen jälkeen tuotanto on laskenut ja arvellaan että vuoden 2005 tasolle ei enää ikinä päästä. Helposti hyödynnettävät fossiiiliset energiavarat ovat loppumassa ja uudet esiintymät ovat joko syvällä merenpohjassa tai ne ovat muuten hankalasti jalostettavia.
Raatteen tie -myytti ja todellisuus
Raatteen tie on monille suomalaisille tuttu suurtaistelun paikka talvisodassa. Filosofian tohtori, historioitsija Teemu Keskisarja valottaa tämän taistelun taustaa ja kulkua rivimiesten perspektiivistä.
Kuvien tulkinta
Kuvat ja kuvien tulkinta risteävät usein filosofian kanssa, kertoo dosentti Anita Seppä. Niinpä kuvien tulkinta on monitieteistä ja usein käsitteiltään vaikeaa.
Työelämän hyveet
"Jo muinaiset kreikkalaiset" on kulunut fraasi. Viime vuosina Aristoteleen merkitys on kuitenkin noussut erittäin suureksi. Erityisesti Aristoteleen etiikka eli hyve-oppi on oiva suunnistuskeino modernissakin maailmassa. Eetikko Antti Kylliäinen pohtii Aristoteleen käsityksiä hyveistä ja moraalista sekä sijoittaa ne moderniin työelämään.
Ilkeilyn monet kasvot
Ilkeily on taitolaji, kertoo prof. Pirkko Muikku-Werner. Ehkä tärkein erottelu on kiusaamisen ja ilkeilyn välillä. Kiusaaminen on aina pahantahtoista, mutta ilkeily voi olla hyvää tarkoittavaa ja me-henkeä nostattavaa.
Suuri nälänhätä Suomessa 1695 - 1697
Suuressa nälänhädässä vuosina 1695 - 1697 kuoli arviolta kolmannes suomalaista, kertoo tutkijatohtori Mirkka Lappalainen. Valistuksen ajat eivät vielä vuosiin olleet rantautuneet Suomeen ja siksi etsittiin uskonnollisia syitä ja puhuttiin esimerkiksi "Jumalan vihan ruoskasta".
- Suomen muuttuvat koordinaatit
Kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala analysoi muuttuvaa maailmaa, sen keskeisiä koordinaatteja ja Suomen asemaa niissä. Suomi on historian aikana tavoitellut niin pienvaltiorealismia isojen valtiomahtien puserruksessa kuin yrittänyt laajentaa ulkopolitiikan painopisteitä poliittisesti ja taloudellisesti liberaalilla länsisuuntauksella.
- Miksi Suomi on Suomi?
Suomalaista poliittista keskustelua leimaa huono historian tuntemus, sanoo tutkija Tommi Uschanov. Uschanov purkaa kirjassaan "Miksi Suomi on Suomi" suomalaisuutta koskevia myyttejä, joita moni pitää itsestäänselvyyksinä, mutta joilta puuttuu kokonaan historiallinen totuuspohja.
- Journalismin tulevaisuus
Laatujournalismi on syvässä kriisissä, kertoo Vihreän Langan päätoimittaja Juha Honkonen. Hän on yhdessä Jussi Lankisen kanssa kirjoittanut kirjan, jossa journalismin kriisin syitä ruoditaan perusteellisesti. Laatulehtiä vaivaa "levikkikierre", mikä tarkoittaa sitä, että lukijat ja tilaajat siirtyvät nettiin, lehdet reagoivat tähän vähentämällä työvoimaansa ja lukijat saavat yhä huonomman lehden, jonka tilaaminen ei kannata.
- Lävistykset - paluu primitiivisyyteen?
Lähes koko ihmiskunnan historia on myös koristautumisen, tatuointien ja lävistysten historiaa, kertoo tietokirjailija ja dokumentaristi Jouni Hokkanen. Uudelleen länsimaihin lävistykset tulivat suurten siirtomatkojen mukana.
- Suomalaisten käsitykset historiasta
Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa. VTT Pilvi Torsti tutkimusryhmineen on kuitenkin tarttunut suureen hankkeeseen ja pyrkii löytämään, mitä merkityksiä ihmiset historialle antavat ja miten historia muuttuu ajan myötä.
- Homokulttuuri 1960-luvun Helsingissä
1960-luvun Helsingissä homous oli edelleen kriminalisoitua, mutta kaupunki oli täynnä erilaisia salaisia kohtaamispaikkoja. Kissalanpoikien kuja, Mäntymäki ja vaikkapa Jennyn teehuone vilisivät homokulttuuria, joka nykyään on siirtynyt pitkälti sisätiloihin.
- Hyvä ja paha aggressio
Vähintään jonkinlainen aggressio on myös voimavara, jolla ihminen kykenee suojelemaan itseään narsistisilta tai muuten hankalilta ihmisiltä, kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.
