Rakennustaiteen valtionpalkinto ALA-arkkitehdeille
Nykyarkkitehtuuri on halpaa ja harmaata bulkkia. Kultakuumeessa avataan arkkitehdin ammattia tuoreiden rakennustaiteen valtionpalkinnon saajien ALA-arkkitehtien Antti Nousjoen ja Samuli Woolstonin kanssa. Löytyykö luovalle arkkitehtuurille enää elintilaa vai karsivatko rakennusliikkeet taiteilijoiden teokset torsoiksi?
Kultakuumeen suuri muotilähetys Helsingin Suvilahdesta
Kultakuume sukeltaa muotinäytöksen ytimeen. Suomimuodin uusi aalto vyöryy catwalkille Näytös XII -muotitapahtumassa Helsingin Suvilahdessa. Haastattelussa ovat nuoret vaatetussuunnittelun opiskelijat Emma Saarnio ja Anton Vartiainen. Miksi nuoret suunnittelijat haluavat muotialalle ja mistä he haaveilevat?
Vuoden nuoret muotoilijat Linda Bergroth ja OK Do:n Anni Puolakka ja Jenna Sutela
Vuoden nuori muotoilija- palkinto jaettiin poikkeuksellisti kahdelle tekijälle. Palkintoraati palkitsi Muotoilupääkaupunkivuoden kunniaksi sekä perinteistä että uudenlaista käsitystä muotoilusta. Kultakuumeen studiovieraina ovat Vuoden 2012 nuoret muotoilijat Linda Bergroth sekä ajatushautomo OK Do:n Anni Puolakka ja Jenna Sutela.
Voiko runoudella vaikuttaa yhteiskuntaan?
Millaisiin poliittisiin kysymyksiin ja yhteiskunnallisten epäkohtien käsittelyyn runouden keinot riittävät? Nykyrunouden vaikutusmahdollisuuksista keskustelevat runoilijat Teemu Manninen ja Olli-Pekka Tennilä.
Esteettömyys on tangoa pyörätuolilla?
Esteettömäksi suunnitellussa kaupungissa kaikkien on helppo liikkua, mutta pitääkö uusien kerrostaloasuntojen kylpyhuoneissa mahtua tanssimaan tangoa pyörätuolilla? Kultakuumeessa esteettömyydestä keskustelevat Teolliset muotoilijat TKO ry:n puheenjohtaja Sanna Simola ja esteettömyyskartoittaja Terhi Tamminen.
Thomas Freundlich ohjelmoi teollisuusrobotit tanssiin
Thomas Freundlich ohjelmoi teollisuusrobotit tanssiin. Koreografi Thomas Freundlichin uusi tanssiteos on tehty kahdelle teollisuusrobotille ja tanssijalle. Puitteet teokselle luo jälkiteollinen Helsingin Kaapelitehtaan Pannuhalli.
Mikä ihmeen Taiteen edistämiskeskus?
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki esitteli keskiviikkona lakiesityksen, joka toisi Suomeen yhtenäisen taide- ja kulttuuripoliittisen viraston. Miten se muuttaisi kulttuurin kenttää? Miksi taidejärjestöt ovat suhtautuneet siihen skeptisesti?
Kitara muutti nuoren pojan elämän
Suomisoulin kummisetä Sami Saari sai aikoinaan kuoropoikana kitaran ja maailma muuttui. Käsillä tekeminen ja sävelten sieppaaminen ovat täyttäneet muusikoksi syntyneen suutarin elämän.
- Kiekon kauneudesta ja joukkueen johtamisesta
Suomen sunnuntainen jääkiekkomatsi meni komeasti mönkään - mutta minkäs teet, häviäminen on osa urheilua. Tiistain Kultakuumeessa on luvassa jääkiekko-spesiaali.
- Taidekenttä tasapainoilee tasa-arvon kanssa
Taidekenttä tasapainoilee tasa-arvon kanssa. Suomalaiset naistaiteilijat ovat tänä vuonna näyttävästi esillä useammassa museossa ja galleriassa.
- Juhani Salokannel on virolaisen kulttuurin lähettiläs Suomessa
Salokannel on oman kirjallisen tuotantonsa lisäksi kääntänyt merkittävää virolaista nykykirjallisuutta.
- Sakari Löytty rakentaa monikulttuurista maailmojen messua
Sakari Löytty rakentaa monikulttuurista maailmojen messua. Toimiessaan Namibiassa kirkon musiikkityön tukihenkilönä Sakari Löytty alkoi kiinnostua entistä enemmän paikallisesta perinnemusiikista.
- Patarumpu puhuu Kansallisbaletin nykytanssi-illassa
Patarumpu puhuu Kansallisbaletin nykytanssi-illassa. Suomen Kansallisoopperan patarumpalit Jukka Koski ja Samuli Viitanen saapuvat keskiviikon Kultakuumeen vieraiksi kertomaan työstään ja soittimestaan.
- Viktor Jerofejev on Venäjän vapain mies
Ohjaaja Ari Matikaisen uusin dokumenttielokuva, Venäjän vapain mies, tulee ensi-iltaan perjantaina. Elokuva kertoo Viktor Jerofejevistä, venäläisestä kirjailijasta ja toisinajattelijasta, joka katsoo maataan kriittisesti ja tekee kaikkensa, jotta se muuttuisi paremmaksi paikaksi.
- Taas on romaneja tiellä
Kevät on tuonut jälleen Bulgarian ja Romanian romanikerjäläiset suomalaisiin taajamiin. Jälkisosialististen maiden romanien määrä EU:n alueella kasvaa lähivuosina unionin laajentuessa. Maanantain Kultakuumeessa puhutaan Euroopan romaneista ja kiusallisesta romanikysymyksestä: Mitä ne tänne tulevat? Vieraina ovat romanikysymykseen perehtyneet FT Airi Markkanen ja hum.kand. Heini Puurunen.
- Dokumenttielokuva on armoton päähenkilöilleen
Monesti dokumentti näyttää todellisen ihmisen elämässään haavoittuvaisimmillaan. Kiinnostava materiaali voikin olla esimerkkiyksilön kannalta yllättävän tuskallista. Kuinka painava elokuvaohjaajan vastuu on? Mia Halme on käsitellyt huostaan otettuja lapsia uusimmassa elokuvassaan. Timo Korhonen viimeistelee väitöskirjaa dokumentaristin moraalista. Kovasikajutun ohjaaja Jukka Kärkkäinen kertoo, millaisia ratkaisuja piti tehdä, kun kuvattiin kehitysvammaisia punk-rokkareita.
