Kuvataiteilijoiden koulutus ei ole tärkeää
Tällaiseen johtopäätökseen tulee, kun seuraa viimeaikaisia uutisia kuvataiteen koulutuksen lopettamissuunnitelmista ammattikorkeakouluissa.
Kati Outinen, mitä on huono näytteleminen?
Kati Outinen on tullut suomalaisille tutuksi ennen kaikkea Aki Kaurismäen elokuvista. Nyt hänet voi nähdä myös toisen kansainvälisesti arvostetun suomalaisohjaajan, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtilan teoksissa. Paraikaa nykytaiteen museo Kiasman Ahtila-näyttelyssä ovat esillä Marian ilmestys (2010) ja Missä on missä (2008), joissa Outinen on tärkeässä roolissa. Ahtilan kanssa työskentely avasi Outiselle uusia ovia näyttelijäntyöhön. Millaisia? Kati Outinen on Kultakuumeen haastattelussa.
Wagner ajattelijana
Richard Wagner (1813–1883) tunnetaan erityisesti oopperoistaan, mutta hän oli myös taideteoreetikko ja erittäin aktiivinen kirjoittaja.
Kultakuume kyseenalaistaa kirkon ajattelua Kuopiossa
Uskaltaako kirkko olla oikeudenmukaisuuden ääni yltäkylläisyyden erämaassa?
Kyllikki Villan postuumi lokikirja vie hitaan matkustamisen maailmaan
Kirjailija ja suomentaja Kyllikki Villa (1923 - 2010) oli maailmanmatkaaja, joka taittoi matkansa rahtilaivoilla. Villa oli kurinalainen seikkailija, jota veti maailmalle kiinnostus uusiin kulttuureihin - käännöstyö ja kirjoituskone kulkivat aina hänen mukanaan.
Hulluuden historia
"Mies, joka on menettänyt järkensä, ei ole hullu. Hullu on se, joka on menettänyt kaiken muun paitsi järkensä." G. K. Chesterton
Alueooppera toimii talkoohengellä
Lahden ooppera on tasapainoillut 50 vaihtelevaa vuotta talkootyön ja kaupungin satunnaisen innostuksen varassa. Jos ei paikkakunnan orkesteria ja teatteria saada mukaan, ei kunnollista alueoopperaa synny. Lahden oopperan toiminnanjohtaja Outi Leppänen paljastaa Kultakuumeessa, miten oopperatoimintaan hankitaan rahaa, jos ei apurahoja saada.
- Ylen venäjänkieliset uutiset on tarkoitettu myös suomalaisille
Maanantaina Kultakuumeen lähetyksen aikaan Ylen venäjänkielisessä toimituksessa on kova kuhina - kello 16.50 nähdään ensimmäinen venäjänkielinen tv-uutislähetys Novosti Yle Tv1:ssä
suomeksi tekstitettynä. - Laki kulttuurin kivijalkana
Oikeusvaltio lakeineen on yksi länsimaisen kulttuurin komeimmista saavutuksista. Kankealta tuntuvan lakitekstin ja monimutkaisen juridisen tilkkutäkin takana on vuosisatojen sinnikäs kehitystyö ja kamppailu mielivaltaa vastaan. Parhaimmillaan laeissa tiivistyy se, mitä yhteisö pitää oikeana ja mitä vääränä.
- Murteet kutittavat sielun syövereitä
Murteet herättävät tunteita, ne ärsyttävät ja ihastuttavat. Mitä murteet kertovat meistä ja kulttuuristamme? Entä mikä on murteiden merkitys globaalissa maailmassa?
- Tahdikas on yhtä elämän sykkeen kanssa
Hyvän käytöksen ideaali on nykyään rentous, kyky olla sulavana kalana kaikissa vesissä.
- Don Quijote ratsastaa jälleen
Kertomakirjallisuuden peruskivi on suomennettu vuosikymmenien tauon jälkeen uudestaan.
- Maapallo sanoo pian poks!
Riippumaton ympäristöjärjestö Worldwatch-instituutti toteaa tuoreessa Maailman tila-raportissaan, että kestävyyden käsite on kärsinyt inflaation.
- Jussi Parviaisen paluu
Hullu, uudistaja, ihmisraunio, paljastaja, haastaja. Jussi Parviaisesta on kirjoitettu monta määritelmää. Ammatiltaan mies on näytelmäkirjalija, ohjaaja, näyttelijä ja kirjailija.
- Ensin oli Carl Barks ja sitten Don Rosa
Siinä ovat tunnetuimmat Aku Ankka -sarjakuvien tekijät. Ensimmäinen on kuollut, ja jälkimmäinen lopettanut piirtämisen. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että Barks loi Ankkalinnan ja sen hahmot, Don Rosa niiden historian. Nykyään myös Rosan ura Disneyn sarjakuvataitelijana on historiaa, monen fanin harmiksi. Don Rosa kirjoitti pitkän tekstin, jossa hän selittää, miksi ei enää piirrä ankkoja. Kultakuumeessa kuullaan tekstin suomentaneen suomalaistutkijan Katja Kontturin arvio Rosan uran päättymisestä ja hänen tuotantonsa painoarvosta.
- Kaksi vuotta lisää elinaikaa
Kulttuuria harrastamalla elät terveempänä ja keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta pidempään kuin muut. Näin väittää neurologi Markku T. Hyyppä. Hän on Kultakuumeen vieraana kertomassa, mikä hänet on tutkijana vakuuttanut kulttuurin ikää pidentävästä vaikutuksesta.
- Sanoilla kosketetaan syvälle sielun syvyyksiin
Kosketuskulttuurista ja sen puutteesta puhutaan. Sanoilla ja musiikilla kosketetaan syvälle ja avataan uusia väyliä tunteille.