Työelämässä ihminen voi joutua kohtaamaan kiusaamista ja syrjintää. Omin neuvoin ei aina pystytä tekemään ratkaisuja, mutta työpaikan ilmapiiriä voi kuitenkin kohentaa, Viljamaa korostaa.
Erilaiset vallan muodot on tuotava näkyviin, jotta niitä voi käsitellä ja kenties siten luoda töihin ja kouluihin tasa-arvoisempi ilmapiiri.
Ohjelma on uusinta toukokuulta.
- Suomalainen muinaisusko
Suomalainen muinaisusko on monipuolista ja mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Joskus kansakunnat ovat jopa kiistelleet alkuperäisiksi katsottujen uskomusten paremmuudesta kulttuurikansalle sopivaksi, kertoo teologian tohtori Risto Pulkkinen.
- Miksi liberalismi ei toimi?
Liberalismin voi jakaa taloudelliseen ja asenneliberalismiin. Se on ollut voittava kanta länsimaissa vuosikymmenien ajan, mutta ei ilman ongelmia, kertoo kirjailija Tommi Melender.
- Eutanasia
Eutanasian eli armokuoleman tarkoituksena on sietämättömän kärsimyksen lopettaminen silloin kun kuolema on väistämätön. Mutta millaisiin eettisiin kysymyksiin eutanasia johtaa? Ja kuinka pitkälle ihmisen omaa tahtoa pitää kunnioittaa silloin kun on kyse elämästä ja kuolemasta? Kalle Haatasen vieraana on Terho-kodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen. Ohjelma on uusinta maaliskuulta.
- Ympäristöetiikka
Ympäristöä ja ympäristön tilaa ei aina ole helppo tutkia. Aihetta voi tutkia niin luonnontieteen, yhteiskuntatieteen kuin vaikka moraalin ja etiikan perspektiivistä, kertoo akatemiatutkija Markku Oksanen.
Esimerkiksi kysymys sukupuutosta tuli mahdolliseksi vasta Charles Darwinin tieteelisen näkemyksen myötä.
- Murhaava heinäkuu: Teinihomojen itsemurhat
Miten nuoret homot voivat Suomessa? Tilastot ovat karua luettavaa. Itsemurhayritykset ja erilaista riskikäyttäytymistä on hälyttävän paljon. Yhdysvalloissa kiusaamisesta johtuneen itsemurha-aallon jälkeen käynnistyi It Gets Better -kampanja, jossa julkkikset ja poliitikot puhuvat siitä, että asiat muuttuvat iän myötä paremmiksi. Mitä Suomessa voisi tehdä? Vieraana Setan Nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén. Ohjelma on uusinta marraskuulta 2010.
- Mihin menevät suurten ikäluokkien rahat?
Suuria ikäluokkia on joskus kutsuttu jopa "ahneeksi sukupolveksi". Itse asiassa suuri osa heidän varallisuudestaan kulkeutuu avun muodossa heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen, kertoo sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos.
- Pyörittääkö media yhteiskuntaa?
Mediasta, uusmediasta ja median vallasta puhutaan juuri nyt paljon, kertoo viestinnän professori Esa Väliverronen, joka on yhdessä Janne Seppäsen kanssa juuri kirjoittanut teoksen mediayhteiskunnasta.
- Vainoaminen pakkomielteenä
Pakkomielteinen toisen ihmisen vainoaminen esimerkiksi jatkuvilla puhelinsoitoilla, henkilön seuraamisella ja jopa hengen uhkaamisella on huolestuttavan yleinen ilmiö, kertoo psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm.
- Parlamentarismi retoriikkana
Usein kuulee väitteen siitä, että jokin on "pelkkää puhetta" tai "silkkaa retoriikkaa". Akatemiaprofessori Kari Palonen on kuitenkin eri mieltä ja tarkastelee retoriikkaa olennaisena politiikkaan kytkeytyvänä seikkana, joka saa parhaiten muotonsa parlamentissa ja parlamentaarisessa puheessa.
- Hyvä ja paha aggressio
Vähintään jonkinlainen aggressio on myös voimavara, jolla ihminen kykenee suojelemaan itseään narsistisilta tai muuten hankalilta ihmisiltä, kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.
- Ihmislajin synty
Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Ihmisen kehityshistoria sisältää paljon mielenkiintoisia käänteitä ja arvoituksia. Vieläkin usein luullaan, että ihminen on kehittynyt lähimmästä sukulaisestaan simpanssista. Kuitenkin ihmisellä ja simpanssilla on yhteinen kantaisä, joka oli paljon ihmismäisempi kuin nykysimpanssi. Kalle Haatasen vieraana tietokirjailija ja biologi Juha Valste. Ohjelma on uusinta helmikuulta.
