Taidetta ilman tietoa

Lontoolainen Tate Britain, yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista, on uusinut perusripustuksensa.

Tuttavani Peppi Pitkätossu

Lähetin viime viikolla ystävilleni kyselyn. Pyysin joukkoa ystäviäni listaamaan spontaanisti sekä kirjallisuuden että elokuvan puolelta kolme vaikuttavinta mieshahmoa ja kolme naishahmoa.

Jussi Mätä

Margaret Thatcherin kuolemaa surtiin ja juhlittiin maailmalla. Rautarouva oli aikoinaan ansaitusti englantilaisten punkbändien tulilinjalla.

Tuntemattoman taiteilijan muistomerkki

Uskallan väittää, että suurin osa taiteilijoista ei ole todellisuudessa kovinkaan kiinnostunut julkisuudesta tai tunnettuudesta.

Pinnallinen elokuvakritiikki

Tunnustan: elokuvantekijänä olen joskus kadehtinut kuvataiteilijoita siitä, miten korkeatasoisia kuvataidekritiikit ovat.

Murhamies, piispa, kommunisti ja 15 muuta

Usko on ihmeellinen asia. Jopa täysin käsittämätön.

Karjalainen tulee kaapista

Homoista on ollut tapana käyttää ilmaisua ”tulla kaapista”, kun he tulevat julkisuuteen homoseksuaalisuutensa kanssa.

Vapaa taide

Joskus pitää matkustaa kauaksi nähdäkseen lähelle. Pari viikkoa sitten kävin Yhdysvalloissa puhumassa pohjoismaisesta elokuvasta, ja pääsin pohtimaan rahoituksen suhdetta taiteelliseen vapauteen.

Jäällähiihtäjä

Volter Kilpi kirjoitti novellin Jäällävaeltaja osaksi mestarillista Saaristolaissarjaansa. Siinä Taavetti Lindqvist tekee eläkeläisen hätäaputyötä keräämällä katajia ulkoluodoilta vesikelkkaansa.

Mistä tunnistaa huonon taiteen?

Työtään taiteen parissa tekevät ihmiset eivät kovin usein mieti taiteen laatuun liittyviä kysymyksiä. Syitä on useita, mutta yksi on epäilemättä se, että hankittu kokemus taiteen parissa tuottaa väistämättä tunteen siitä, että oma maku on varma ja että se kykenee erottamaan hyvän taiteen suhteellisen vaivattomasti.

Yhteiskunnan kolmet kasvot

Katujen varrella olevat näyttävät mainokset kehottavat lahjoittamaan rahaa uudelle lastensairaalalle. Ikävä sanoa, mutta tämä lahjoituspyyntö saa minut kirjaimellisesti pahoinvoivaksi.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

”Olet sitä mitä syöt”, sanoi filosofi Ludwig Feuerbach 1800-luvulla ja oikeassa oli.

Julkinen taide ja kestävä kehitys

Olen monesti miettinyt sitä, että missä vaiheessa julkinen taide kohtaa saturaatiopisteensä, siis sen kyllääntymistilan, jolloin lisää ei enää mahdu tai lisääminen ei enää kannata – jolloin se ei enää ole mielekästä.

Elokuvista opittua

Kuulun siihen ihmisryhmään, joka mielellään korostaa fiktion vaikutusvaltaa faktatietojen yli. Maailmankuvani, maantiedon ja historian tuntemusta myöten, on tarinoiden varaan rakentunut.

Kosminen humanismi

Humanismi on kaunis sana, mutta mitä se tarkoittaa? Ei mitään, ennen kuin määrittelemme sen. On pakko aloittaa alusta.

Taidekauppiaan kova arki

Suomen kuuluisin taidekauppias lienee tällä hetkellä Raha-automaattiyhdistyksen entinen puheenjohtaja Jukka Vihriälä (kesk.), joka sai 1,5 vuoden ehdollisen vankeustuomion taulukaupoistaan.

Raaka totuus

Kanavasukkulointi television ääressä arki-iltana paljastaa kiinnostavasti tarjonnan kirjon: kolme eri kanavaa näyttää samanaikaisesti kolmea eri sarjaa, joissa keskitytään raakoja murhia tekevän sarjamurhaajan jahtaamiseen.