Kultakuumeessa musiikilla ja sanoilla koskettamisesta ovat keskustelemassa hiljattain levynsä julkaisseet lauluntekijät Matti Johannes Koivu ja Samae Koskinen. - Vihaan itseäni, vihaan sinua - ihmisvihaajan abc
Ihmisviha herättää ristiriitaisia tunteita. On vaikea ymmärtää ihmistä, joka vihaa ihmisyyttä ja ihmiskuntaa. Kukapa meistä ei joskus vihaisi itseään tai muiden ihmisten idioottimaisuutta. Mutta milloin kiukuttelijasta tulee ihmisvihaaja, misantrooppi? Asia on ajankohtainen, kun arvailut Bostonin pommiepäiltyjen motiiveista kiihtyvät.
- Lapsiraati teatterissa
Mikä lapsia naurattaa ja viihdyttää teatterissa? Miksi lastenteatteri on usein ylipitkää ja ylinäyteltyä?
- Eija-Liisa Ahtila haastaa taiteellaan
Liikkuvan kuvan taideteokset haastavat katsojan ajattelemaan.
- Lapsille tarjotaan kohtuuttomia musiikkisopimuksia
Lasten musiikkikilpailut ovat tuttuja Tenavatähdistä lähtien. Tällä hetkellä televisiossa pyörii KIDSing-laulukisa ja kesällä on tulossa toinen, The Voice Kids-kilpailu, jossa lahjakkaat lapset kisaavat laulutaidoistaan. The Voice Kids -kilpailun osallistujien salaiset sopimusehdot päätyivät osin julkisuuteen.
- Töölönlahden helmet vuotavat
Helsingin Musiikkitalossa on ollut kosteusongelmia koko sen kaksivuotisen historian ajan. Nykytaiteen museo Kiasmassa vesivahinkoja on jouduttu useaan otteeseen korjaamaan.
- Feminismin uudet vaatteet
Naisten asema puhututtaa parhaillaan niin idässä kuin lännessä. Venäjällä, Tunisiassa ja Yhdysvalloissa keskustellaan naisten oikeuksista ja feminismistä. Naisten ja miesten asema suhteessa valtaan, varallisuuteen ja muihin etuihin, on edelleen hyvin epäsymmetrinen. Kultakuume syventyy feminismin nykytuuliin niin filosofiassa, rockmusiikissa kuin uskonnoissa.
- Nuoriso vain hengailee ja aikuiset sikailee
Tapa-ja käytöskulttuuri Suomessa on rapatilassa. Sosiaalisen median keskustelupalstat ovat täynnä kanssaihmisten tapojen täydellistä puuttumista.
- Peter von Baghin Oulu
Peter von Baghin elokuva Muisteja sai ensi-iltansa viikonloppuna. Elokuvan aiheena on Oulu - kaupunki, jossa von Bagh vietti lapsuutensa. Kultakuume lähtee ohjaajan kanssan nostalgiamatkalle 50-luvun Ouluun.
- Musiikkitalon akustiikka herättää intohimoja
Hyvä, huono vai jotain siltä väliltä. Monella tuntuu olevan mielipide Musiikkitalon akustiikasta.
- Anna Eriksson sai Teosto-palkinnon
Musiikkialaa kritisoinut laulaja Anna Eriksson voitti Teosto-palkinnon. Kultakuume tapasi laulajan kohun ja palkitsemishuuman keskellä. Mitä kuuluu Erikssonin tulevaisuuteen?
- Kulttuuri kertoo miten kansakunta tikittää
Suomea viedään matkailumaana monella tapaa. Onko Suomi kiinnostava kulttuurimaa? Mielikuvat sinivalkoisesta, tuhansien järvien ja metsien maasta ovat yksipuolisia eivätkä tuo esiin nykyistä monenlaisen huippuosaamisen maata. Kulttuurimatkailun tuotteistamisen edistämistä on Kultakuumeessa pohtimassa ylijohtaja Jaakko Lehtonen Matkailun edistämiskeskuksesta.
- Neiti Kevät ja minä
Kauko Röyhkä, Tommi Läntinen, Kaseva, Sielun veljet... Lukuisat kotimaiset artistit ovat käsitelleet musiikissaan kevättä. Tiistain Kultakuume huhuilee tekstien kautta Pohjolan kevättä jo tulevaksi.
- Kankaanpäässä skeittauskin on taidetta
Viime vuonna Kankaanpään taidekehälle suunniteltiin skeittiteos yhdessä skeittaavien nuorten kanssa.
- Kirjelöytö tuo lisävalaistusta Saima Harmajan persoonaan
Saima Harmajan aiemmin julkaisemattomia kirjeitä on löytynyt. Vaikka kirjeiden määrä on vähäinen, tuovat ne uutta puolta esiin Harmajan hahmosta.
- Hengelliseen väkivaltaan tulee puuttua
Uskontojen varjoissa harjoitetaan henkistä väkivaltaa ja manipulointia. Hengellisestä väkivallasta on aika puhua avoimesti. Kultakuumeessa hengellisestä väkivallasta keskustelevat aiheesta tietokirjan kirjoittanut Janne Villa ja Uskontojen uhrit ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila.
- Kaikki rakastavat J. Karjalaista
Jos diggaat J. Karjalaista, et ole yksin. Kymmenen vuoden tauon jälkeen omalla nimellään palannut artisti myy pikavauhtia tuplaplatinaa ja saa varauksetonta suitsutusta tiukimmiltakin rock-poliiseilta.
- Kun tatuoinnista tuli taidetta
Tatuointien määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäissti ja niistä on tullut valtavirtaa. Samalla syyt tatuointien ottamiseen ovat laventuneet. Tatuointi ei enää ole merkki merimieselämästä tai vankilataustasta, vaan se voi olla myös iholle piirretty taideteos. Tatuoinneista taiteena ovat keskustelemassa toimittaja Jenny Belitz-Henriksson ja tutkija Jari Ruotsalainen.
- Ranskan iso Dee lähti lätkimään
Näyttelijäsuuruus Gérard Depardieu suuttui ja jätti korkeiden verojen Ranskan taakseen. Nyt hän kaveeraa uuden kotimaansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
- Mitä pidempi juoksumatka, sen tyhmempi mies
Pekka Aalto ei päästä itseään helpolla - hän käyttää ison osan ajastaan ultrajuoksuun eli äärimmäisen pitkiin juoksumatkoihin. Mika Taanilan lyhytelokuva hänen kuuden päivän juoksustaan kiertää parhaillaan kansainvälisiä filmifestivaaleja.