- Vuokratyön ongelmat
Työelämän kurjistumisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Väite on kiistelty, mutta ainakin vuokratyöntekijät kaipaisivat lisää mielekkyyttä ja varmuuden tunnetta töihinsä, kertoo valtiotieteen tohtori Antti Tanskanen.
- Risto Rytin muistelmat
Risto Rytin sota-ajan muistelmat 1939-1944 valottavat olennaista osaa sotahistoriastamme, kertoo dosentti Hannu Rautkallio.
Ryti ei ollut mikään perinteinen poliitikko, vaan hän pikemminkin joutui ensin pääministerin, sitten presidentin asemaan.
- Suomalainen muinaisusko
Suomalainen muinaisusko on monipuolista ja mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Joskus kansakunnat ovat jopa kiistelleet alkuperäisiksi katsottujen uskomusten paremmuudesta kulttuurikansalle sopivaksi, kertoo teologian tohtori Risto Pulkkinen.
- Kirjoittamisen vaikeus
Kirjailija joutuu elämään monenlaisten ristipaineiden viidakossa. Toisille sopii hyvin kurinalainen työskentelytapa, toisille puolestaan on tärkeää saavuttaa kirjoittaessa suuri vapauden tila, kertoo kirjailija ja dramaturgi Maria Peura.
- 1970-luvun murros kirjailijan silmin
Kirjailija Marja Björk kuvaa kirjassaan "Prole" yhteiskunnallista muutosta, erityisesti 1970-luvun Suomessa.
Keskiössä on Lieksan Pankakosken tehdasyhteiskunta, mutta aivan yhtä hyvin voitaisiin puhua toisistakin pienistä teollisuuskaupungeista, sillä ajan ilmiöt olivat kovin yleisiä.
- Vaikea tie rauhaan
Jatkosotaa käyvään Suomeen kohdistui vuonna 1944 painetta monelta suunnalta, kertoo Kalle Haatasen vieras, ministeri Paavo Rantanen. Ruotsi, Neuvostoliitto ja länsivallat painostivat Suomea rauhaan, Saksa halusi maan sitoutuvan omiin pyrkimyksiinsä.
(Ohjelma on uusinta tammikuulta)
- Sosiaalinen media ja demokratia
Sosiaalinen media on kaikkialla ympärillämme. Suurin osa ajasta menee sinänsä mukavaan yhteisöllisyyteeen, mutta miten sosiaalinen media vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja mielialoihin, pohditaan keskustelussa viestintäyrittäjä Taneli Heikan kanssa.
- Eutanasia
Eutanasiasta on ollut paljon puhetta viime aikoina. Ehkä hurjimman eron muodostaa se, että kansalaisista noin 80 prosenttia tukee eutanasiaa, mutta lääkärikunnasta alle 20 %.
- Naisten työt
Naisten ja miesten työt olivat pitkälle eriytyneitä 1800-luvun lopun Suomessa, erityisesti maaseudulla, kertoo tietokirjailija Sirkka-Liisa Ranta. Monet muutokset olivat hitaita, ja vasta 1970-luvulla moni työ varsinaisesti modernisoitui.
- Rappio ja perikato länsimaisina aatteina
Sivilisaatioita on usein pyritty esittämään monivaiheisena prosesseina, joilla on alku, kultakausi ja romahdus. Kirjailija Jukka Koskelainen käsittelee rappion ajatusta ja vähän sen viettelyäkin.
- Evoluutio ja ihmisluonto
Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet eivät aina ole olleet lämpimissä väleissä keskenään. Usein yhteiskuntatieteissä luonnontieteelliset käsitykset ihmisen perusluonteesta ja evoluutiohistoriallisesta pohjasta on tulkittu jopa puhtaaksi vihamielisyydeksi, joka ei mitenkään voi selittää ihmistä, sen sosiaalisia suhteita ja yhteiskunnallisia muotoja.
- Eläinten syömisen etiikka
Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli pohtii eläinten syömiseen ja tuotantoeläinten kohteluun liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja ongelmia.
- Suomen ja Viron traumaattiset muistot
Suomen ja Viron suhteet ovat olleet läheiset, vaikka historia on koitellut meitä kovin eri tavoin, kertoo kirjalija Imbi Paju.
- Kuolinilmoitukset ja kuoleman sosiaalisuus
Kuolinilmoituksissa on loputtomasti piilotettuja merkityksiä. Kenen nimi mainitaan ensin, kuka toiseksi, kenen nimi puuttuu? Laitetaanko eri avioliitot eri ilmoituksiin, ja mitä tekevät ystävät?