Talviurheilun taide

On lunta, on pakkasta. Siis sukset, luistimet ja kelkat vintiltä esiin ja mars metsiin, mäkiin ja jäille. Innoitusta talviseen ruumiinkulttuuriin löytyy monipuolisesti kotimaisesta sanataiteesta.

Kuka pelkää ikonoklastia?

Pohjois-Irlannissa on koettu viime aikoina väkivaltaisia yhteenottoja. Riidat saivat alkunsa, kun Belfastin kaupunginvaltuusto päätti, että Britannian lippua käytetään salossa vain tiettyinä päivinä vuodessa.

Vinoutunut peili

Maailma on monimutkainen paikka, ja ihmisenä oleminen on hämmentävää puuhaa. Ymmärtääksemme edes vähän itseämme ja toisiamme tarvitsemme tarinoita ja taidetta.

Tulevaisuuden käsikirja

Monia meistä tulevaisuus hieman hirvittää. Tämä meidän maailmankaikkeutemme on rakennettu siten, että asiat eivät suju meidän suunnitelmiemme mukaan, ne sujuvat aina hieman toisin.

Lopetetaanko ammattitaiteilijoiden palkitseminen?

Olen seurannut opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkintojen jakoa palkinnon perustamisesta alkaen vuodesta 1993.

Kilpailukyky on aikamme jumala

Kun kuulen sanan ”kilpailukyky”, näen mielessäni kohtauksen Fritz Langin Metropolis-elokuvasta vuodelta 1927.

Olenko isänmaallinen?

Kansalaiset, kaksi merkittävää, meitä kaikkia koskettavaa päivää lähestyy. Ensin tulee itsenäisyyspäivä, jonka takia Suomen valtion budjetista menee tänäkin vuonna yhtä paljon rahaa kunniamerkkeihin kuin maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseen tai valtion taidemuseon kokoelmien kartuttamiseen.

Hyviä uutisia kaivosrintamalta!

Moni muistaa Pyhäjärven kunnan Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon rajamailla, nelostien varressa, huoltoasemasta, jonka pihalla voi mäikytellä jos jonkinkokoisia vaskikelloja.

Nainen on marginaalissa elokuvassakin

Milloin viimeksi näitte elokuvan, jossa on vähintään kaksi nimeltä mainittua miespuolista henkilöä ja jossa nämä miehet juttelevat keskenään ja juttelevat siis muustakin kun naisista? Kysymyssarja herättää hilpeyttä. On vaikea edes keksiä elokuvaa, jossa näin absurdit ehdot eivät täyttyisi.

Valitaanko taas paras?

Vuoden alusta taidehallinnossamme tapahtuu muutos. Nykyinen Taiteen keskustoimikunta muuttuu Taiteen edistämiskeskukseksi. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että nimi muuttuu ikään kuin nykyaikaisemmaksi, vaan myös elimen rooli muuttuu. Keskustoimikunnan nykyinen puheenjohtaja Piia Rantala-Korhonen on kuvannut muutosta näin: Apuraha-automaatiksi kuvatusta valtionapuviranomaisesta kasvaa taidepoliittinen vaikuttajavirasto!

1800-luvun keinot 2000-luvulla

Elämme 1800-luvulla. Beethoven on meille ihanne ja romantiikka se aikakausi, jonka aatemaailmaan olemme juuttuneet, halusimmepa tai emme, me modernit ja postmodernit ja postmodernismin jälkeisen aikakauden ihmiset.

Painiottelu puurajalla

Soitin pari viikkoa sitten Nätti-Jussille, että lähdetäänkö kävelemään reppukävelyä Muoniosta Enontekiön Hettaan, vielä ehditään ennen lumen tuloa. Nätin mielestä suunnitelma oli erinomainen.

Taiteen monistettavuudesta

Kaksi helsinkiläisnuorta, jotka esiintyvät vain etunimillään - Joel ja Lasse - on herättänyt huomiota kiinnostavalla taideyrityksellä.

Ihminen on musikaalinen

Lauloin koulun laulukokeessa aina Ruotsin kansallislaulun, koska se on lyhyt, siinä ei ole suuria intervallihyppyjä ja sen melodia kulkee suppealla alueella.

Projekti huipentui upeisiin esityksiin

Viimeinen viikko oli täynnä työtä ja viime hetken haasteita, jotka kuitenkin huipentuivat hienoihin esityksiin.