- Hyvä taide syntyy kärsimyksestä
Tiistain Kultakuumeessa keskustellaan taiteesta ja kärsimyksestä. Pitääkö vanha väite näiden kahden saumattomasta suhteesta kutinsa? Lisäksi kuullaan Sarjakuva-Finlandian voittajaveljeksiä ja miten sadutus toimii.
- Jazz on hip!
Helsinkiläisen jazzyhtyeen Ricky-Tick Big Band & Julkisen sanan juuri julkaistu single kolkuttelee radioiden soittolistojen ovia. Olisiko nyt jazz-kappaleen aika nousta listahitiksi? Hittireseptin aineksia pohtivat saksofonisti Eero Koivistoinen, kitaristi Valtteri Pöyhönen Ricky-Tick Big Bandista ja vibrafonisti Panu Savolainen HERD-orkesterista.
- Paljon puhetta pöllipinosta
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja kuvanveistäjä Petri Eskelinen kertovat mielipiteensä, onko taidegalleriaan tuotu tukkipino taidetta.
- Natsismi puhuttelee jälleen
Kreikassa Kultainen aamunkoitto -puolue pyrkii rotupuhtaaseen yhteiskuntaan ja puolueen kommandot pahoinpitelevät ulkomaalaisia. Parlamenttivaaleissa seitsemän prosentin kannatuksen saaneen puolueen tunnus on hakaristin muunnelma. Samansuuntaista natsimielisyyttä on useissa Euroopan maissa.
- Tulevaisuuden asunto muuntuu tarpeiden mukaan
Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat miettivät asuntosuunnittelun jatkokurssilla, millainen on muunneltava ja joustava asuinympäristö.
- Turkki uutisotsikoiden takana etsii omaa tietä
Suomalaisten suosikkilomakohde Turkki tasapainoilee niin henkisesti kuin maantieteellisesti toinen jalka Euroopassa, toinen Aasiassa. Toimittaja Reeta Paakkinen on asunut pitkään Turkissa ja kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Kotona Istanbulissa.
- "Filosofia pyrkii parantamaan ihmisen väärästä ajattelusta"
Maanantain Kultakuumeessa kuullaan mitä filosofia on ja mitä se ei ainakaan ole. Lähetyksessä jatkuu myös keskustelu transsukupuolisuudesta ja sukupuolieroista.
- Oikeus olla oma itsensä – myös transsukupuolisena
Ihmisen oikeus tulla omaksi itsekseen on kahden uutuusteoksen aiheena. Transsukupuolisuutta käsitellään sekä kirjassa että elokuvassa.
- Sähköinen oppimateriaali muuttaa oppimista
Uusia asioita opitaan yhä enemmän sähköisten apuvälineiden avulla. Ympäri maailmaa yhä useampi oppii uutta kännyköiden tai lukulaitteiden avustuksella. Millä tavalla sähköiset oppimateriaalit muuttavat oppimista ja ajattelua? Kultakuumeessa asiaa pohtimassa on aivotutkija Minna Huotilainen.
- Woody Allen ei naurata kaikkia
Woody Allen on elokuvantekijä ja kirjailija, josta ikään kuin kuuluu tykätä. Hänen tuotantoaan esitetään paraikaa Ylen kanavilla ja ihailevia kommentteja voi lukea tuon tuosta lehdistä ja keskustelupalstoilta. Kuka uskaltaa kritisoida Allenia ja hänen huumoriaan? Tähän uhkarohkeaan tehtävään tarttuvat kirjailija Kari Hotakainen ja toimittaja Ruben Stiller.
- Teatterikriitikko tekee kulttuuripolitiikkaa
Hyvä kritiikki kertoo miksi tämä esitys on tärkeä nähdä juuri nyt, osana meidän aikaamme - tai miksi se ei ole sitä. Kritiikin avulla linjataan myös kulttuuripolitiikkaa.
- Kultakuume lumoutuu rahasta
Kultakuumeessa tarkastellaan rahaa ja erityisesti sen suhdetta taiteeseen kolmesta eri näkökulmasta. Tuotteistaja Jari Parantaisen mielestä kaikista paras tapa mitata taiteen arvoa on raha.
- Hannu Salama debytoi musiikin saralla
Kirjailija Hannu Salama ja muusikko ja säveltäjä Hepa Halme luovat uutta. He äänittivät levyllisen puhemusiikkia yhdessä rap-taiteilija Asan ja muusikko Paula Vesalan kanssa.
- Heikki Paakkanen on sarjakuvan Livingstone
Puupää-palkittu Heikki Paakkanen etsii ja piirtää sarjakuva-albumeihinsa niin ruotsalaisten kehittämän mongolinpaljastuskoneen kuin itänaapurin valmistaman neuvostovastaisuuden ilmiantolaitteen.
- Vinyylin vinkunaa ja live-huudahduksia 70-luvulta
Saksalaisen Neu!-yhtyeen tuotanto 70-luvun alussa on tärkeä osa kokeellisen industrial-musiikin historiaa. Vaikka Neu! julkaisi vain muutaman levyn, on niiden vaikutus rock-musiikissa ollut sitäkin suurempi.
- Maallikkosaarnaaja manaa rukouksella riivaajaa ihmisistä
Maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaran opetuksista nousi kohu Ylen MOT-ohjelman jälkeen. Ohjelman mukaan Jalovaara väittää, että masennus ja vakavat sairaudet ovat riivaajasta lähtöisin.
- Kun elokuvasta tulee totta
Michael Haneke Rakkaus (Amour 2012) on voittanut lukuisia elokuva-alan palkintoja, viimeksi tällä viikolla parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin.
- Suomalainen arkkitehtuuri on tylsää
Emme pärjää kansainvälisissä arkkitehtuurikilpailuissa. Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukalan mukaan se johtuu osaamattomista arkkitehdeistä ja siitä, että meillä tehdään edelleen tiukkaa modernin perinteen mukaista arkkitehtuuria. Mitä pitäisi tehdä, jotta nykyarkkitehtuurimme kiinnostaisi enemmän maailmalla? Keskustelemassa ovat Jorma Mukala ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin professori Markku Hedman.