- Lemmikkielämää
Monet ihmiset pitävät itseään eläinystävinä, mutta tämä suhde ei ole täysin ongelmaton. Jotkut keräilijät pyrkivät hankkimaan luonnossa harvinaisia eläimiä, ja musta pörssi kukoistaa, kertoo eläinfysiologian dosentti ja Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja Seppo Turunen.
- Medvedevin Venäjä
Venäjän kaksijakoinen politiikka Putinin ja Medvedevin välillä tunnetaan "tandem-politiikkana". Ei kuitenkaan ole selvää, että tämä tarkoittaisi täysin samanlaisia poliitikkoja.
- Operaatio Hokki
Partio Hokin kaukopartioiskun matka Petroskoin ratapihalle on jatkosodan värikkäimpiä tapahtumia, kertoo tietokirjailija Mikko Porvali.
- Miten maailma loppuu?
Dosentti Jussi Viitala käy läpi erilaisia maailmanlopun skenaarioita rentoon tyyliin kauheasta aiheesta huolimatta.
- Addiktoitunut yhteiskunta
Mikä aiheuttaa ihmisille addiktioita ja kuinka päästä niistä eroon? Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan aikamme ruokkii erilaisia addiktitoita, vaikka jotkut niistä tuntuvatkin ikuisilta.
- Susinartut ja pikku immet
Suomen 1918 sisällisodassa punaisten puolella sotilaista jopa kolme prosenttia oli naisia. Tämä herätti monenlaisia tunteita ja reaktioita.
- Päätoiminen elämä
Estetiikan emeritusprofessori Aarne Kinnunen on kirjoittanut pisteliäätkin muistelmat yliopistovuosiltaan.
- Kertomuksia seksistä ja väkivallasta
Historia tunnetaan usein väkivaltaisista rangaistuksistaan, mutta kyllä välillä armoakin osattiin antaa. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin kimurantteja.
- Kaarlo Hillilä - Kekkosen takapiru
Filosofian tohtori Timo J. Tuikka selvittää uudessa kirjassaan Kaarlo Hillilän elämänvaiheet, erityisesti suhteessa Urho Kekkoseen.
- Kuka olikaan Kaarlo Hillilä, Kekkosen pohjoinen takapiru?
Filosofian tohtori Timo J. Tuikka selvittää uudessa kirjassaan Kaarlo Hillilän (1902 - 1965) elämänvaiheet, erityisesti suhteessa Urho Kekkoseen. Hillilän lapsuus ja nuoruus olivat sotaisia: sisällissota, pyrkimys vapauttaa Viro ja sotaretki Aunukselle.
- Suomi Orwellin vuonna 1984
Suomeen syntyi ensimmäinen koeputkivauva, naispapeista puhuttiin ja Neuvostoliiton lyhytikäisistä johtajista oli epäselvyyttä. Suomea pidettiin jopa "Pohjolan Japanina" - niin kovaa tahtia elintasomme koheni. Tämä on vasta alkua, kun Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen muistelee vuotta journalistin perspektiivistä.
- Amerikka
Hetken aikaa 1990-luvulla, Neuvostoliiton romahdettua, näytti siltä, että Yhdysvallat on voittanut pelin maailman herruudesta. Puhuttiin jopa "historian lopusta", koska liberaali demokratia oli vallitseva ideologia, kertoo Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen.
- Televisio
Television erottaa muusta medista monta tekijää, kertoo mediatutkija Mari Pajala. Sarjallisuus ja episodisarjat kuuluvat television olemukseen, mutta niihin on saatu vaikutteita myös radion puolelta.
- Paluu vankileirien teille
Suomesta Neuvostoliittoon 1940- 1955 luovutettujen kohtalo oli usein karu, kertoo FT Pekka Kauppala. Talvisodan jälkeinen sotavankien kohtalo oli terrorin ja teloitusten täyttämä, ja ajatus sotavangeista luovuttajina tai pettureina ei sopinut Stalinin ajan Neuvostoliiton ideologiaan.
- Yksinäisyys
Mitä yksinäisyyys perimmiltään on, ja miten sitä voitaisiin mitata? Yhtäältä kyse on hyvinvointivajeesta, toisaalta eräänlaisesta yksinäisyyden kulttuurista -- ja joskus, tosin harvoin, myös valitusta elämäntavasta. Yksinäisyys ei yhteiskuntatieteiden valossa esiinny yksittäisenä ilmiönä, vaan siihen kytkeytyvät myös huono elämänhallinta, alhainen elintaso ja toki yksin asuminen ja sen aiheuttamat vaivat ja puutteet.
- Vakauden kaipuu
Kylmän sodan loppu oli monivaiheinen prosessi, kertoo suurlähettiläs Jaakko Blomberg. 1980-luvulla Mihail Gorbatsov astui esiin, ja vastaanotto lännessäkin oli jopa hurmioitunut. Gorbatsov halusi kuitenkin pitää kiinni vahvan Neuvostoliiton ajatuksesta, jotta ei olisi tapahtunut hallitsematonta romahtamista.