Nenä

Karaiseva urheilu, säännölliset elämäntavat, pitkät kalsarit, kuivat sukat ja monipuolinen ruokavalio auttavat kyllä paljon, mutta eivät tuota täydellistä suojaa. Mikään ei tuota. Mikään ei auta.

Vaikeuksien kautta kohti ensi-iltaa

Sari Palmgren on tanssitaiteen maisteri. Tällä hetkellä hän työskentelee Soulissa, Koreassa, Lost missing and forgotten site-specific -tanssiteoksen parissa. Palmgren kirjoittaa blogia Kultakuumeelle teoksen eri vaiheista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Toinen viikko Koreassa

Sari Palmgren on tanssitaiteen maisteri. Tällä hetkellä hän työskentelee Soulissa, Koreassa, Lost missing and forgotten site-specific -tanssiteoksen parissa. Palmgren kirjoittaa blogia Kultakuumeelle teoksen eri vaiheista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Hiihtäjän haaksirikko

Vanhaa kunnon Bob Dylania pidetään syystä yhtenä varteenotettavana ehdokkaana, kun tämän vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnolle haetaan ansaitsijaa.

Tanssijana maailmalla - Sari Palmgren

Sari Palmgren on tanssitaiteen maisteri. Tällä hetkellä hän on työskentelee Soulissa, Koreassa, Lost missing and forgotten site-specific -tanssiteoksen parissa. Palmgren kirjoittaa blogia Kultakuumeelle teoksen eri vaiheista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Ei järkevässä suhteessa

Suomessa on liikaa taiteilijoita. Kaikki viittaa tähän. Taiteilija on tässä tapauksessa se, joka on saanut taiteentekoon ammatillisen koulutuksen, tai se, joka ilmoittaa ammatikseen taiteilijan, tai jopa se, joka ansaitsee elantonsa taiteella.

Urheilun henki

Lontoon olympialaisten suomalaismenestys oli odotettu eli vaisu. Kisoja seurannut urheilufilosofien ja -kriitikoiden debatti on sekin ollut odotettua eli vaisua: lisää panostusta eli rahaa. Tässä mennään perse edellä puuhun.

Katselen tyytyväisenä radiota

On kulunut viisikymmentä vuotta siitä, kun yksi maailman tunnetuimmista kuvataiteilijoista, Andy Warhol (1928–1987) toi julkisuuteen teoksensa Campbelllin keittopurkit (1962).

Madonluku

Madonluku on suomalaisista loitsuista vahvin. Käärme eli mato vaati tietäjältä oikeaa tietoa ja tarkkaan valittuja termejä asettuakseen, tullakseen ymmärrettäväksi ja oikealla tavalla kohdattavaksi. Muuten saattoi käydä kalpaten.

Väärin arvosteltu

No niin, nyt on ”mestaribaritoni” Jorma Hynninen liittynyt kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen ”kovasanaisiin arvostelijoihin”, kerrottiin joka paikassa eilen. Siitähän onkin jo viikko, kun tähtisopraano Karita Mattila oli median mukaan arvostellut kovasanaisesti ministeriä.

Laulu vienninedistämispolitiikasta

Kapellimestari Esa-Pekka Salonen hyökkäsi kesällä voimakkaasti kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen kimppuun viitaten muun muassa tämän ”linjauksiin ja selkeisiin eleisiin, jotka kohdistuvat korkeakulttuuria vastaan”.

Katariina, aikalaisemme

10 kirjaa vallasta –sarjan viimeinen osa pureutuu modernin vallan, nykyaikaisen vallan syntyhetkiin, ja oppaanamme on Laila Hirvisaaren romaani Minä, Katariina (2011).

Leppoistajat uhkaavat Pohjolan Japania

1980-luvulla haaveiltiin, että Suomesta tulisi Pohjolan Japani. Ihailimme tehokkuutta, järjestelmällisyyttä, kekseliäisyyttä ja käytännöllisyyttä, jotka nostivat Japanin teolliseksi suurvallaksi.

Kafka: surkea pikkuvirkamies vai tehokas tuloksentekijä?

Kuten tunnettua, Franz Kafka oli päivätyössä vakuutusyhtiössä. Kirjailijan elämäkertalegendat alentavat hänet pikkuvirkamieheksi, koneiston avuttomaksi rattaaksi, koska sellaisia hän itse kuvaa.