- Vaka vanha Väinämöinen ei ole koko totuus myyteistämme
Kansalliseepos Kalevala on ainakin pintapuolisesti tuttu lähes jokaiselle. Sen sijaan Kalevalan ulkopuolelle jäävä laaja kertomusperinne on useimmille vierasta.
- Pahaa sutta ken pelkäisi
Kansantarinoissa susi on verenhimoinen peto, joka tappaa karjan ja lapset. Susiviha elää vahvana yhä vieläkin. Susien salametsästyksessä on nähtävissä jopa intohimorikosten piirteitä.
- Pääministeri on tavattoman innostunut Pekka Himasen ajatuksista
Pääministeri Jyrki Katainen on jo kolme kertaa tilannut Himaselta visioita politiikan tueksi. Tuorein kulkee nimellä Sininen kirja.
- Kuvataiteen modernismi löi läpi hyökyaallon lailla
Hyvinkään taidemuseon kevätnäyttely esittelee suomalaisen taiteen uudistamisen puolesta toimineiden taiteilijoiden teoksia.
- Nykynuorilta on tarinan taju hukassa
Yliopistoon pääsee vuosi vuodelta yhä kielitaitoisempia ja tiedollisesti taitavampia nuoria, mutta he eivät osaa kertoa tarinaa. Miten tässä näin on päässyt käymään?
- Design-junassa pohditaan ideoita tulevaisuuteen
Joukko asiantuntijoita matkustaa keskiviikkona Helsingistä Rovaniemelle. Matkan aikana ideoidaan muun muassa tulevaisuuden junamatkaa. Futuristi Elina Hiltunen ja kehittämispäällikkö Miia Lammi luotsaavat matkaseminaarilaisia ja houkuttelevat matkustajia mukaan työskentelyyn. Kultakuume on mukana design-junan kyydissä Seinäjoelle asti.
- Suomalainen kuvataideopetus on kunnianhimotonta
Koulussa ei opi piirtämään, koska sitä ei vaadita. Suomessa ensi kertaa esillä olevista Michelangelon piirustuksista tai Vantaan taidemuseon piirustustaiteen näyttelystä voi käydä katsomassa mallia.
- Taiteen tekemisen vimma piiskaa kolmea saman perheen taiteilijaa
Kaikilla heillä on hyvin erilaiset taiteenlajit ja omat aiheet. Se mikä heitä yhdistää; on suhde työn tekemiseen, itsensä haastamisen tapa ja ilmaisemisen tarve. Kultakuumeessa taiteen tekemisen intohimosta keskustelemassa ovat kuvataiteilija Marjatta Tapiola, kirjailija Aina Bergroth ja elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.
- Designmuseon perusnäyttely uudistui vihdoin
Designmuseon laaja ja monipuolinen peruskokoelma käsittää 75 000 esinettä, 40 000 piirustusta ja 100 000 kuvaa, jotka valaisevat suomalaisen taideteollisuuden historiaa ja kehitystä. Kultakuume kiinnostui, miten uusi Suomalainen muoto -näyttely esittelee kotimaista muotoilua. Muotoilukriitikko Kaj Kalinin katsastaa Airikka Nurmelan kanssa uuden perusnäyttelyn.
- ”V***u, jengi on sekaisin”
”V***u, jengi on sekaisin”. Näin muistelee muusikko Samuli Putro valokuvaaja Jouko Lehtolan usein sanoneen.
- Pienkustantamot tekevät yhä kulttuuritekoja
Innostus tarjota lukijoille uusia, erilaisia ja laadukkaita lukukokemuksia pitää pienkustantamot edelleen hengissä.
- Vain suomalainen taiteilija pärjää Suomessa
Maailmalla ammattitaitonsa ja tutkintonsa hankkineita taiteilijoita ei Suomessa ymmärretä. Kultakuumeessa kysytään, kuka määrittelee uussuomalaisen taiteilijan ammattilaisuuden.
- Monilahjakkaan Hannu Väisäsen taide kouraisee syvältä
Hannu Väisäsen kiinnostus Japaniin, musiikkiin ja 1600-luvun hollantilaisiin asetelma-aiheisiin yhdistyvät Helsingissä juuri avautuneessa näyttelyssä.
- Elina Hirvosen romaani Kauimpana kuolemasta käännettiin kiinaksi
Elina Hirvosen toisen romaanin kielen kauneus ja pääosin Afrikkaan sijoittuva tarina vakuuttivat kiinalaiskustantajan.
- Jörn Donner Esa Saarisen silmin
Filosofi Esa Saarinen kirjoitti kirjan Jörn Donnerista 1980-luvulla. Kultakuumeessa kuullaan, millaisen kirjan hän kirjoittaisi Donnerista nyt.
- Kalliomaalaukset ovat sanattomia viestejä tuhansien vuosien takaa
Suomen kalliomaalaukset sijaitsevat toisiaan lähellä vesistöjen äärellä. Ilmoituksen ensimmäisestä suomalaisesta kalliomaalauksesta tutkijoille teki vasta vuonna 1911 säveltäjä Jean Sibelius!
- Tanssiharrastus luo identiteettiä
Etniset tanssit auttavat harrastajiaan ymmärtämään vierasta kulttuuria.
- Valokuvataiteilija Nelli Palomäen muotokuvilla on nyt vientiä
Nelli Palomäen mustavalkoisissa muotokuvissa on vanhanaikaisen ateljee-kuvauksen henkeä. Vuonna 1981 syntyneen Palomäen kuvia on nähty jo kymmenissä näyttelyissä ympäri maailmaa.
- Taideyliopisto on värikäs X
Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistänyt Taideyliopisto on nyt kuukauden ikäinen. Korkeakouluissa yhdistämistä vastustettiin vuosia, sillä sen pelättiin rajoittavan taiteellista vapautta ja itsemääräämisoikeutta.