- Onnellisuuden taloustiede
Bruttokansantuote ei selvitä meille paljonkaan ihmisten koetusta onnellisuudesta, kertoo taloustieteen tutkija Jani-Petri Laamanen. Samoin on todettu, että onnellisuudentunne kasvaa varakkuuden kanssa, mutta vain tiettyyn määrään saakka. Tuon rajan ylittävät tulot eivät enää merkitsevästi lisää onnellisuutta.
- Ääriajattelu nyky-Suomessa
Ääriajattelulla on pitkät perinteet Suomessa, vaikka käsitys konsensus-Suomesta onkin sitkeä. Nyt ääriliikkeet ovat kovassa huudossa, ja toimintatavat ovat ajan kanssa muuttuneet.
- Sosiaalinen media
Sosiaalinen media - eikö se mennyt jo? Ei todellakaan: uusia muotoja syntyy jatkuvasti, ja ennen kaikkea yritykset ovat alkaneet kilpajuoksun sosiaaliseen mediaan.
- Hetken hallitsijat
Modernin yhteiskunnan tie on kulkenut jäykistä rakenteista kohti yhä suurempaa notkeutta, kertoo valt. tri Anu Kantola. Hyvin suurelta osin tämä näkyy julkisuudessa ja julkisuuden henkilöiden kohtelemisessa mediassa.
- Pankkikriisin pitkä varjo
1990-luvun alun pankkikriisin vaikutukset eivät vieläkään ole kadonneet suomalaisesta yhteiskunnasta, kertoo oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
- Kosmoksen siruja
"Kolme neljäsosaa kaikesta on tyhjää, kolme neljäsosaa lopusta on pimeää, kolme neljäsosaa lopusta on näkymätöntä", kertoo avaruustähtitieteen prof. Esko Valtaoja.
- Virkanimitysruletti
On sanottu, että poliittiset virkanimitykset ovat suomalaisen yhteiskunnan mätäpaise. Hallintotieteen tohtori Silvo Kaasalainen valottaa asian taustoja: miten on mahdollista, että sopiva ohittaa pätevän ja että päätöksenteko tapahtuu näkymättömissä?
- Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Professori Liisa Keltikangas-Järvinen purkaa monia myyttejä sosiaalisuudesta. Ansioluettelot vilisevät tietoja, joissa ihminen ilmoittaa olevansa äärimmäisen sosiaalinen ja tulevansa kaikkien kanssa toimeen. Tällaisesta ihmisestä ei kuitenkaan ole hyväksi johtajaksi - hän asettaa aina sosiaalisen mukavuutensa ja seurallisuutensa tärkeidenkin asioiden edelle.
- Kuolema
Kuoleman käytännöt ovat usein katseelta piilotettuja. Harva tietää, mitä tapahtuu sairaaloiden ruumishuoneella, erilaisissa ruumiin siirtotapauksissa ja yleensäkin matkalla kuoleman hetkestä hautaamiseen. Kuollut ruumis, jota ei vielä ole haudattu, on eräänlaisessa välitilassa - poissa keskuudestamme, mutta ei kuitenkaan vielä kokonaan poissa, rauhassa. Tämä välitila on omiaan nostattamaan sekä inhoa että kiinnostusta.
- Teinihomojen itsemurhat
Kun Suomessa kansakunta on jakautunut homojen oikeuksiin liberaalisti tai konservatiivisesti suhtautuneisiin, ja lääkäri Päivi Räsänen johtaa keskustelua, katveeseen on jäänyt olennainen seikka. Millaista on nuorten homojen ja muiden seksuaalivähemmistöjen hyvinvointi? Tilastot ovat karua luettavaa. Itsemurhayritykset ja erilainen riskikäyttäytyminen on kansainvälisissäkin vertailuissa hälyttävää.
- Keitä ovat nykyajan "rosvoparonit"?
Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden professori Markku Kuisma esittää, että he muodostuvat nykyään investointipankkeereista, oligarkeista ja puolirikollisesta liike-eliitistä, joka on saanut pari vuosikymmentä rohmuta estoitta jättiläisomaisuuksia keinoin, joita heidän keskiaikaiset edeltäjänsä kadehtisivat. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2010.
- Köyhyyden kokemus pula-ajan maaseudulla
Mitä köyhyys oli ja kuinka se koettiin 1930-luvun pulan aikana Suomen maaseudulla? Mitä se merkitsi miehille, naisille ja lapsille? Köyhyyteen liittyi aina häpeää, leimaamista, eikä kunnan elättinä kukaan olisi halunnut olla, vaikka hätä olisi kuinka suuri.