Onko naisen ruumis Nuuksio?

Dystopia eli tulevaisuuden kauhuvisio on uudehko kirjallisuudenlaji. Vielä sata vuotta sitten tieteisfantasiaa leimasi usko hienoihin keksintöihin ja ihmiskunnan edistykseen.

Kuuntele Yle Areenalta.

Hitler-kortti vedetään esiin

Keittiönpöytien keskusteluissa vedetään joskus esiin natsikortti. Muut keskustelijat protestoivat, jos joku vertaa vaikka Kreikan tilannetta 1930-luvun Saksaan.

Akseli Koskelasta Iiro Viinaseen – valta kriisissä

Sodilla ja sotakirjoilla ratsastetaan ja rahastetaan tänä päivänäkin. Ei siis ihme, että muutama vuosi sitten ilmestyi teos nimeltä Tuntematon sotilas ja johtamisen taito.

Mielihyväshopparit Asterixin kylässä

Mantereen äärimmäisellä reunalla sijaitsee pieni idyllinen kylä, jossa asuu ehkä vähän sivistymätön, mutta rehellinen ja yhteenhitsautunut kansa. Se puolustaa omaa kulttuuriaan taistelemalla rohkeasti suurta imperiumia vastaan.

Hankalien tyyppien ylistys

George Orwell on hankala tyyppi. 1930-luvulla, kun Euroopassa - myös Suomessa - innostuttiin fasismista, hän oli palava sosialisti, joka taisteli Francoa vastaan Espanjan sisällissodassa.

Nuku hyvin

Minulla on vain yksi tapa matkustaa. Valitsen kohteeksi kaupungin, jossa on raitiovaunu ja ooppera, muuta en tarvitse.

Hajauta ja keskitä

Keskustan tuore puheenjohtaja Juha Sipilä näkee hajautetun yhteiskunnan Suomen tulevaisuutena. Sipilän mukaan Jyrki Kataisen hallitus tekee päinvastoin: se keskittää.

Macbeth, Esko Aho ja Maon leski

10 kirjaa vallasta -sarjassa emme voi sivuuttaa Willian Shakespearea. Hän kirjoitti vallan teemoista jo neljäsataa vuotta sitten kattavan ja ikuisesti puhuttelevan sarjan kuningasnäytelmiä.

Kärpästen herra ja Lehman Brothers

10 kirjaa vallasta –sarja aloittaa aivan alusta: siitä, miten valta syntyy. On autio saari, luonnontilassa. Sitten saapuvat ihmiset, lento-onnettomuudesta pelastunut poikajoukko ja he perustavat yhteiskunnan.

Sanomalehden ylistys

”Se seisoi lehdessä”, sanoi isoäitini kerrottuaan ensin jonkin häkellyttävän asian, kuten että nyt niillä on Amerikassa vaaleanpunaisia muovijoulukuusia.

Katutaide ja taiteen hierarkiat

Olen juuri käynyt Porin taidemuseossa katsomassa laajaa katutaidenäyttelyä. Suomalaisissa taidemuseoissa ei näin mittavasti ole koskaan esitelty katutaidetta.

Pienet otukset

Pienet otukset lähestyvät. Ne asettuvat ympärilleni piiriin ja tuijottavat minua vaativin katsein. Niillä ei ole aikomustakaan päästää minua helpolla. Tästä ei nyt selvitäkään rutiinilla eikä konsulttipokerilla. On pantava kaikki peliin.

Eläköön autotune

Käytän näppärästi sähkövatkainta, mutta pelkään tehosekoitinta. Olen musiikkitieteen maisteri, mutta en tiedä, mikä on soitin. Sen tiedän, että ruoska on soitinluokituksessa jakoaerofoni, koska se tuottaa ääntä jakamalla ilmaa värähteleviksi patsaiksi.

Muustakin kuin matkailusta ja arkkitehtuurista

Myöhemmin tänään iltapäivällä Helsingin Guggenheim-hanke todennäköisesti kaatuu. Olen vastustanut hanketta aktiivisesti jo yli vuoden, mutta en silti oikein osaa iloita sen kaatumisesta. Syy on varsin yksinkertainen: se kaatuu mielestäni vääristä syistä, ja hankkeesta käyty kuuma kulttuurikeskustelu jää pahemman kerran vajaaksi.