- Uusi taideneuvosto tarttuu vallan kahvaan
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki sanoo, että Taiteen edistämiskeskuksen alaisella taideneuvostolla on jopa enemmän valtaa kuin sen tulevalla johtajalla. Minkälaista valtaa neuvosto pystyy ja haluaa suomalaisessa taidekentässä käyttää?
- Muotoiluvuosi demokratisoi muotoilua
Vuoden teollisen muotoilijan Reijo Markun mukaan Muotoilupääkaupunkivuosi ei näkynyt muotoilijoiden tilipusseissa.
- Ylioppilaslehti oli tienraivaaja
Satavuotias Ylioppilaslehti ei ole aina ollut vain ylioppilaiden tai yliopisto-opiskelijoiden lehti. Ylioppilaat ovat olleet usein aatteiden ja uusien ajatusten esilletuojia. Ylioppilaslehden avulla mielipiteet ovat levinneet oman yhteisön ulkopuolelle.
- Kebab-Kalevala
Unohtakaa kansanperinnekokoelmat, arjen kulttuurihistoriaa käsittelevät opaskirjaset ja tv-sarjat. Paras paikka kurkistaa suomalaiseen arkeen on Youtube.
- Yhtä juutalaisuutta ei ole
Vaikka Israelilla on juutalaisille suuri merkitys, niin suhtautuminen poliittiseen valtioon vaihtelee äärimmäisyydestä toiseen. Jotkut odottavat yhä sen tulemista, kun taas toisille vuonna 1948 perustettu valtio on lupausten täyttymys. Myös suhde uskoon ja uskonnollisiin traditioihin vaihtelee. Juutalaisuus on yhtä monimuotoista kuin etnisesti, uskonnollisesti ja kielellisesti erilaiset juutalaiset. Kultakuumeen vieraana Suomen ylirabbi Simon Livson
- Ministeri Arhinmäki vastaa kulttuurikysymyksiin
Suorassa lähetyksessä Paavo Arhinmäki vastaa Kultakuumeen ja kuuntelijoiden kysymyksiin.
- Maakuntateattereihin marssii moderneja johtajia
Kuopion ja Joensuun kaupunginteattereiden uudet johtajat Pekka Laasonen ja Vihtori Rämä haluavat olla keskustelevia johtajia. Niinhän kaikki nykyaikaiset johtajat haluavat. Maakuntateattereiden johtajien paikat ovat viime vuosina olleet tuulisia.
- Rohkea lukee William S. Burroughsia!
Hänen kirjojensa mukaan on nimetty levyjä, yhtyeitä, elokuvia, ravintoloita. Hänen vaikutuksensa näkyy niin scifissä kuin jazzissakin. William S. Burroughs on yksi 1900-luvun tärkeimpiä amerikkalaisia kirjailijoita.
- Charlie Chaplin herää henkiin Svenska Teaternin lavalla
Chaplin on kotimaisin voimin syntynyt uusi näytelmä valkokankaan surusilmäisestä legendasta.
- Amerikkalainen sisällämme
Perjantain Kultakuumeessa pureudutaan suomalaisten viha-rakkaus -suhteeseen Yhdysvaltoja kohtaan.
- Kulttuurimatkailua jopa silmät kiinni
Matka 2013 -messuilta lähetettävässä Kultakuumeessa kuullaan mm. millainen oli valtakunnankansleri Adolf Hitlerin matkailuvisio.
- Dokumenttielokuvan päähenkilö on kuin cowboy
Suomalaisen elokuvan kärkeä edustavat dokumenttielokuvat toimivat samanlaisten myyttien varassa kuin lännenelokuvat. Molemmissa yksilön ja yhteisön suhde on huomion keskipisteenä ja nimenomaan niin, että yksilö on vastuussa yhteisön muutoksesta. Perjantaina dokumenttielokuvan etiikasta väittelevä dokumenttielokuvaohjaaja ja -tuottaja Timo Korhonen on huomannut yllättävän yhteyden westernin ja suomalaisen dokumentarismin välillä.
- Tanssiva karhu esikoisrunoilijalle
Yleisradion runopalkinto Tanssiva karhu on myönnetty ensimmäistä kertaa esikoisrunoilijalle. Maria Matinmikko sai palkinnon kokoelmastaan Valkoinen.
- Kansanmusiikissa soivat uudet soundit
Vuoden nuoreksi pelimanniksi valittu kansanmusiikkiyhtye Tradikaali soittaa perinteistä musiikkia uudella tyylillä. Eri tyylilajeja yhdistelemällä Tradikaali säveltää ja sovittaa musiikkia modernimpaan suuntaan.
- Romaani avaa kulttuurin sisältä päin
Valtaosa Suomessa julkaistusta käännöskirjallisuudesta on angloamerikkalaista. Vientiteollisuuden katseet kohdistuvat Kaukoitään, josta ei kirjoja käännetä.
- Hiljaa hyvä tulee
Hitauden kulttuuri tähtää oleellisen löytämiseen. Yhä useampi unelmoi kiireisen arkipäivän keskellä levollisemmasta olotilasta ja elämänmuodosta.
- Teatterissa sana muuttuu lihaksi
Suomen Kansallisteatterin pitkäaikaisen pääjohtajan Maria-Liisa Nevalan kaudella Kansallisteatterin ohjelmistoa tuuletettiin esimerkiksi Kristian Smedsin tulkinnalla Tuntemattomasta sotilaasta. Kultakuumeessa kuullaan miten Eino Leinon runoudesta väitellyt kirjallisuudentutkija päätyi johtamaan 18 vuoden ajan Suomen Kansallisteatteria.
- Sivistyspääoma jalostuu kirjastossa
Tieto ja informaatio ovat nykyajan keskeisiä raaka-aineita ja vallan välineitä. Miten vanhat instituutiot kuten koulu ja kirjastot palvelevat tässä tilanteessa – miten niitä tulisi muuttaa?
- Iskelmä on parasta ja paskinta
Iskelmämusiikki on suomalaisten tunteiden tulkki. Siitä puhutaan järkevästi tuottaja-käsikirjoittaja Pekka Laineen mielestä liian vähän.