- Kellot soivat Guggenheimille
Helsingin kaupunginhallitus kaatoi keskiviikkona täpärässä äänestyksessä Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Kultakuumeessa kuullaan kaupunkilaisten tuoreet kommentit museohankkeen käänteisiin. Espoon modernin taiteen museon johtaja Markku Valkonen ja kuvanveistäjä Markus Kåhre kommentoivat studiossa Guggenheimin kirvoittamaa kulttuuripoliittista keskustelua.
- Krapulatunnelmissa kurkistetaan luovuuteen
Vapun jälkeen on hyvä pohtia hetki krapulan syvintä olemusta. Kultakuumeessa keksitään keinoja siihen, miten krapulaa voi käyttää luovuuden lähteenä. Onko siitä siihen? Krapulan luovasta vaikutuksesta puhuu muusikko-toimittaja Arto Pajukallio. Berliiniläiset krapulaterveiset saadaan Mikko Rimmiseltä.
- Taideprovokaatio on ongelmallinen laji
Tukholman Moderna Muséetin kakkukohu, Ulla Karttusen Neitsythuorakirkko, tanskalainen teatterihanke Anders Begring Breivikistä ovat tapauksia, joissa taiteilija on halunnut provosoida ja herättää keskustelua. Se onkin onnistunut, mutta varsinainen kritiikki onkin kohdistunut taiteilijaan - kritisoija tuleekin itse kritisoiduksi.
- Cirkossa on täysi sirkus päällä
Helsingissä sijaitseva Uuden Sirkuksen Keskus Cirko on lyhyen ajan sisällä vaihtanut hallitusta, erottanut toiminnanjohtajansa ja palkannut uuden hallintojohtajan. Tämän sirkuksen keskellä entinen toiminnanjohtaja on syyttänyt edellistä hallitusta yhdistyslain vastaisesta toiminnasta. Cirkon rahoittajat, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki, odottavat ensi viikon alussa selvityksiä tapahtuneesta. Kultakuumeessa näkulmia tuovat sirkusalan ammattilaiset Tatu Tyni ja Petteri Jakobsson sekä Maksim Komaro.
- Hajoava Ranta-pallotuoli haastaa ikuisen klassikon
Kopioijat ovat olleet taiteilijoiden ja muotoilijoiden riesana pitkään. Kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kopioita ja väärennöksiä päätyy myyntipöydiltä ja huutokaupoista koteihin. Nyt designala on käynyt taisteluun kopioita vastaan. Kotimaisen muotoilualan toimijat ovat jättäneet tutkintapyynnön poliisille brittiläistä Designers Revolt- kauppaa vastaan.
- Kimmo Kaivanto liikkui taiteenlajista toiseen
Taidemaalari, kuvanveistäjä ja taidegraafikko Kimmo Kaivanto kuoli viime viikolla 79-vuotiaana. Hän kuului sukupolvensa parhaimpiin taiteilijoihin. Kaivanto kutsui itseään kahtia jakautuneeksi ihmiseksi. Mitä hän tällä tarkoitti?
- Klassisen musiikin tapahtumat ovat rohkeampia kuin rockfestivaalit
Kamarimusiikkitapahtumissa esitellään monipuolisemmin erilaista musiikkia, kun taas rockfestivaaleilla esiintyjät edustavat pääosin samaa genreä. Ulkoapäin katsottuna voisi väittää, että rockfestivaalit ovat konservatiivisempia valinnoissaan kuin ajattelemmekaan.
Kultakuumeessa keskustelemassa Tampere Biennalen taiteellinen johtaja Olli Virtaperko sekä pitkän linjan rock-promoottori Juhani Merimaa. - Brasilian tulevaisuus on nyt
Brasilialaiset katsovat eteenpäin, eivät taaksepäin. Kauan odotettu loistava tulevaisuus on yhä useampien saavutettavissa. Näin sanoo 20 vuotta Brasiliassa asunut elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki. Eteläisen pallonpuoliskon suurin valtio on tunnettu sambasta ja jalkapallosta, mutta mitä muuta sen kulttuurista pitäisi tietää.
- Nousevan talousmahti Kiinan nykytaide kiinnostaa uusrikkaita
Kiinalainen nykytaide on kehittynyt hyvin nopeasti. Euroopassa nykytaidetta on ollut lähes sata vuotta, kun taas Kiinassa puhutaan 25 vuodesta. Taidemarkkinoilla kiinalaisen nykytaiteen osuus on viime vuosina ollut eniten kasvava sektori.
- Intian kulttuuri inspiroi länsimaita
Maailman nousevista talousmahdeista Intiasta, Kiinasta ja Brasiliasta voi lukea viikoittain mediasta. Useimmiten painotus on taloudessa. Kultakuume kertoo, millaisia kulttuurimaita nämä kolme talousmahtia ovat.
- YouTuben kuvatulva muuttaa maailmaa
Pian on kulunut seitsemän vuotta siitä, kun YouTube-verkkosivustolle ladattiin ensimmäinen video. Kultakuumeessa verkkoviestinnän professori Janne Matikainen ja palvelupäällikkö Kari Haakana keskustelevat YouTuben aiheuttamasta murroksesta.
- Televisio tunkee teatteriin
Nykyajan teatteri uskoo liikkuvan kuvan voimaan näyttämöllepanossa. Perinteiset keinot eivät riitä. Aiheesta keskustelevat näyttelijä Elina Knihtilä ja ohjaaja Otso Kautto. Teemaa kommentoi myös näyttämötyön lehtori Hanno Eskola, jonka mielestä näyttelijä on elävä tahra screenillä.
- Teosto-palkittu Milla Viljamaa tekee modernia kansanmusiikkia
Tangonsävelia kansanomaisesti pianolla ja harmonikalla. Teosto-palkinnon saanut Milla Viljamaa kertoo, miten kurinalaisesta pianonsoittajasta tuli villi ja vapaa kansanmuusikko.
- Suomalainen tietokirjallisuus on syvältä
Modernin maailmankulttuurin tuominen Suomeen on välttämätöntä. Tätä ei tapahdu, koska suurten kirjankustantamoiden näkemyksenä on näkemyksettömyys. Tätä mieltä on Kimmo Pietiläinen.
- Improvisaatio auttaa myös työelämässä
Improvisaatio vie musiikin ja teatterin tekemisen uusiin maailmoihin, mutta sitä voi soveltaa myös työelämässä ja arjessa. Jazzmuusikko Atro "Wade" Mikkola ja improvisaatiokouluttaja Kirsti Kuosmanen keskustelevat.
- Minkälainen on uusi Humiseva harju -elokuva alkuperäiseen teokseen verrattuna?