Epävarmuuden ja hämmennyksen puolesta

Filosofi ei ole tyhmä eikä viisas, hän on siltä väliltä. Siksi hän on ainainen vaeltaja, alati liikkeessä, matkalla viisauden suuntaan. Reitti on eksyttävä ja maamerkit muuttuvaiset. Pahimpina esteinään hänen matkallansa ovat ne pysähtyneet oliot, jotka luulevat tietävänsä kaiken, joiden maailma on valmis. He ovat vaarallisia, he ovat riski ja kompastus hänelle, joka haluaa oikeasti oppia ja tietää.

Taide ja raha

Olen juuri ollut Lontoossa katsomassa megatähti Damien Hirstin (s. 1965) näyttelyä. Hirstin yhteydessä puhutaan aina rahasta. Esimerkiksi siitä, että hänen platinaisen, yli 8.000 timanttia sisältävän pääkallonsa tuotantokustannukset olivat 14 miljoonaa puntaa, ja että se myytiin mahdollisesti 50 miljoonalla punnalla.

Päivän kriisi

Kritiikki on kriisissä, koska kritiikki ei koskaan ole mitään muuta ollutkaan kuin kriisissä, aina 1700-luvun lopulta. Mielenkiintoista onkin vain se, minkälaisessa kriisissä se on juuri nyt.

Pääsiäissaarna

Hyvät sanankuulijat.
Helsingistä on löytynyt tuhat hehtaaria oikeaa metsää, tutkijat ovat löytäneet. Ennen, ei niin kauan sitten, metsä peitti tämän maan ja ihminen samoili sen läpi löytääkseen toisen ihmisen ja ihmisasumuksia, toisen kylän.

Markkinahäiriötön turboäänestys

Kuvataiteilija Jani Leinosen varhaisimpia teoksia oli hänen Kuvataideakatemian lopputyönsä Pay-Per-View vuodelta 2002. Kyseessä oli kolikkoautomaatti, jolla sai taideteoksen näkyviin 15 sekunniksi kerrallaan.

Suosiollisesti kiitos

Kun teos päättyy suomalaisessa konsertissa, yleisö alkaa taputtaa melko hiljaa, melko pitkään ikään kuin se suorittaisi välttämätöntä rituaalia ja vain säestäisi taiteilijoiden kumartelua lavalla.

Arvon alennus

Kävin elokuvissa, kävin katsomassa Taru Mäkelän Varaston. Elokuvahan perustuu Arto Salmisen samannimiseen romaaniin vuodelta 1998. Salminen ehti kirjoittaa eläissään kuusi kirjaa, ja Varasto oli niistä järjestyksessä toinen.

Miten taide muuttaa maailmaa?

Olen juuri käynyt Amos Andersonin taidemuseossa katsomassa näyttelyä Kenen joukoissa seisot? Näyttelyyn on koottu 1960-70-lukujen poliittista, lähinnä vasemmistosävyistä taidetta, jossa otettiin kantaa luokkaristiriidoista Vietnamin sotaan ja luonnonsuojelusta yhteiskunnalliseen rakennemuutokseen.

Musiikki on vakava asia

Tänään on säveltäjä Gioacchino Rossinin syntymäpäivä. Mikään muu kuin karkauspäivä ei voisikaan sopia paremmin lähtölaukaukseksi yhdelle maailman hauskimmista säveltäjistä.

Amnestyn juhlat

Vuonna 1961 englantilainen asianajaja Peter Bonenson käynnisti muutaman ystävänsä kanssa Lontoossa kampanjan, josta paisui Amnesty International. Samana vuonna kaksikymppinen Robert Zimmermann matkusti katu- ja kahvilalaulajaksi New Yorkiin ja vaihtoi nimensä Bob Dylaniksi.

Rakenteet ja todellisuus

Kävin juuri Ateneumin taidemuseossa tutustumassa siihen, miten ruotsalaista kansankotia alettiin rakentaa. Tarjolla oli laaja Carl Larssonin (1853–1919) näyttely. Rakastettu taidemaalari tuli tunnetuksi idyllisillä perhekuvauksillaan, jossa taiteilijapariskunta ja heidän lukuisat lapsensa viettivät ihanaa arkeaan toissavuosisadan vaihteen Taalainmaalla.

