- Nyt: 13.00 Klassista kahteen.
- Seuraavaksi: 14.00 Valkoista valoa.
- 14.45 Valomusiikkia.
Sarja on päättynyt. Vuoden 2012 alusta Viikon kirja Kulttuuritunnilla tiistaisin klo 17.20 - 18.00,
uusinta sunnuntaina klo 8.20
Nykyisyys on iankaikkinen
Rakkauden tarveko teki kirjailija Arvid Järnefeltistä niin uutteran oman elämänsä merkityksen etsijän? Arvid Järnefelt oli paitsi kirjailija, Suomen tunnetuin tolstoilainen myös toisinajattelija. Järnefelt hylkäsi lupaavan uransa virkamiehenä ja viftailut saivat jäädä.
Kun suurin rikos oli rakkaus
Lapin sota, saksalaissotilaitten suomalaismorsiamet ja sotavankileirit ovat olleet vaiettuja ja häpeällisiä aiheita. Rovaniemeltä kotoisin oleva kirjailija Katja Kettu halusi kunnioittaa heitä, jotka ovat jääneet historiankirjoituksen jalkoihin. Siksi hän kirjoitti suomalaisen naisen ja saksalaisen sotilaan rakkaustarinan.
Harjunpää voi hyvin, mutta maailma ei
Matti Yrjänä Joensuu oli Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia rikoskirjailijoita. Hän kuoli joulukuun alussa.
Minä ja nuori Joel Lehtonen
Pienikokoinen, hintelä, kärttyisä, särmikäs mutta myös leikillinen, oikea velikulta sille päälle sattuessaan. Näinkin on luonnehdittu nuorta Joel Lehtosta.
Kyllä maailma on monimutkainen paikka
Pieneltä metsäteollisuuspaikkakunnalta kotoisin oleva kirjailija Miika Nousiainen tietää, millaista se on, kun jostain kaukaa tulee saneerauskäsky ja koko paikkakunta joutuu uhan alle.
Vatasella oli vaihtoehtoja, Vatanesculla vain jänis
Kovasti meillä on mielipiteitä kerjäläisistä, mutta harva oikeasti tietää heidän elämästään mitään. Tuomas Kyrö ryhtyi kuvittelemaan, miten romanialainen kerjäläinen Vatanescu ja toinen hylkiö, citykani, elävät suomalaisten keskellä.
- On oltava pienten ja heikkojen puolella
Ihmiset kuljettavat sieluaan pienellä paperinpalasella. Se kun viedään, niin ihminen on aivan suojaton. Jari Tervo kutsuukin paperittomia, passittomia ihmisiä sieluttomiksi. Tervo on hyväksikäytettyjen ja ihmiskauppiaitten kynsiin joutuneitten puolella, sillä pienten ja heikkojen auttaminen on elämän tarkoitus. Me olemme olemassa vain toisissamme.
- Jaan Kross on totta, mutta Jaan Kross kuvittelee.
Toimittaja Nadja Nowak tapasi virolaisen kirjailijapariskunnan Ellen Niitin ja Jaan Krossin Tallinnassa vuonna 2005. Ohjelma on uusinta toukokuulta 2005.
- Voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan
Eivät talouskriisit mitään uutta ole. Etelämeren kuplassa rahansa hävinnyt Newtonkin sanoi, että hän pystyy kyllä ennustamaan taivaankappaleitten liikkeet, muttei ihmisen typeryyttä. Pelko ja ahneus ovat vuorotelleet niin kauan kuin historian kirjoitusta on ollut.
- Rahat tiskiin ja kärsimään!
Tunne vie ja järki vikisee, kun taloudesta on kyse. Vaikka järjestä puhutaan, niin lopulta kyse on kuitenkin ikiaikaisista, kaikille kädellisille yhteisistä ahneudesta, pelosta ja kiimasta.
- Itseäkö tässä pitäisi katsoa?
Kirjailija Marko Hautala laittoi romaanissaan Torajyvät vastakkain 1600-luvun puritaanisen maailmankatsomuksen ja nykyihmisen, jonka elämä saattaa olla kuin saippuasarjasta. Nykyihmisen täytyy seurata sydämensä ääntä, mutta puritaanin taas täytyi nujertaa se, jotta säilyisi edes pieni pelastuksen mahdollisuus. Hautalasta on mielenkiintoista tutkia, miten moneen asentoon ihmisen mieli taipuu.