Emily Brontën Humiseva harju -romaania on ylistetty. Pääsiäisenä ensi-iltaan tulleen elokuvan on ohjannut Andrea Arnold.
- Pentti Saarikoski ja pääsiäinen
Pentti Saarikosken syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 75 vuotta. Kiirastorstain Kultakuumeessa keskustellaan Saarikosken kolmen viimeisen runokokoelman, niin sanotun Tiarnia-sarjan uskonnollisista teemoista ja kirjailijan suhteesta ortodoksisuuteen.
- Eturivin poliitikoiden mielikirjat ovat turvallisen perinteisiä
Kultakuume kysyi puoluejohtajilta ja ministereiltä, mihin kirjaan he palaavat säännöllisesti. Vastauksissa Raamattu ja Väinö Linnan teokset mainittiin useamman kerran.
- Puhe hiljaisuudesta on yksi metelin laji
Näin sanoo kirjailija Markku Envall. Aihe on ajankohtainen, koska tällä viikolla vietetään hiljaista viikkoa.
- Suomalaisesta elokuvasta puuttuvat suuret teemat ja hyvät käsikirjoitukset
88-vuotias elokuvaohjaaja, professori Matti Kassila on valmis neuvomaan nykyisiä tekijöitä. Uudessa kirjassaan Kassila kertoo myös, miten Bergman, Welles ja muut suuret ohjaajat opettivat häntä elokuvillaan.
- Peleihin etsitään täydellistä soundia
Lyhyet, muutaman sekunnin mittaiset tunnussävelet ja efektit eivät synny helposti. Etenkin pelimaailman äänimaailmaa hiotaan pitkään. Näin tekee myös Angry Birds, joka on heittänyt haasteen muutamille musiikin alan ammattilaisille: etsikää hyvä soundi.
- Helsingin barokkiorkesteri viettää juhlavuotta
Periodisoittimilla musisoiva orkesteri on esittänyt Suomessa 1600-1700-lukujen keskeistä ohjelmistoa jo 15 vuoden ajan. Juhlakonsertti soi Musiikkitalossa sunnuntaina.
- Taidetta ja asiakirjoja keskiajalta
Kansalliskirjasto julkistaa keskiviikkona Kirjava keskiaika -verkkoteoksen. Teos esittelee vanhinta kirjallista kulttuuriamme liki tuhannen vuoden takaa 1500-luvulle asti.
- Viestimien freelance-työntekijöitä ajetaan torpparien asemaan
Tekijänoikeussopimusten rankat ehdot murentavat monien mielestä jo sivistysvaltion pohjaa. Alaa puhuttaa parhaillaan aikakauslehtiä julkaisevan Sanoma Magazines Finlandin free-sopimus.
- Suomen kieli - kui menee?
Koulun äidinkielenopetus luo peruskielen, jota media, mainonta ja politiikka muokkaavat. Suomen kielen muutoksista Kultakuumeessa keskustelevat uusimman sanakirjan päätoimittaja Eija Riitta Grönroos ja äidinkielenopettaja Mervi Murto.
- Taidekritiikki on tarpeellista - vai onko?
Toimittaja Suna Vuori ja filosofi Tuomas Nevanlinna keskustelevat siitä, mitä kritiikki on ja mihin sitä tarvitaan. Osa taiteilijoista ajattelee, että ilmankin pärjättäisiin. Onko tämä toive toteutumassa, kun perinteisen kritiikin tila mediassa kapenee?
- Naurattaminen on työtä
Suomalainen stand up -komiikka on löytänyt yleisönsä. Mutta mitä tarvitaan suomalaisten naurattamiseksi ja miten naurattaminen luonnistuu? Kultakuumeessa nauramisen saloja selvittävät Ismo Leikola ja Jukka Puotila.
- Kulttuuritalkoot yleistyvät
Iron Sky -elokuvaa tehtiin fanien avulla ja rahoituksella. Nyt samaa metodia sovelletaan oopperaan. Kultakuume selvittää, millaisen kulttuurimurroksen joukkoistaminen aiheuttaa.
- Monikulttuurinen musiikkitunti on haastava
Monikulttuurisen musiikkiluokan opettajat eivät pääse helpolla. Oppilaiden tarpeet monikulttuurisessa luokkahuoneessa ovat hyvin erilaisia, ja musiikinopettaja joutuu pohtimaan myös eettisiä kysymyksiä - sopiiko esimerkiksi popmusiikki kaikille?
- Jazzlegenda esiintyy Suomessa
Vaikutusvaltainen jazzpianisti McCoy Tyner konsertoi maanantaina Helsingissä.Tynerin tyyliä ja merkitystä arvioi hänen jazzilmaisustaan väittelevä Sami Linna.
- Mykkäelokuva Metropoliksen valtava vaikutus.
Itävaltalaisen Fritz Langin elokuva Metropolis on edelleen merkittävä elokuva. Sarjakuvantekijä Petri Hiltunen valaisee elokuvan taustoja ja sitä, millainen vaikutus Metropoliksella on ollut populaarikulttuuriin
- Lastenkulttuurilla on nostetta
Kotimaista lastenelokuvaa rynnätään katsomaan ja suomalainen musiikki on leviämässä kautta maailman. Risto Räppääjä -elokuvat ohjannut Mari Rantasila ja Pauliina Lerche Mimmit-yhtyeestä keskustelevat lastenkulttuurin muutoksista.
- Potkua teatterikentällä
Suomen teatterikartta pitäisi saada kukoistamaan. Ajat ovat niukat ja niukempaan suuntaan mennään. Olisiko silti mahdollisuuksia, joita teatterinjohtajat ja alan ammattilaiset eivät ole tajunneet hyödyntää
- Sarjakuvantekijä leikkii sanoilla ja kuvilla
Kultakuumeen vieraana on Fingerpori-sarjakuvan tekijä Pertti Jarla. Hän leikkii sanoilla ja pitää kaksimielisyyksistä.
- Näyttelijä on näyttäjä
Näyttelijä-sanassa on negatiivinen teeskentelyn leima, vaikka näyttelemisessä on kyse aitojen tunteiden näyttämisestä. Tätä mieltä on näyttelijä Seela Sella.
- Lyhytelokuva on elokuvataiteen kuninkuuslaji
Kultakuumeen suora lähetys tulee keskiviikkona alkaneilta Tampereen elokuvajuhlilta.
- Torstaina on kansainvälinen naistenpäivä
Kultakuumeen vieraaksi saapuu Vuoden pakolaisnainen 2012.