Rakkaudesta

Olen innostunut! Pääsin mukaan taideteokseen, jossa oli järkeä ja tunnetta, muotoa ja sisältöä, historiaa ja nykyisyyttä, filosofista pohdintaa ja länkätystä, yhteiskunnallisuutta ja leikkimieltä. Ja punaviiniä.

Taiteellisen toiminnan rajat

Venäläinen taiteilijaryhmä Voina (= Sota) on herättänyt kohua yhteiskunnallisesti kantaaottavalla taiteellaan. Voinan aktiot ovat myös herättäneet keskustelua siitä, missä kulkevat taiteen rajat.

Politiikka ja Putous

En liene ainut koululainen joka syvimmässä kekkos-Suomessa 70-luvun alussa luuli että Kekkonen on synonyymi sanalle presidentti.

Vastavoima

Meille, jotka olemme kiinnostuneita taiteesta, ei kysymyksen "mitä taide on" tule koskaan olla helppo.

Puhdas vai likainen taide

Taiteilijat ja taiteen ystävät uskovat taiteen olevan vapaata. Se määrittelee itse itsensä eikä sitä sanele kukaan. Kaunis ajatus.

Taiteen ymmärtämisestä

Taiteen ymmärtämisen ongelma on aika nuori. Vasta joskus 1800-luvun lopulla alettiin tehdä sellaista taidetta, josta katsoja saattoi sanoa olevansa ymmärtämättä sitä.

Viattomien lasten päivän saarna

Tämän tarinan vaihdokkaasta on kertonut Selma Lagerlöf, naapurimaamme Ruotsin kirjallinen ylpeys ja ihme. Tämä tarina on tosi, jopa todempi kuin tosi.

Mitäs jos vallattaisiin joku museo?

Yhdysvaltalainen Occupy Wall Street -liikehdintä, jota olemme saaneet seurata tv-uutisista, on saanut rinnalleen kulttuuriin erikoistuneen sisarliikkeen: Occupy Museums!

Tule joulu hiljainen

Mitä tulee mieleesi kun puhutaan joulumusiikista? Bachin jouluoratorio? Händelin Messias? Vivaldin tai Corellin joulukonsertto? Tai Tsaikovskin Pähkinänsärkijä?

Jyrkkä ei

Taideyliopistot vastasivat tällä viikolla odotetun järkevästi Opetusministeriön virkamiesten kyselyyn niiden halukkuudesta suosia uusia ylioppilaita hakuprosesseissa. Vastaus oli jyrkkä ei. Samansuuntaisia vastauksia tuli myös muilta yliopistoilta.

Markuksen ja Johanneksen jouluevankeliumit

Evankelista Luukashan kertoo sen perusstoorin, jota itsekin olen lukenut kimeällä pikkupojanäänellä aikoinani muulle perheelle aattoiltana ennen jouluateriaa kuusen katveessa. Ja Matteus tarjoaa vähän puisevamman version osapuilleen samoista näkymistä. Mutta mitä onkaan Markuksella ja Johanneksella sanomista Jeesuksen syntymästä ja varhaisvaiheista?

Mustavalkoinen tuulahdus Linnan kättelyjonosta

Nautin tänä itsenäisyyspäivänä tuhdimman annoksen korkeatasoista kättelyviihdettä kuin koskaan aikaisemmin.

Vapaa ajattelu

Vietin itsenäisyyspäivän Brysselissä, turvassa siltä kaikelta, joka Suomessa liittyy itsenäisyyden juhlimiseen.

Näivettyykö suomalainen kuvataide?

Kun lopetin päätoimittajana Taide-lehdessä vuonna 2005, moni kysyi, että aionko joskus kirjoittaa muistelmani. Vastaukseni oli aina ”ei”, ja perustekin oli selkeä: koin, että kuluneina vuosina ei ollut tapahtunut mitään järisyttävää.

Naisia maailmankaikkeuden takaa

Luonnontieteet ovat historiallisessa katsannossa synkeiden ukkojen käsialaa. Tämä johtuu naissukupuolen järjestelmällisestä sorrosta, joka ei ole maailmasta toki vieläkään poistunut, mutta onneksi monin paikoin kuitenkin lieventynyt.

Syömällä hyväksi

Ruokahistoriani mieleenpainuvimpia hetkiä oli kansakoulunopettajan säälivä asenne italialaisia kohtaan. Opettaja teroitti tavan takaa mieliimme, kuinka surkeassa asemassa italialaiset olivat suhteessa meihin suomalaisiin: Italiassa syötiin pelkkää makaronia kun taas meillä herkuteltiin perunalla ja ruskealla kastikkeella.