- Suomen venäjänkieliset nuoret etsivät paikkaansa
Äidinkielenään venäjää puhuvia suomalaisia on Suomessa reilu prosentti. Kahden tai useamman kulttuurin välissä kasvaminen ja eläminen ei ole helppoa.
- Flamenco uudistuu Suomessa
Nykyflamencossa eivät helmat välttämättä huiski ja kastanjetit soi. Koreografi Kaari Martinin käsissä flamenco taittuu moderniksi vahvoja tunteita välittäväksi tanssiksi, joihin rytmin usein antaa muusikko Roni Martinin sävellykset. Kultakuumeessa Kaari ja Roni Martin kuvailevat miten tulinen flamenco uudistuu Suomesta käsin.
- Suomi huojuu kuilun partaalla
Kansakunnalta puuttuu maali ja motivaatio. Tällainen kuva piirtyy päättäjien ja päätoimittajien puheista.
- Tällainen oli kulttuurivuosi maailmalla
Reaalipolitiikka käy ulkomaan uutisoinnissa usein kulttuurin tapahtumien edellä, tai sitten kulttuurilla tehdään politiikkaa. Kultakuumeen vuoden viimeisessä lähetyksessä soitetaan Egyptiin, Kiinaan, Kreikkaan, Unkariin ja Venäjälle. Millainen kulttuurivuosi on ollut ulkomaan uutisia hallinneissa maissa?
- Kuuntelijoiden tärkeimmät kulttuurielämykset kuluneelta vuodelta
Kerro, mikä on ollut tärkein kulttuurielämyksesi tänä vuonna. Kulunut vuosi on ollut täynnä kulttuurielämyksiä. Kultakuume haluaa kuulla sinun kokemuksesi. Soita lähetykseen. Numero (09) 144 800 päivystää jo kello 14.30 alkaen.
- Kulttuurivuoden huiput ja rimanalitukset
Kultakuume kertoo kulttuurivuoden huiput ja rimanalitukset. Vuoden viimeisissä lähetyksissä kuullaan, mitä on tapahtunut tänä vuonna kulttuurissa.
- Lisää liksaa, vaatii kirjailija
Tällä hetkellä tekijä saa korvausta lainatusta kirjasta neljä senttiä. Se ei ole lähellekään pohjoismaista tasoa. Kirjailijat ovat vedonneet ministeri Paavo Arhinmäkeen, että lainauskorvausta nostettaisiin. Monet kansanedustajat ovat korotuksen puolella. Miksi asia ei etene? Mistä rahat korotuksiin tässä taloudellisessa tilanteessa saataisiin? Kultakuumeessa asiasta ovat keskustelemassa kääntäjä Kristiina Rikman ja Sanasto ry:n toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
- Omankokoista joulua etsimässä
Suomalaiseen jouluun kuuluu yleensä perhe, mutta entäpä jos joulun joutuu viettämään yksin? Joulu tulee perinteitä noudattaen, mutta kenen perinteitä uusperheessä seurataan?
- 227 päivää pelastusveneessä
Piin elämä on Yann Martelin romaani, josta tulee perjantaina ensi-iltaan elokuvaversio. Sen on ohjannut Ang Lee. Kultakuume kävi katsomassa filmatisoinnin Piin elämän suomentajan Helene Bützowin kanssa.
- Media mässäilee murheilla
Sensaatioilla ja murheilla mässäily täyttävät otsikot. Kun journalismissa vain nopeus on valttia, sisällöt kärsivät.
- Kuva vanhimmasta kirjallisesta kulttuuristamme tarkentuu
Uudet keskiaikaisten aineistojen tutkimusmenetelmät laajentavat kuvaa keskikaisen kirjallisuuden ilmestymisestä Suomessa.
- Tanssinopettaja tukee tanssinharrastajan kasvua
Tanssipedagogiikalta edellytetään kokonaisvaltaista lähetystapaa, jotta tanssija voi kehittyä niin tanssijana kuin ihmisenä.
- Pelkistetyn valon mestari Heikki Paasonen
Nykytanssiteokset ja erilaiset performanssit saavat valosuunittelija Heikki Paasosen työn tuloksena uudenlaisia ulottuvuuksia.
- Kiukaan kutsu
Kultakuume istahtaa keskiviikoksi joulusaunaan.
- Onko Hobitti hyvä leffa?
Peter Jacksonin ohjaama Hobitti - odottamaton matka on joulun odotetuimpia elokuvia.
- Musiikkijournalismi tuhon partaalla
Toimittaja Ilkka Malmberg kirjoitti hiljattain HS:n kuukausiliitteessä Kaija Saariahon La Passion de Simone -oratoriosta.
- Matti Klinge ja muistelemisen taito
Perjantain studiovieraana on professori Matti Klinge. Klingeltä on vastikään ilmestynyt muistelmateos Kadonnutta aikaa löytämässä, jossa hän kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan.
- Performanssi tulee iholle!
Politiikka ei ole vapaa esityksistä. YTM Tiina Rättilä on väitöskirjassaan tutkinut poliittista performanssia, julkisissa tiloissa tehtyjä "näytöksiä", joilla pyritään nostamaan esiin yhteiskunnallisia ongelmia. Poliittiset performanssit pohjaavat kehon ja sen kantamien visuaalisten merkkien julkiseen esittämiseen. Äärimmillään se on esillä nälkälakoissa ja polttoitsemurhissa. Tiina Rättilä on Kultakuumeen vieraana.
- Värejä, huutoa ja kirjallisuuden Finlandia-palkinto
Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Ulla-Lena Lundberg teoksestaan 'Is' (Jää). Kultakuume oli paikalla palkintojenjakotilaisuudessa.
- Teinitytön viettelevä Sugar Daddy
Kiertävä teatteriesitys Sugar Daddy käsittelee nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua. Väestöliiton asiantuntijoiden avustuksella tehty näytelmä näyttää seksihäirinnän useat kasvot.
- Suomikirjaa maailmalle!
Suomalaisen kirjallisuuden vienti ulkomaille pitää kymmenkertaistaa, sanoo kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck.
- Taide ei tarvitse tuotteistamista
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kuvataiteilijat suhtautuvat nihkeästi taiteen tuotteistamiseen.