- Palkkapiian pojalla on juhlavuosi
Modernin kirjallisuuden uranuurtajan August Strindbergin kuolemasta on kulunut 100 vuotta. Strindbergin näytelmiä esitetään kevätkaudella ympäri maailmaa.
- Intiimi on julkista
Yhä avoimemmin ja julkisesti televisiosarjoissa ihmiset kertovat yksityisistä asioista. Kultakuumeessa keskustellaan rajanvedosta julkisen ja yksityisen välillä.
- Venäjän älymystö herää horroksesta!
Väitetään, että venäläiset taiteilijat eivät olisi kiinnostuneita politiikasta. Presidenttiehdokas Vladimir Putinin taakse on kuitenkin järjestynyt tunnettujen taiteilijoiden joukko, ja useat kirjailijat ovat olleet näkyvästi esillä Venäjän opposition suurmielenosoituksissa.
- Mykän juhlaa
Oscareita rohmunnut mykkäelokuva The Artist saa Suomen ensi-iltansa perjantaina. Kultakuumeessa elokuvaa arvioi elokuvaleikkaaja Juho Gartz, joka on tutkinut mykän kauden koomikoita.
- Kiistanalaisten sotalelujen merkitys lapselle
Uhkaavatko sotalelut maailmanrauhaa ja vääristävätkö nuket lasten sukupuoli-identiteettiä? Kultakuumeessa pohditaan lelujen merkitystä lapsen kehitykselle.
- Musiikkitalo sai uuden johtajan
Kultakuumeen haastattelussa on Katja Leppäkoski, joka on valittu Musiikkitalon uudeksi toimitusjohtajaksi.
- Äijäkaverukset pitävät yhtä
Miesten välistä ystävyyttä on kuvailtu karuksi, kursailemattomaksi, suoraviivaiseksi, mutta myös rehdiksi ja luotettavaksi. Kultakuumeen vieraana on näyttelijä Joonas Saartamo, jonka kaksi viimeistä elokuvaa Kulman pojat ja Hiljaisuus kuvaavat miesten välistä ystävyyttä ja solidaarisuutta.
- Yhtä lyriikan juhlaa!
Maanantaina julkistetaan Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittaja sekä Kääntäjäkarhu-tunnustuksen saaja. Virallisten seremonioiden jälkeen juhlat jatkuvat Kultakuumeessa.
- Pientä rajaa, opetus- ja kulttuuriministeriö!
"Pientä rajaa, opetus- ja kulttuuriministeriö!", kirjoittaa kirjallisuudentutkija ja kriitikko Lasse Koskela blogissaan. Koskela ärähtää opetus- ja kulttuuriministeriön aikeesta uudistaa ylioppilastutkintoa pikavauhdilla: sekä äidinkielen koe että reaalikoe uusittiin vasta muutama vuosi sitten.
- Leonard Cohen on taas tapetilla
Laulaja-kirjailija Leonard Cohenilta on ilmestynyt pitkästä aikaa uusi levy, nimeltään Old Ideas. Kultakuumeessa arvioidaan Cohenin merkitystä rock-kulttuurille ja kirjallisuudelle.
- Teatterit havahtuvat ilmastonmuutokseen
Kolme eri teatteria on lähes yhtä aikaa tehnyt oman versionsa Risto Isomäen ekotrilleristä Sarasvatin hiekkaa. Faktaa ja fiktiota sekoittavassa teoksessa sulavasta mannerjäätiköstä irtoava valtava kappale romahtaa Jäämereen aiheuttaen jättimäisen tsunamin.
- James Joycen tuotannon ystävillä on keväällä syytä juhlaan
Irlantilaisen kirjailijan ja runoilijan James Joycen ( 1882-1941 ) teoksista ilmestyy neljä uutta suomennosta. Tiistain Kultakuumeessa tutustutaan kirjailijan nuoruuden kirjoituksiin, novelleihin, runoihin ja kirjeisiin.
- Musikaali vetää viihteennälkäistä yleisöä
Monien isojen teattereiden kauden pääteoksena komeilee uutuusmusikaali. Musikaalit toimivat edelleen teattereiden talouden pelastavina enkeleinä, sillä ne täyttävät salit viihteennälkäisillä katsojilla.
- Museon johtamisesta ja muotoiluihanteista
Designmuseon uusi johtaja Jukka Savolainen aloitti työssään muutama päivä sitten. Hänen hallinnassaan on museon kokoelma, johon kuuluu muun muassa 75 000 esinettä, 40 000 piirustusta ja 100 000 valokuvaa.
- Kyltymättömien unelmien tavaratalot
Ihmisen kyltymättömien unelmien toteuttaminen tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia tavaratalokaupalle. Kultakuumeessa paneudutaan 150-vuotiaan Stockmannin historian kautta tavaratalojen maailmaan.
- Puku tekee ammattilaisen
Kultakuumeessa keskustellaan virkapukeutumisen pelisäännöistä ja suunnista. Vieraaksi saapuu vaatesuunnittelija Kirsimari Kärkkäinen, joka suunnitellut muun muassa naispappien uudet asut ja VR:n uudet virkapuvut
- Valokuvaaja Stefan Bremerin Helsinki on salaperäinen ja absurdi
Helsinki juhlii 200-vuotista taivaltaan Suomen pääkaupunkina. Pitkän uran valokuvaajana tehneen Stefan Bremerin rakkaimpia kuvauskohteita on hänen kotikaupunkinsa.
- Museoala marssii eduskuntatalolle
Maanantain kultakuumeessa perehdytään museoalan lakkauttamisiin. Ohjelmassa tutustutaan myös naisklovneihin sekä eettiseen muotoiluun. Maanantaiseen tapaan luvassa on myös kulttuurilehtikatsaus.
- Mikä levy oli vuoden paras?
Perjantain Kultakuumeessa selviää mikä levy on vuoden paras. Lisäksi kuullaan miksi ihmisen ei pitäisi voida elää ilman teatteria. Lähetyksessä on myös raportti Berliinin elokuvajuhlilta, joiden ohjelmisto keskittyy tänä vuonna poliittiseen elokuvaan.
- Uudet tuulet puhaltavat - mikä vanhassa vikana?
Torstain kultakuumeessa pureudutaan viime viikkojen poliittisen aktiivisuuden henkis-kulttuurisiin syihin. Mihin halutaan mennä ja mistä oikein ollaan tulossa? Lähetyksessä selviää myös kuka saa Vuoden johtolanka -palkinnon parhaasta dekkarista. Lisäksi kuullaan Liisa Vihmasen kolumni.