Ei enää kahdeksatta

Muistan, miten tärisin uteliaisuudesta, kun sain joskus 80-luvulla Sibeliuksen perikunnan luvalla kopiot viulukonserton ensimmäisen version partituurista. Sitä ei ollut soitettu vuoden 1904 jälkeen eikä käsikirjoitustakaan moni ollut nähnyt.

Taide ja kapitalismin diktatuuri

Maailman sosialistisissa valtioissa aina jonnekin 1980-luvun loppuun asti taide ei voinut kovinkaan hyvin. Tai osa taiteesta voi vallan mainiosti - silloin kun taiteilijat suostuivat tekemään johtajia miellyttävää taidetta.

Kreutzer-sonaatin voima

Satuin lukemaan pimeän illan ratoksi Tolstoin Kreutzer-sonaatin Eero Balkin tuoreena suomennoksena. Nukuin yön levottomasti.

Muudan markkinamies

Huomio, kaikki suomalaiset kirjallisuuden ystävät! Haloo! Kuuluuko tämä? Minä olen täällä Helsingin Messukeskuksessa ja välitän teille tunnelmia Suomen suurimmasta kirjallisuustapahtumasta.

Moraalisaarna

Moraalista keskusteleminen on rasittavaa, koska jokainen ihminen tuntee olevansa moraalin asiantuntija. Ja miksei olisi, jos mielipiteitä riittää valaiden suojelusta homoadoptioihin ja kaikkeen siltä väliltä. Ja jos mielipidettä ei ole, se yleensä muodostetaan noin kahdessa minuutissa.

Somalikossu tuplana

Ystävä- ja kaveripiiriini on koko aikuiselämäni ajan kuulunut maahanmuuttajia. Olen pelannut jalkapalloa turkkilaisten ystävieni kanssa ja olen opettanut eritrealaisen ystäväni pelaamaan baarissa sököä. Olen äänestänyt kunnallisvaaleissa turkkilaistaustaista vanhaa ystävääni.

Voi rahvas parkaa!

En muista, koska viimeksi olisin lehtikritiikkiä lukiessani törmännyt sanaan "rahvaanomainen". Ja vieläpä siinä merkityksessä, että sanalla kuvataan jotakin äärimmäisen ei-toivottavaa ominaisuutta arvostelun kohteena olevassa kulttuurituotteessa.

Ateismin oppikirja

Sir Isaac Newton, fysiikan ja modernin tieteen jättiläinen reippaan kolmensadan vuoden takaa, oli vielä harras Jumalan mies, teologi ja alkemisti, joka pyrki selvittämään Jumalan salattuja voimia ja kaikkivoipaisuutta liike- ja painovoimalaeillaan.

Tärkeintä on vastustaa

Mielipiteitä kasvaa netissä enemmän kuin juuri nyt suppilovahveroita metsässä, ja se on ehdottomasti hieno asia. Siis mielipiteet ja suppilovahverot, ne ovat hyviä.

Neukkunostalgiaa?

Käyn säännöllisesti Tallinnassa, lähinnä katsomassa taidetta, jota kaupungissa riittääkin nykyään runsaasti. Jo pelkästään Kumussa, viisi vuotta sitten avatussa Baltian suurimmassa taidemuseossa, on yleensä tarjolla ainekset kokonaiseen retkipäivään.

Kulttuuripaasto

Huomasin puolisen vuotta sitten, etten saanut kulttuuritapahtumista enää minkäänlaisia elämyksiä. Sieluni ei läikähtänyt teatterissa, en ylevöitynyt taidenäyttelyssä enkä pysynyt hereillä yhdenkään elokuvan vertaa.

Ihmisen paikka

Ranskalainen matemaatikko ja filosofi Pascal määritteli ihmisen horjumaan jonnekin enkelin ja eläimen välimaastoon. Tutkikaamme asiaa tarkemmin.

Häpeä

Hävettää. Olisi pitänyt sanoa ei, mutta kun äiti ei sitä opettanut, päädyin tv:n kulttuuriohjelma Stradaan. Siinä tehtiin leikkimielinen budjettiuudistus, jota piti kommentoida sotilasasuisen henkilön seurassa.