Alku, keskikohta, loppu

Alku. Keskikohta. Loppu. Näinkö yksinkertaista on runousoppi aristoteliseen tapaan? Ei suinkaan. Aristoteleen Runousoppi on vaikuttanut länsimaiseen oopperaan, teatteriin, runouteen, elokuvaan ja vaikkapa televisiosarjoihin enemmän kuin mikään muu yksittäinen teksti.

Runousopin suuresta merkityksestä kertoo sekin, että siitä on juuri ilmestynyt järjestyksessään neljäs suomennos. Kultakuumeessa pohditaan Runousopin pitkää historiaa ja sen vaikutusta nykymaailman tarinointiin. Aristoteleen Runousopista ovat Kultakuumeessa keskustelemassa tutkijat Kalle Korhonen ja Heta Reitala.

"Aristoteleen runousoppi on painovoimalaki."

Aristoteleen ajatukset hyvän tragedian rakennuspalikoista on yleistetty koskemaan kaikkea kerrontaa. Aristoteles Hollywoodissa, Aristoteles uutisissa ja Aristoteles tosi-tv:ssä. Dramaturgi Are Nikkinen selittää, miten hyvän ihmisen epäoikeudenmukainen kärsimys tekee ajankohtaisohjelmastakin kiinnostavan. Nikkisen mukaan maailman tulkitseminen vain konfliktien ja draaman kautta on myös ongelma.

Kävele ja koe enemmän.
Teemu Takatalo kävelee Eurooppaa ympäri nauhurin kanssa ja kerää ääniä. Kultakuumeelle hän kertoo, miksi käveleminen on paras keino matkustaa. Kävellen tehdyillä tutkimusmatkoillaan hän näkee ja kokee enemmän kuin autojen tai lentokoneiden metallikuoren takaa. Sitä voi kutsua jo matkustamiseksi. Katja Kuikan toimittamassa sarjassa on kesän aikana kuultu taiteilijoiden matkamuistoista ja tällä kertaa vuorosa on Teemu Takatalo.

Kommentoi