- Houkuttelevien visioiden metropoli-Helsinki
Keskiviikkona Kultakuumeessa pohditaan minkälaisella politiikalla rakennetaan metropoli-Helsinkiä. Luvassa on myös kulttuurikolumni.
- Jaffa-pulloja kankaalla ja norppia julisteissa
Tiistain Kultakuumeessa vieraillaan graafikko Erik Bruunin kotona Suomenlinnassa. Bruun on 60 vuotta kestäneen uransa aikana suunnitellut lukuisat kaikelle kansalle tutut julisteet kuten hymyilevän norpan ja nyt kankaiksikin painetut Jaffa-pullot. Lähimpänä mestarin sydäntä ovat kuitenkin linnut.
- Onneksi olkoon, Charles Dickens!
Pickwick-kerho, David Copperfield, Oliver Twist, Nicholas Nickleby... 200 vuotta sitten 7. helmikuuta syntyi kirjailija Charles Dickens.
- Trumpetisti Verneri Pohjola laulaa soittimeensa
Kuten muihinkin vaskisoittimiin trumpettiin voi myös laulaa soittimen oman äänen sekaan. Jazztrumpetisti Verneri Pohjola demonstroi Kultakuumeessa, miten kuuluisa rosoinen soundi syntyy.
- Tissit ja taide
Vaaralliset rintaimplantit ovat uutisotsikoissa. Suomen plastiikkakirurgiyhdistys kehottaa tiettyjä rintaimplantteja ottaneita naisia poistattamaan implanttinsa.
- Taideväärennöksistä liikkuu ristiriitaista tietoa
Hiljattain on uutisoitu etenkin vanhan taiteen väärennösten lisääntyneen. Tilastoja aiheesta ei kuitenkaan ole.
- Thatcher taiteen hampaissa
Valkokankaille on nyt saatu Britannian entisestä pääministeristä Margaret Thatcherista kertova elokuva Rautarouva, mutta ristiriitaista poliitikkoa on käsitelty taiteessa aiemminkin.
- Palkittu suomalainen muotoilija Tapio Anttila testaa Kultakuumeen tuolit
Sisustusarkkitehti Anttila kuvailee millaisessa tuolissa on hyvä istua.
- Kekkosen hovissa elettiin rakkauden ja mustasukkaisuuden verkossa
Panu Rajala on kirjoittanut näytelmän Urho Kekkosen kahdesta suuresta rakkaudesta Sylvi Kekkosesta ja Anita Hallamasta. Kultakuumeessa näytelmän ohjaaja Kari Rentola sekä päähenkilöt Eeva-Liisa Haimelin ja Heidi Herala kertovat ajatuksiaan tästä aikanaan vaietusta tosielämän draamasta.
- Kuvataidekritiikki tulkitsee ja näkee taiteen - vai näkeekö
Taiteilija Samu Heimosen näyttely Tulvan jälkeen avautuu perjantaina Salon taidemuseossa. Uusissa töissään Heimonen pohtii pienen ja suuren kohtaamista, yksilön suhdetta ympäristöönsä.
- Engel piirsi Itämeren tyttären
Helsingin uusklassisen empirekeskustan suunnitteli saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Helsinki täyttää tänä vuonna 200 vuotta pääkaupunkina, ja Engel on yksi juhlinnan pääkohteista.
- Jälkikoirat puhuvat musiikista
Säveltäjät Lotta Wennäkoski ja Olli Virtaperko ovat konsertteja arvioivan suoran Jälkikoirat-keskustelun uudet vetäjät YLE Radio 1:ssä.
- Työväen näyttämöpäivillä nähdään kunnianhimoista nykyteatteria
Työväen näyttämöpäivillä nähdään harrrastajateatteria, joka on nykypäivässä kiinni. Ohjelmassa on tänä vuonna ensimmäisen kerran myös nykysirkusta.
- Kristiina Elstelä istahti presidentti Mauno Koiviston polvelle
Näyttelijä Kristiina Elstelä on lumonnut suomalaista teatteri- ja televisioyleisöä jo viidenkymmenen vuoden ajan.
- Matkalla kestävän kehityksen hengessä
Keskiaikatutkija Christian Krötzl kertoo, miten pyhiinvaelluksilla suunnistettiin Roomaan ja Jerusalemiin. Kehitysministeri Heidi Hautala puhuu kestävän kehityksen matkailusta.
- Dokumenttielokuva muokkaa mielipiteitä
Sotien aikaan sotapropaganda työllisti monia elokuvan tekijöitä. Sodan jälkeen oli aika siirtyä rauhantöihin.
- Rasismi on koko Euroopan häpeä
Tiistain Kultakuumeessa puututaan rasistiseen ja muukalaisvastaiseen puheeseen ja sen juuriin. Ruotsalainen toimittaja Lisa Bjurwald tutkii uudessa kirjassaan "Euroopan häpeä" rasististen puolueiden ja ääriryhmien nousua Euroopassa.
- Oskarit-teatterihanke saa lapset teatterin pariin
Valtakunnallisen Oskarit-teatterihankkeen kummi Riku Nieminen kertoo oman teatteri-innostuksensa synnystä. Ammattilaiset haluavat innostaa lapsia katsomaan ja tekemään teatteria.
- Retoriikan taitaja pääsee linnaan
Presidentin vaalien ennakkoäänestys on alkanut. Hyvästä puhujasta tulee presidentti. Kaksi retoriikan ammattilaista on seurannut kahdeksan ehdokkaan Ylen TV1:n yksilötentit.
- Arkkitehtuurivientiin on satsattava enemmän
Maailmalla Suomi tunnetaan arkkitehtuurimaana, mutta vientiin ei ole toistaiseksi panostettu.
- Yleisökysymyksiä Guggenheimista
Keskustelu Guggenheimista jatkuu. Nyt Kultakuumeen vieraana on Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, joka edustaa Helsinkiä Guggenheim-hankkeessa. Kuuntelijoilla on mahdollisuus kysyä häneltä mitä tahansa museohankkeeseen liittyvää.
- Kahden miljoonan paperi
Guggenheim-selvitysryhmä ehdottaa, että taidemuseo rakennettaisiin Helsingissä Eteläsataman rantaan Katajanokalle. Helsingin kaupungin Guggenheim-säätiöltä tilaama raportti julkistettiin Finlandiatalossa tiistaina. Kultakuume raportoi julkistamisseminaarin reaktiot ja rähinät tuoreeltaan.
- Kotimainen jazzäänite on mennyttä
Kotimaista jazzia julkaissut levy-yhtiö Ricky-Tick Records lopetti toimintansa viime vuoden lopulla. Kun katsoo muiden levy-yhtiöiden jazzjulkaisuja, niin heikolta näyttää.