- Myrsky-hanke. Nuoret taiteen tekijöinä.
Myrsky-hanke pyrkii kannustamaan nuoria, myös marginaalissa olevia nuoria taiteen tekemiseen, kertoo erikoistutkija Katriina Siivonen.
- Naisten Helsinki
Helsinkiä on aikoinaan kutsuttu naisten kaupungiksi, sillä suuri osa maaltamuuttajista on perinteisesti ollut työssäkäyviä naisia, joille pääkaupungin toimistot ja liikkeet ovat tarjonneet työpaikkoja
- Kamppailu Jumalasta
Se, mitä koulussa opetettiin Raamatusta ja Uudesta Testamentista poikkeaa paljon siitä, mitä akateeminen teologia opettaa. Vapaa-ajattelijoista eronnut tietokirjailija Jussi K. Niemelä kertoo, että evankeliumeja oli ties kuinka monta, ja vain neljä niistä kanonisoitiin. Samaan historialliseen aikaan oli valtava joukko erilaisia messiaanisia uskoja ja niiden julistajia.
- Hyvä talous
Taloutta ja talouspolitiikkaa käsitellään yleensä pakkojen ja itsestäänselvyyksien maailmana. Tutkija Teppo Eskelinen pyrkii kuitenkin hahmottamaan, mitä voisi olla hyvä talous.
- Häpeä
Häpeän tunne on tuskin kenellekään täysin vieras. Sitä on kuitenkin koko ihmisen historian ajan käytetty myös väkivaltaisesti: häpeärangaistuksina, nöyryyttämisenä ja merkitsemisenä, kertoo FT Satu Lidman.
- Eläinsuojelu ja eläinten oikeudet
Eläinsuojeluliitto Animalia täyttää tällä viikolla 50 vuotta. Juhlan kunniaksi ilmestyy myös historiikki, jossa kuvataan Koe-eläinten suojelu ry:n muuttumista Animaliaksi ja niitä filosofisia ja poliittisia prosesseja, jotka ovat johtaneet nykyiseen järjestöön. Asiaa on valottamassa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
- Kriisipsykologia
Suomen kriisipsykologinen valmius on hyvä, kertoo kriisipsykologi Salli Saari. Luonnonkatastrofit ovat kuitenkin äärimmäisiä olosuhteita, eikä inhimillisen kärsimyksen kohtaaminen ole koskaan helppoa.
- Hyvinvointivaltion kahdet kasvot
Hyvinvointivaltio on aina kaksijakoinen: se sekä mahdollistaa uusia vapauksia että tuottaa erilaisia rajoitteita tai kieltoja. Tutkija Johannes Kananen selvittää väitöstutkimuksessaan erilaisia hyvinvointivaltion synty- ja kehitysprosesseja.
- Helsinkiläisen eliitin synty
Ruotsin vallan aikana ja autonomian ajan alussa Helsinki oli pieni mutta dynaaminen kaupunki, kertoo ohjelman vieras filosofian tohtori Jessica Parland-von Essen. Kielten sekamelska oli yleinen, mutta kaikki tunsivat toisensa pienessä kaupungissa. Kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti oli kuitenkin tapahtumassa suuria muutoksia. Vanhojen säätyjen lomasta nousi aateliton säätyläisyys, ja koulutus alkoikin merkitä yhä enemmän.
- Raamatullinen sota 1918
Vuoden 1918 sisällissota on jättänyt syvät arvet suomalaiseen kulttuuriin. Miten Raamatuntulkinnat ja teologia vaikuttivat tuona ajanjaksona? Dosentti Niko Huttusen tutkimuksessa korostuvat oppi käsillä olevasta tuomiopäivästä, rikosten suhteuttamisopista sekä esivaltaopista, jonka mukaan kristityn tulee totella esivaltaa. Vaikeaksi kysymykseksi nousee kuitenkin, mitä on laillinen esivalta.
- Koti, uskonto ja isänmaa
Kirjailija Jarkko Tontti ruotii esseissään vanhoja luuloja kodista, uskonnosta ja isänmaasta. Hän kulkee pikemminkin valistusfilosofian jäljillä ja etsii maallistunutta ja demokraattista maailmaa.
Erilaiset kiihkoilijat ja internetin vihakirjoittajat ovat napanneet Tontin mukaan väärin perustein sananvapauden tuekseen, ja konfliktit islamilaisen ja länsimaisen elämäntavan välillä ovat kiihtyneet. Ehkei tilanne ole aivan toivoton. Hidas vaurastumisen ja maallistumisen prosessi luo optimistista uskoa rauhanprosessiin. Se vain vie pitkän ajan.