- Nuorten raati arvioi Finlandia Junior -ehdokkaat
Torstaina selviää, minkä kirjan Mari Rantasila valitsee tämän vuoden Junior Finlandia -palkinnon saajaksi. Aikuinen valitsemassa parasta lasten- ja nuortenkirjaa... Eikö kiinnostavampaa olisi kuulla, mitä itse lapset ja nuoret heille kirjoitetuista teoksista tuumivat. Kultakuumeen nuorisoraati luki tämän vuoden ehdokaskirjat ja arvioi niitä lähetyksessä.
- Säveltäjä Jukka Tiensuu on tiennäyttäjä
Tiistain Kultakuumeen vieraaksi saapuu tuore säveltaiteen valtionpalkinnon saaja Jukka Tiensuu. Palkintoraati luonnehti Tiensuuta avoimen uteliaaksi säveltäjäksi, jolla on vankka musiikinhistoriallinen tuntemus.
- Kiinnostava kirja haastaa ja häiritsee
Maanantain Kultakuumeessa keskustellaan kaunokirjallisuuden roolista yhteiskunnan kipupisteiden paljastajana ja siitä, millainen vaikuttaja romaani on.
- Taiteen edistämiskeskus kuumottaa vieläkin
Laki Taiteen keskustoimikunnan muuttumisesta Taiteen edistämiskeskukseksi hyväksyttiin marraskuun alussa. Taiteilijajärjestöt pelkäävät, että asetuksen myötä valta keskittyy uudelle johtajalle.
- Kun Finnhits Suomen villitsi
Suomalaiset levy-yhtiöt alkoivat 1970-luvulla julkaista artistiensa hittejä kokoelmalevyinä. Ensimmäisenä sarjansa aloitti Finnlevy, jonka Finnhits toimii nykyään jopa määritteenä tuon ajan musiikille.
- Jazzyhtye XL teki kaiken toisin
20 vuotta sitten perustettu suomalainen XL oli enemmän kuin palkittu jazzyhtye. Se oli kunnianhimoinen ja ahkera ryhmä, joka halusi tehdä musiikkia omalla tavallaan: suurieleisesti, dramaattisesti, näyttävästi ja taidokkaasti.
- Moraali perustuu tunteille
Edvard Westermarck oli suomalainen ajattelija ja sosiaaliantropologi. Hän kyseenalaisti yleiset moraalitotuudet ja oli innokas yksiavioisuuden puolestapuhuja.
- Riipaisevan kaunis Nälkävuosi
Aki Ollikaisen esikoisromaani kertoo riipaisevasti nälkätalvesta 1867-68.
- Islam ei ole uhka lännelle
Muslimista on tullut nykyajan neekereitä, sanoo Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamintutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.
- Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi romaania
Yleisradion kirjallisuustoimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen arvioivat ehdokasromaaneja, joista voittajan valitsee presidentti Tarja Halonen.
- Harmonikan kauhukakara uudistuu jatkuvasti
Harmonikka on vienyt Kimmo Pohjosta moneen suuntaan. Kimmo Koskelan ohjaama elokuva Soundbreaker piirtää monikerroksisen kuvan tunnetusta nykymuusikosta ja oman tiensä kulkijasta.
- Sinä olet luova
Tiistaina Kultakuumeessa käsitellään jokaisen oikeutta luovuuteen, israelilaisen taiteilijan oikeutta ilmaista itseään ja parhaita suomalaiselokuvia.
- Kirkkoon kuuluminen ei kiinnosta
Neljässä vuodessa kirkon jäsenyyteen sitoutuneiden määrä on puolittunut. Enää vajaa viidesosa suomalaisista pitää kirkkoon kulumistaan itsestäänselvänä.
- Olof Palmella oli kahdet kasvot
Vuonna 1986 murhatusta Ruotsin pääministeristä tehty dokumenttielokuva saa ensi-iltansa perjantaina. Myös toinen Palmeen liittyvä elokuva nähdään pian Suomessa: Call Girl. Se käsittelee 1970-luvun bordelliskandaalia, johon Palmen on väitetty liittyvän. Call Girlissä viitataan siihen, että Palme olisi ostanut seksiä alaikäiseltä. Kultakuume kävi katsomassa molemmat elokuvat Osmo Juokslahden kanssa. Juokslahti on kirjoittanut trillerin Olof Palme ja pimeät huoneet.
- Suomenruotsalaisuus on arka asia, osa 2
Monikulttuurisuus on suomalaisille vaikea asia. Elokuvaohjaaja Jari Halonen sanoi Kultakuumeen haastattelussa, että suomenruotsalaisten vahva asema on tabu ja RKP:n politiikka nationalistista. Tämä synnytti ohjelman nettisivulle kommenttivyöryn.
- Kääntämiseen ei riitä kielen osaaminen
Lähes kaikki MTV3:n entisistä kääntäjistä ovat irtisanoutuneet yhtiön ulkoistettua heidät alipalkkauksesta tunnetulle Broadcast Text Internationalille. Käännösallalla ollaan nyt huolestuneita käännöstoiminnan rapautumisesta.
- Suomenruotsalaisuus on arka asia
Ruotsalaisuuden päivän aattona kysytään, onko virallinen vähemmistömme sokea pisteemme.
- Tanssiteatteri Hurjaruuth luo afrikkalaisen joulun
Helsinkiläisen Tanssiteatteri Hurjaruuthin teatterilaiset ovat tehneet löytöretken Afrikkaan. Kiasman Tosi kyseessä –näyttely perkaa taiteen ja dokumentin suhdetta.
- Idän suuret taistelutoverit Kiina ja Japani
Kultakuumeessa kuullaan, mikä yhdistää ja erottaa idän suurmahtien kulttuuria. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen studiolta on kuulunut outoja ääniä jo 50 vuotta.
- Pohjoismainen nykyelokuva tarkastelee terävästi ihmiseloa
Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto jaetaan keskiviikkona Helsingissä. Museoiden internetissä tarjoama aineisto ei ole kiinnostavaa.