- Kun Vanha Suomi suuriruhtinaskuntaan liitettiin
200 vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunnan itärajalla tehtiin merkittävä sisäinen aluejärjestely: myös Vanha Suomi eli Viipurin kuvernementti liitettiin osaksi suuriruhtinaskuntaa.
- Kim Jong-il ja elokuva
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-il oli intohimoinen elokuvan harrastaja, niin keräilijänä kuin elokuvateollisuuden vallankäyttäjänä.
- Wau, sehän on Kiasma!
Nykytaiteen museo Kiasma on Suomen suosituin museo ja arkkitehtuuriltaan melkoisen wau. ARS 11 jäi vanhan vuoden mukana historiaan, ja Kiasman johtajaa Pirkko Siitaria työllistävät uudet haasteet.
- Jukka Korpihete muotoilee valoa
Vuoden ensimmäisen Kultakuumeen studiovieraana on muotoilija ja valaistussuunnittelija Jukka Korpihete. Hänen suunnittelunsa lähtökohtana on luoda ensisijaisesti valoa tilassa ja vasta seuraavaksi valaisimia tilaan.
- Hyvästi vanha kulttuurivuosi, tervetuloa uusi!
Kultakuume kurkistaa kotimaisen kuvataiteen, musiikin ja teatterin vuoteen 2012.
- Harlin haukkuu Hollywoodin
Elokuvaohjaaja Renny Harlin puhuu Kultakuumeen haastattelussa suhteestaan elokuvaväkivaltaan, pettymyksestään Hollywoodiin, Ernest Hemingwaystä ja Tintti-sarjakuvista.
- Helene Schjerfbeckiä muistetaan suurnäyttelyllä ja kirjalla
Taidemaalari Helene Schjerfbeckin syntymästä on ensi vuonna kulunut 150 vuotta. Ateneumin suurnäyttely
esittelee tämän modernismin edelläkävijän elämäntyötä lähes 300 teoksen kautta. Tuore kirja valottaa Schjerfbeckin arkea ja taiteilijuutta. - Kultakuume tekee eurooppalaisen kulttuurivuosikierroksen
Joulun jälkeen Kultakuumeen Studiossa lämmitetään puhelinlinjat hehkuviksi. Yleisradion toimittajat Berliinistä, Lontoosta ja Pariisista kertovat, miten kohdemaan kulttuurivuosi on kulunut.
- Suomalainen joulu 100 vuotta sitten
Viime vuosisadan vaihteessa joulukuusi vasta yleistyi koko kansan koristukseksi ja joulupukki aloitteli vierailujaan suomalaiskodeissa. Kultakuumeessa matkataan ajassa sata vuotta taaksepäin, kun Airikka Nurmelan vieraaksi saapuu arkistotutkija Juha Nirkko Kansanrunousarkistosta.
- Hitchens ja kriittisyyden abc
Viime viikolla kuollut Christopher Hitchens oli harvinaislaatuisen teräväkynäinen toimittaja ja kirjailija. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen arvioi Kultakuumeessa Hitchensin merkitystä kriittiselle ajattelulle.
- Taiteilijat ammentavat inspiraatiota kaukomailta
Kuvataiteilijat ovat kautta vuosisatojen hakeneet aiheita ja inspiraatiota maailmalta. Keskiviikon Kultakuumeessa syvennytään suomalaisten taiteilijoiden Italiaan ja Saksaan suuntautuneisiin matkoihin 1800- ja 1900-luvuilla.
- Harri Haanpää on mies menestyskirjojen takana
Harri Haanpää on toiminut WSOY:n luetuimpien ja arvostetuimpien suomalaiskirjailijoiden kustannustoimittajana. Hän jäi syksyllä eläkkeelle, mutta jatkaa yllättäen työtään LIKE-kustantamon kustannuspäällikkönä. Harvoin haastatteluja antava Harri Haanpää kertoo kustannustoimittajan työstään Kultakuumeessa.
- Kirjoja kutojalle, kokkaajalle ja koruntekijälle
Nypläsitpä pitsiä tai näpräsit pienoismalleja - kaikkeen löytyy kirja. Pukinkonttiin hankitaan tänäkin jouluna lukuisia kovia paketteja, joiden sisältö tarjoaa saajilleen matkoja toisiin maailmoihin, askarteluvinkkejä tai uusia herkullisia reseptejä. Mikäpä olisikaan mieluisampi lahja kuin rakkaaseen harrastukseen liittyvä kirja.
- Kansallisoopperan uusi taiteellinen johtaja esittäytyy
Oopperalaulaja Lilli Paasikivi aloittaa Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana elokuussa 2013. Haussa oli ooppera-alaa tunteva, yhteistyökykyinen ja karismaattinen johtaja, jolla on taiteellista näkemyksellisyyttä. Perjantain Kultakuumeessa selviää, millaisen johtajan talo sai ja millaisia unelmia Lilli Paasikivellä on Kansallisoopperan kehittämisen suhteen.
- Marlon Brando jätti rintakarvansa Suomeen
Lokakuussa 1967 Marlon Brando tuli Suomeen kolmeksi päiväksi Unicef-lähettiläänä. Brandon tavoitteena oli kiinnittää suomalaisten huomio Intian lasten hätään.
- Kuvataiteilijoilla on jotain hampaankolossa
Suomalainen kuvataidekenttä rönsyilee hallitsemattomasti. Esimerkiksi kuvataiteen vienti ei ole onnistunut kuten taiteilijat ovat toivoneet.
- Suomalaisen muotoilun halutuimmat
Suomen kulta-ajan muotoilu kiinnostaa suomalaisten keräilijöiden lisäksi maailmalla. Esimerkiksi Japaniin matkaa konteittain suomalaisen modernismin aarteita.
- Musiikkitalon vaiheikas avajaissyksy
Suomalainen musiikkimaailma muuttui Helsingin Musiikkitalon myötä. Kaksi sinfoniaorkesteria sai uuden kodin ja klassisen musiikin ystävät uuden pyhätön, mutta syksyn lopulla oli edessä talon molempien johtajien eroaminen.
- Taidekoulujen kohtalo
Suunnitelma lakkauttaa legendaariset Kankaanpään taidekoulu ja Lahden taideinstituutti on herättänyt kiivasta keskustelua. Taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön esitys karsia rajusti ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja.
- Kirjallisuuspalkinnot herättävät intohimoja
Torstaina julkistetaan Runeberg- palkintoehdokkaat. Kultakuumeessa vuoden kirjallista antia ruotivat tutkija ja kriitikko Mervi Kantokorpi ja kääntäjä Kristiina Rikman.