- Unohdettu viisaus
Eero Taivalsaari pyrkii kirjassaan "Unohdettu viisaus" etsimään teitä, joilla sivistys voitaisiin palauttaa. Taivalsaaren visioissa olemme uusliberalismin myötä saapuneet eräänlaiseen "kolmanteen maailmansotaan" - luonnontilaan, jossa kaikki sotivat kaikkia vastaan, ja ihmisyys sekä luontosuhde ovat katoamassa. Taivalsaari tekee myös uudenlaista tulkintaa lähihistoriastamme ja sen politiikasta. "Suomettumisen" sijasta Taivalsaari puhuu "suomettamisesta" ja näkee sen valtiomiesviisautena, joka saa parhaimmin hahmonsa J.K. Paasikivessä. Lisäksi Eero Taivalsaari pyrkii luomaan visiota uudesta, ekologisesti kestävästä maailmanjärjestyksestä.
- Totuus
Ohjelma vilisee erilaisia -ismejä ja teorioita, sillä aiheena on suuruudenhullusti "totuus". Mitä oli Platonin ideaoppi? Mitä ovat puolestaan pragmatismi, realismi, tai vaikkapa totuuden korrespondenssiteoria?
- Köyhäily
Säästäväisyyttä on totuttu pitämään hyveenä, mutta mitkä ovat sen kansantaloudelliset vaikutukset? Downshiftaaminen eli "kohtuullistaminen" kiinnostaa julkkiksia ja tavallisia kansalaisia.
- Mikä ihmeen ilmastonmuutos?
Ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvat ihmiset ovat vähemmistössä ja heidän on vaikea saada näkemyksiään läpi. Ilmastofoorumi ry:n puheenjohtaja Pasi J. Matilainen on kuitenkin vastarannan kiiski, jonka nimi tulee esiin, kun asiaan vähänkin perehtyy.
- Synti ja sovitus
Millaisiin rikoksiin, rikkomuksiin ja synteihin suomalaiset keskiajalla lankesivat? Käytössä oli niin maallinen oikeuslaitos kuin kirkollinenkin. Lisäksi katolisella kirkolla oli oma sielullinen oikeusjärjestelmänsä.
- Huumeet Suomessa 1800-1950
Unileipää, kuolonvettä, spiidiä... Kun huumeista puhutaan, on nimien kirjo suuri. Niin on huumeiden ja käyttäjienkin. Filosofian tohtori Mikko Ylikangas valottaa huumeiden kulttuurihistoriaa Suomessa.
- Suomi Venäjän taskussa
Onko Suomi 2010-luvulla yhä henkisesti Venäjän taskun pohjalla? Valtion johdossa suhteita väitetään "mutkattomiksi ja luottamuksellisiksi", vaikka itänaapurissa eletään
dosentti Arto Luukkasen mukaan "nulikkakapitalismin" aikaa ja kokeillaan miten pitkälle Suomen suvereenisuutta voi venyttää. Suomettumisen perintönä vanhat puolueet ovat sokeutuneet muutokselle ja Venäjän nöyristely on niillä selkäytimessä, Luukkanen esittää.
- Mökkihulluus
Mökillä tehdään eri asioita kuin kaupunkiasunnossa ja siellä vaalitaan eri tavoin eroa arkeen kuin kaupunkiasunnossa. Mökin työleirin ja puuhamaan keskellä on tärkeää, että voi tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa. Mökin taikaa luodaan myös ykkösasuntoa astetta romanttisemmalla rakennus- ja sisustustyylillä. Mökkeilyn viehätyksen salaisuutta koskevasta keskustelusta aihe laajenee pohdinnaksi vapaa-ajan ja turismin roolista modernissa yhteiskunnassa. Vieraana on professori Pertti Alasuutari.
- Kohtalona 1930-luvun Suomi
1930-luku oli äärimmäisten ideologioiden ja äärimmäisen kurjuuden aikaa. Kirjailija Sirpa Kähkösen isoisä Lauri Tuomainen vietti suuren osan vuosikymmenestä Tammisaaren pakkotyölaitoksessa monien muiden kommunistivankien tapaan.
- Nokka - kiven sisällä
Helsingin lääninvankila Katajanokalla tunnetaan nimellä Nokka. Se oli monin tavoin merkittävä osa Suomen ja Katajanokan kulttuurihistoriaa. Koska se oli tutkintavankila, jopa 40 prosenttia Suomen vangeista on kulkenut Nokan kautta.
- 34 Robinson Crusoeta
Luuletko lukeneesi lapsena Daniel Defoen Robinson Crusoen? Tuskinpa vain. Alkuperäisestä kolmiosaisesta romaanista on ilmestynyt Suomessa 34 eri versiota, joista vain kahta voi pitää suomennoksena. Loput ovat mukaelmia, adaptaatioita. Näissä mukaelmissa korostuvat erilaiset moraalis-uskonnolliset painotukset, ja toisissa nousee esiin pelkkä seikkailukertomus.