- Laatujournalismissa ei mokailla
Kultakuumeessa otetaan selvää, mitä muuta laatujournalismi tarkoittaa kuin virheettömyyttä. Nukketeatteri Sytkyjen Kauko-Aasian kiertue päättyy.
- Taideyliopiston uusi rehtori perää avoimuutta
Taideyliopiston tuleva rehtori Tiina Rosenberg haluaa korkeakouluyhteisön, joka vaikuttaa yhteiskuntaan. Tukholman yliopistosta rekrytoitu professori Tiina Rosenberg kirjoitti väitöskirjansa 1800-luvun ooppera- ja teatteriohjauksesta ja oopperan housurooleista. Sen jälkeen hän tehnyt muun muassa queer-tutkimusta ja kirjoittanut Zarah Leanderista, Wagnerin oopperoiden naiskuvasta, teatterin estetiikasta ja feministiteatterista.
- Jeesus ja Unkari kirvoittavat keskustelua
Kultakuume keskittyy perjantaina kirjojen maailmaan. Jeesusta käsittelevät kirjat ja unkarilainen kirjallisuus ja runous sekä sen kääntäjä Anna-Maija Raittila ovat inspiroineet kirjamessulähetyksen juontajia Lisa Enckelliä ja Tuomas Karemoa.
- Suomalainen nykydraama myy maailmalla
Suomalaisia uusia näytelmätekstejä viedään menestyksellä maailmalle. Viime vuonna kulttuurivientiin lähti 72 näytelmää. Suomalaisen nykydraaman kääntäjät kokoontuvat Helsingissä yhteiseen työpajaan pohtimaan suomen kielen kommervenkkejä. Kultakuumeen vieraaksi saapuu kolme draamatyöpajan osanottajaa: Birgita Hansen Tanskasta, Luisa Gutierrez Espanjasta sekä Kristian London Yhdysvalloista.
- Huono maku maistuu hyvältä
"Huonoa makua ymmärtääkseen on omattava erittäin hyvä maku", kirjoittaa elokuvaohjaaja John Waters.
- Värttinä on laulanut 30 vuotta kovaa ja korkealta
Tiistain Kultakuumeessa tavataan palkittu Värttinä-yhtye, näyttelijäsisarukset Stina ja Ylva Ekblad ja kuullaan nukketeatterista Borneossa.
- Taikuri taikoo lintuja ja elää heidän kanssaan
Maanantain Kultakuumeessa mestaritaikuri kertoo elämästään taikojen ja lintujen kanssa. Lisäksi tutustutaan tuotemuotoilun sukupuolimalleihin.
- Liikkuvia kuvia Balkanilta
Perjantain Kultakuumeessa keskustellaan serbialaisesta elokuvasta, goottioopperasta sekä henkisestä valmennuksesta taiteen palveluksessa.
- Ja Napero-Finlandian voittaa...
Kultakuumeen torstain päävieras on Napero-Finlandian voittaja Aarni Immonen Nokialta. Napero-Finlandia on peruskoulun 1-6 luokille tarkoitettu valtakunnallinen sadunkirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa lapsia kirjallisuuden ja luovuuden pariin. Kultakuumeessa kuullaan voittajan kuulumiset tuoreeltaan.
- Paras tarinankertoja seuraavaksi Yhdysvaltain presidentiksi
Yhdysvaltain presidentiksi mielivän on päihitettävä kilpakumppaninsa puhujana, tarinankertojana ja esiintyjänä television vaaliväittelyissä.
- Palloliiton uusi puheenjohtaja pitää Bachista
Pertti Alaja valittiin viikonloppuna Palloliiton puheenjohtajaksi. Alaja on tunnettu pitkän linjan urheilujohtajana, mutta hän on myös ansioitunut kirjoittajana.
- Lasten musiikkia aikuisten ehdoilla
Kun Frööbelin palikat 25 vuotta sitten aloitti uransa, toivotettiin bändi tervetulleeksi lastenmusiikkikentälle. Samaan aikaan epäiltiin, sopiiko rokki lapsille. Viime vuosina lastenmusiikin kirjo on ollut laaja. Tyyleinä on niin kansanmusiikki, etno, rock kuin hevikin.
- Mitkä ihmeen tuotantoneuvojat?
Elokuvasäätiön uudet tuotantoneuvojat on valittu, vanhat lähtevät. Yhdessä tuotantoneuvojat vastaavat pitkien kotimaisten elokuvien tuotantotuista. Mitä muuta he tekevät? Millaista valtaa he käyttävät? Kultakuumeen vieraina ovat kautensa päättävät Jukka Asikainen ja Kaisu Isto.
- Nobelin kirjallisuuspalkinnon sai kiinalainen Mo Yan
Tämän vuoden kirjallisuuden Nobel- palkinnon sai kiinalainen Mo Yan. Voittajan ilmoitti perinteisesti Ruotsin akatemian pysyvä sihteeri. Vuodesta 2009 lähtien ilmoituksen on tehnyt Peter Englund, joka tänäkin vuonna astui valkoisista akatemian ovista lehdistön eteen.
- Kultakuume otti varaslähdön kirjallisuuden Nobeliin
Torstaina selviää, kuka saa tämänkertaisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Keskiviikon Kultakuumeessa kelataan arkistonauhaa reilusti taaksepäin ja kuunnellaan sekä arvioidaan menneiden vuosien nobelistien kiitospuheita.
Kultakuume
Arkisin klo 15.05 - 15.55. Ohjelma kuunneltavissa kokonaisuudessaan netistä lähetyksen jälkeen.
Mistä puhutaan ja kohutaan kulttuurimaailmassa? Kulttuurin ajankohtaisohjelma kertoo.
Kultakuumeen uusimmat kuunneltavat
- Kultakuume: Kati Outinen, mitä on huono näytteleminen? (koko ohjelma)
- Kultakuume: Luuposliini soi kuin kirkonkello
- Kultakuume: Wagner oli myös ajattelija
- Kultakuume: Öljystä syntyi naftologinen essee (koko ohjelma)
- Kultakuume: Kultakuume kyseenalaistaa kirkon ajattelua Kuopiossa (koko ohjelma)