- Satojen sanojen Virtanen
Viihteen monitoimimies Jukka Virtanen on sanoittanut lukemattoman määrän lauluja. Vaikka hänet tunnetaan erityisesti iskelmistä, oli Virtasen ensimmäinen levytetty kappale Hottentottilaulu.
- Iltapukujen loistoa läpi vuosisadan
Itsenäisyyspäivän juhlissa silkki välkehtii, helmat levenevät ja sametti on pehmeää. Kultakuumeessa puhutaan iltapukujen muutoksista viimeisen sadan vuoden aikana.
- Ylen merkitys suomalaiselle kulttuurille
Yle pitäisi lopettaa. Yle pitäisi yksityistää. Yle on merkittävä kulttuuritoimija. Tällaisia mielipiteitä kuullaan Kultakuumeen Yle-spesiaalissa, jossa käsitellään Ylen rahoitusta ja tulevaisuutta kulttuurilaitoksena.
- Teatterinjohtaja valitsee Finlandia-voittajan
Torstaina jaetaan kirjallisuuden Finlandia-palkinto. Kultakuumeessa kuullaan tuoreeltaan voittajan tunnelmia sekä palkinnosta päättävän teatterinjohtaja Pekka Milonoffin perustelut. Juontajana on Lisa Enckell.
- Lastenkirjallisuutta valistuksesta fantasiaan
Pekka Töpöhännän hännättömyyden arvoitus ratkeaa. Lastenkirjainstituutin julkaisema teos Satusaappaat ja runopilli on tallentanut kolme vuosikymmentä suomalaisen lastenkirjallisuuden ja kulttuurilehdistön historiaa.
- Museoviraston linnoja ja kartanoita matkailukohteiksi
Museoviraston linnoja ja kartanoita matkailukäyttöön. Virasto on suurten säästöjen edessä ja yhtenä mahdollisuutena on myydä sen hallussa olevia kohteita matkailuyrityksille.
- Monikulttuurinen yhteiskunta tarvitsee uudet oppimiseväät
Nykykoulussa oppilas ahdistetaan seinään eikä hänelle anneta mahdollisuutta oppia itselleen sopivalla tavalla. Tätä mieltä on kulkijamustalainen Veijo Baltzar, jonka Kulttuurienvälistä kokemuspohjaista pedagogiikkaa aletaan kehittää Humanistisessa ammatti-korkeakoulussa.
- Me olemme mustiin pukeutuva kansa
Vuoden pimeimpänä aikana suomalaiset pukeutuvat tummiin väreihin. Mikä pakottaa suomalaiset pukeutumaan synkästi? Onko se luonto, luonne vai aivojen rakenne?
- Terhi Panulasta on tullut suurten roolien tulkki
Kuin huomaamatta Terhi Panula on kasvanut merkittävien roolien näyttelijäksi. Kansallisteatterissa työskentelevälle Panulalle luovutettiin maanantaina teatterialan Ida Aalberg-palkinto. Palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä elämäntyöstä teatterialalla.
- Suomenruotsalaisessa kirjallisuusmaailmassa myrskyää
Suurimmat suomenruotsalaiset kustantamot, Söderströms ja Schildts, yhdistyvät ensi vuoden alussa. Tämä on nostattanut melkoisen myräkän, ja etenkin kirjailijat ovat huolissaan suomenruotsalaisen kirjallisuuden tulevaisuudesta.
- Lapsia, elokuvia ja lastenelokuvia
Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali on järjestetty aina talven pimeimpään aikaan keskellä marraskuuta. Tällä kertaa on syytä juhlaan, koska festivaali järjestetään nyt 30. kerran.
- Suomessa lotat leimattiin, Virossa tuhottiin
Sodan haavoja lääkitään vielä monta vuosikymmentä. Näin kirjoittaa virolainen kirjailija ja elokuvaohjaaja Imbi Paju kirjassaan Suomenlahden sisaret. Se on kirja Suomen ja Viron lottien elämänkohtaloista.
- Anssi Kasitonni vääntää popkulttuurin nykytaiteeksi
Ars Fennica -palkittu taiteen moniottelija Anssi Kasitonni hämmentää humoristisilla veistoksillaan ja videoteoksillaan. Kasitonnin teoksissa seikkailevat muun muassa Tähtien sota -elokuvien Darth Vader ja Ritari Ässän aisapari, ihmeauto K.I.T.T.
- Jazzmuusikko Jukkis Uotila sai säveltaiteen valtionpalkinnon
Kultakuumeessa tavataan säveltaiteen valtionpalkinnon saanut Jukkis Uotila, joka on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia jazzmuusikoita. Uotila on Sibelius-Akatemian jazzmusiikin professori sekä rumpali, pianisti ja säveltäjä.
- Kulttuurin vaihtoehtoliikkeiden aika ei ole ohi
Helsingin design-pääkaupunkivuosi on saanut rinnalleen vaihtoehtohankkeen, joka kyseenalaistaa virallista ohjelmaa. Kultakuume selvittää, mistä Alternative WDC -liikkeessä on kysymys.
- Suomalaisbändit hivuttautuvat Venäjälle
Suomalainen jääkiekko on menestynyt hyvin Venäjällä - miksei myös suomalainen musiikki? Merkit viittaavat siihen, että suomalaiset yhtyeet ovat saamassa suosiota Venäjän markkinoilla.
- Lapin erämaassa luonto asettaa ehdot elämälle
Leena Valkeapää kuvaa ja hahmottaa väitöskirjassaan elämää pohjoisen luonnon ympäröimänä. Turkulaislähtöiselle taiteilijalle oppaina pohjoiseen elämään ovat hänen puolisonsa Oula Valkeapää ja tämän enon Nils-Aslak Valkeapään runot.
- Teatterikonkari Ritva Siikalalla on takanaan monipuolinen ura
Ritva Siikala tunnetaan Teatteri Raivoisten Ruusujen sekä Kansainvälisen taidekeskus Kassandran perustajana. Kultakuumeen haastattelussa on luvassa 70-vuotta täyttävän Siikalan teatterimuistoja ja osuvia havaintoja nykyajan tapahtumista.
- Finlandia-palkinto puhuttaa jälleen
Torstaina selviää, mitkä romaanit kisaavat maamme merkittävimmästä kirjallisuuspalkinnosta. Kultakuumeessa kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak perkaavat kirjavuotta: ketkä ansaitsevat Finlandia-ehdokkuuden ja mikä hyvä teos jäi ehdokkuutta vaille?