- Yhteiskunnallinen tietämättömyys
Olemme tottuneita pilkkaamaan amerikkalaisia siitä, että he eivät tiedä yhteiskunnallisista asioista juuri mitään. Ja pitäähän tuo väite paikkansa. Yhteiskunnallinen tietämättömyys ei kuitenkaan ole mikään amerikkalaisten yksinoikeus, vaan se on pikemminkin vallitseva olotila koko maailmassa.
- Paha Sektori
Oli hiuskarvan varassa, etteivät suurvallat olisi käyttäneet ydinasetta vuoden 1945 jälkeen. Suomen rooli ei todellakaan olisi ollut merkityksetön. Ohjukset olisivat lentäneet Suomenkin yli, ja käynnissä oli todellinen diplomatian kylmä sota.
- Saasta
Saasta, jäte ja uloste ovat toimintamme tulosta. Ne ovat kulttuurisesti kovin latautuneita seikkoja, ja siten ne sekä inhottavat että kutkuttavat mieltämme. Saastutamme ympäristöämme, ja sodat tekevät ihmisyydestä ja ihmisestä jätettä.
- Suomalainen sankaruus
Keitä ovat aikamme sankarit, tai onko heitä? Sankaruus on ennen kaikkea yhteiskunnallinen määre. Samat teot voivat olla kunniattomia tai sankarillisia, näkökulma sen määrittää. Urheilu- ja sotasankareista on siirrytty talouden sankareihin, mutta edelleen sankaruus on miehinen määre.
- Mitä ihmettä kustannusmaailmassa tapahtuu?
Onko kirjailijoista tullut pahainen tuote? Eikö mitään lojaalisuutta tunneta kirjailijaa eikä kustantajaa kohtaan? Ovatko businessmallit pääosassa, ja elektroninen kirja ja sen haasteet tärkeämmässä roolissa lähitulevaisuudessa?
- Politiikan paluu
Vielä vuosituhannen vaihteessa kansalaisliikkeet marssivat kaduilla. Ilmassa oli idealismia ja politiikka oli palannut. Mistä olikaan kyse, ja miksi mediahuomio katosi suhteellisen pian?
- Länsimaiden tuho?
Länsimaiden rappion ja tuhon maalailulla on pitkät perinteet, ja kenties syystäkin. Sivilisaatioilla on monen mielestä tietty elinkaari, ja Euroopan iltahämärää on hahmoteltu jo pitkään. Uskontomme on heikko, kulttuuri on muuttunut vain tapojen sattumanvaraiseksi joukoksi ja liberalismi onkin kaiken hyväksymistä.
- Ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa
Ihmisen historia on kieltäytymisen historiaa. Kielloilla muokataan omaa psyykeä ja ruumista, kielloilla muodostetaan erilaisia yhteisöjä. Siksi kieltoihin sisältyy aina sekä ulossulkeva että sisäänpäin heijastuva elementti.
- Sosiaalinen media: Uusi kultakausi
Sosiaalista mediaa vähätellään joskus Suomessa, mutta siihen ei välttämättä ole mitään syytä. Sosiaalinen media yhdistetään pitkälti Facebookiin ja ajan tappamiseen, mutta sen poliittiset ja kulttuuriset merkitykset ovat jääneet katveeseen. Sosiaalinen media tarkoittaa paljon muutakin kuin Facebookia, ja se vaikuttaa kenties eniten median seuraamiseen ja muotoon.
- Vankilaelämää
Viime aikojen mielipidekirjoitukset ja gallupit toistavat samaa tarinaa: vankeusrangaistuksia on pidennettävä ja kohdennettava oikein. Nuoret miehet haluavat Suomeen jopa kuolemanrangaistuksen. Tuomioiden pidentämisessä on kuitenkin pari mutta-kohtaa. Ensinnäkin se ei ole taloudellisesti mahdollista. Toiseksi, rangaistusten pituus ei vähennä rikollisuutta - päinvastoin!
Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti. Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.
Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
Kalle Haatanen uusimmat kuunneltavat
- Kalle Haatanen: Mainettaan parempi nuoriso?
- Kalle Haatanen: Työväenaattesta punapääomaan
- Kalle Haatanen: Helsingin huumemarkkinoiden arkipäivää
- Kalle Haatanen: Hengellinen väkivalta
- Kalle Haatanen: Onko kriisi uuden alku?
- Kalle Haatanen: Voiko genetiikan avulla luoda terveemmän ihmisen?
- Kalle Haatanen: Satiiri Suomessa
- Kalle Haatanen: Voiko historian hirmutekoja hyvittää?
- Kalle Haatanen: Doping kuntourheilussa
- Kalle Haatanen: Naiset politiikassa