- Animen historia koottiin kirjaksi
Japanilainen animaatioelokuva, anime on saanut valtaisan suosion Suomessa viime vuosina. Animen pitkäaikainen harrastaja Jari Lehtinen on tarttunut hurjaan haasteeseen ja kirjoittanut Animen historian.
- Kaj Franck oli muotoilun supermies
Kaj Franckin syntymästä tulee tällä viikolla kuluneeksi 100 vuotta. Kultakuumeessa keskustellaan Franckin merkityksestä suomalaiselle muotoilulle sekä muistellaan häntä henkilönä.
- Helsinki julkistaa designpääkaupunkivuotensa ohjelman
Helsinki julkistaa maanantaina muotoilupääkaupunkivuotensa ohjelman. Kultakuumeen studiovieraat ruotivat tulevia tapahtumia, hankkeita ja teemoja.
- Kuoleman kulttuurihistoriaa
Vainajien elämä ei ole ollut Suomessa helppoa, sillä omat pahat teot ja toisten loukkaukset ovat vaivanneet heitä vielä kuoleman jälkeenkin. Koti-ikävä ja omaisten kyyneleet ovat myös saaneet vainajat lähtemään kodeistaan kohti kotejaan. Juontajana on Airikka Nurmela.
- Rakkaudesta romanien musiikkiin
Hilja Grönfors on laulanut romanien lauluja pienestä asti, 50-luvulta lähtien. Myöhemmässä vaiheessa hän alkoi myös aktiivisesti kerätä niitä. Pian ilmestyy Grönforsin toinen levy, joka sisältää Suomen romanien lauluja. Niitä kuullaan torstain Kultakuumeessa, jonka juontaa Tuomas Karemo.
- Lasten kulttuuri valuu nettiin
Lasten kulttuuri etsii paikkaansa. Yle keskittää lapsille tarkoitetun sisällön televisioon ja nettiin. Internetissä alkaa kuulua vuoden vaiheessa myös yksityinen lastenradio. Toisaalta vanhempia varoitellaan siitä, että lapset viettävät liikaa aikaa television ja internetin äärellä.
- Perspektiivistä polttoväliin
Harrastajakuvaajajärjestö Ylioppilaskamerat on toiminut ponnahduslautana monelle ammattivalokuvaajalle. ETSIN!-näyttelyyn on valittu valokuvia 50 vuoden ajalta. Järjestön aktiivit kertovat juhlanäyttelyssä, kuinka hyvä kuva syntyy. Juontajana on Tuomas Karemo.
- Klassikkoelokuvia lapsille
Klassikkomykkäelokuvilla ja vanhoilla musikaalifilmatisoinneilla on paljon annettavaa digiajan lapsille. Tätä mieltä ovat Kirsi Raitaranta ja Leena Virtanen, jotka ovat laatineet oppaan elokuvakasvatukseen.
- Sisällissodan ajan Helsinki heräsi henkiin digitaalisesti
Missä kuljimme kerran loi vanhan Helsingin uudestaan. Kjell Westön romaanin pohjalta tehtyjen elokuvan ja tv-sarjan kuvaukset ovat olleet yhdet haastavimmista Suomessa. 1900-luvun alun Helsingin rakentaminen uudelleen tapahtui jälkituotannossa.
- Rappioromantiikkaa ja pitsinnypläystä
Kultakuume lähetetään suorana Helsingin kirjamessuilta. Paikalla ovat Viro-teemaan virittäytynyt Kai Ristola sekä käsityökirjoista innostunut Airikka Nurmela.
- Musiikkia yli rajojen
Kaikki musiikki on nykyisin kansainvälistä. Silti Suomessa kuunnellaan lähinnä kotimaista pop-musiikkia.
- Pohdintoja populaarimusiikista
”Kulttuurilla ja musiikilla on itseisarvoa, jota ei voi vain mitata niiden mahdollisesti tuottamilla taloudellisilla hyödyillä”. Näin todetaan suomalaista populaarimusiikkia pohtineen ajatushautomon kannanotossa. Juontajana on Jukka Mikkola.
- Designmaitoa ja älypakkauksia
Maitopurkin väri kertoo maidon rasvaisuuden. Tulevaisuudessa pakkaukset muistuttavat esimerkiksi seuraavan lääkkeen ottamisesta ja ilmoittavat lääkärille, mikäli lääkettä ei ole otettu. Juontajana on Airikka Nurmela.
- Kaustisen kansanmusiikkisäätiö pani pensselit santaan
Kansanmusiikkisäätiöltä loppui veto. Kaustisen kansanmusiikkisäätiö on selvitystilassa. Festivaalisoitto jatkuu, mutta Kansantaiteenkeskuksen tiloissa toimivien Kansanmusiikki-instituutin ja Suomen ainoan kansanmusiikin ammattiyhtye Tallarin tulevaisuus mietityttää. Juontajana on Kai Ristola.
- Mihin tarvitaan musiikkialan Naistenklinikkaa?
Suomalaiset naismuusikot ovat tehneet vahvan nousun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Valovoimaiset naisartistit laulavat, säveltävät ja jopa tuottavat omaa musiikkiaan. Mihin siis tarvitaan vuosi sitten perustettua musiikkialan Naistenklinikkaa?
Kultakuume
Maanantaista perjantaihin klo 15.05 - 15.55, toinen lähetys klo 21.15
Mistä puhutaan ja kohutaan kulttuurimaailmassa? Kulttuurin ja musiikin ajankohtaisohjelma kertoo.
Radio 1:n Kulttuuriuutisia voit kuunnella täältä.
Kultakuumeen uusimmat kuunneltavat
- Kultakuume: Kultakuumeen suuri muoti-lähetys Helsingin Suvilahdesta
- Kultakuume: Vuoden nuoret muotoilijat Linda Bergroth, Anni Puolakka ja Jenna Sutela (Koko ohjelma)
- Kultakuume: Haastattelussa Naxoksen perustaja ja omistaja Klaus Heymann
- Kultakuume: Suomalaisen musiikin identiteetistä keskustelevat Sari Kaasinen ja Vesa Kurkela
- Kultakuume: Lastenkirjakuvitukset ovat Suomessa kuvituksen tunnetuin laji
- Kultakuume: Puheenvuoroja nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta (koko ohjelma)
- Kultakuume: Esteettömyys on tangoa pyörätuolilla?
- Kultakuume: Suomen autoistumisen historiaa Mobiliassa
- Kultakuume: Tallinnan tv-tornista korjattiin avaruusasema
- Kultakuume: Thomas Freundlich ohjelmoi teollisuusrobotit tanssiin (Koko ohjelma)