- Olen Kekkosen lapsi
Toista se oli ennen, 60- ja 70-lukujen Suomessa. Oli Lappi ja presidentti Kekkonen ja Kekkosen Lapin matkat. Oli myös DDR, arbuusit ja monta muuta asiaa, joita kirjailija Pia Pesonen (s.1963) ja toimittaja Nadja Nowak (s.1963) muistavat lapsuudestaan.
- Aino Sibelius - rakkauden nero
Aino-mummi oli kova onkimaan, kokosi palapelejä, rakasti urheilua ja eläytyi niin intohimoisesti Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaotteluun,että joutui välillä ottamaan kamferitippoja rauhoittuakseen.
- Vaimoa ja lapsia saa hakata - eikä kukaan puutu
Me tavalliset kunnon ihmiset emme puutu perheväkivaltaan, emmekä sotkeennu muuhunkaan ikävään. Emme huomaa huumerikollisuutta, vaikka sitä olisi naapurustossamme. Kuvittelemme koko ajan, että kaikki paha tapahtuu jossain muualla, kaukana meistä.
- Piinaava tarve miellyttää
Sitä ei saisi myöntää ääneen. Se on paha ja kiusallinen vaiva. Naiset sen yleensä tunnistavat. Ja miksi eivät tunnistaisi: onhan sitä podettu jo sukupolvien ajan, sillä äidit sen tyttäriensä niskaan rysäyttävät. Joko sinä tiedät mistä on kyse? Se on piinaava tarve miellyttää.
- Abortti vai ei?
Jukka ja Iiris ovat nelikymppinen aviopari, jotka ovat jo ehtineet tuskailla lapsettomuuttaan. Viimein tärppää ja Iiris on onnekseen raskaana. Mutta ilo vaihtuukin äkkiä peloksi vammaisesta lapsesta. Pariskunta joutuu vaikean päätöksen eteen. Romaanissaan Tähtien suojatti Janne Ora laajentaa kahden ihmisen yksityisyydestä yleisempään, aina rotuhygieniaan ja pakkosterilointehin asti. Myös Nadjan huoneessa pohditaan näitä asioita. Entä kuka on normaali? Kuka sen määrittää ja mikä riittää normaaliksi?
- Mistä syntyy väkivalta?
Kirjailija Iida Rauma tarttuu esikoisromaanissaan 'Katoamisten kirja' kahteen isoon asiaan, jotka yllättävästi liittyvät toisiinsa, nimittäin katoamiseen ja väkivaltaan. Rauma oli töissä vanhainkodissa viisi vuotta. Siellä nähty ja koettu opetti ymmärtämään sen, kuinka ihminen voi kadottaa ihmisyytensä epäinhimillisen kohtelun takia.
- Kaikki on käsittämätöntä tässä maailmassa
Kirjailija, novellin mestari Martti Joenpolvi Nadja Nowakin vieraana. Uusinta huhtikuulta 2006.
- Isä, Poika ja Pyhä Yrittäminen
Voiko ja saako yrittäjä epäonnistua? Onko epäonnistunut yrittäjä haihattelija? Mikä on koko yrittämisen idea? Kirjailija Marko Leino kirjoitti romaanin Kotirauha (2010), jossa pienyrittäjä tekee toisen kerran konkurssin. Hänen isänsä menestyi yrittäjänä, koska vältti riskejä – ja ehkä aikakin oli toinen?
- Nyt ei tarvii tehä mittää vähhään aikaan, Heikin hämärätunti alkaa
Kirjailija Heikki Turunen jos kuka on tarinankertomisen mestari. Hänen romaaninsa Hämärätunnin tarinoita on kunnianosoitus paitsi kertojille, myös Totiselle Matille, Hävittömälle Väinölle sekä muille aikansa persoonille.
- Nadjan huone Nooakan parkissa
Eikö sopeutumattomuus ole valinta? Miksi uni on paikka siinä missä muutkin? Kirjailija Kaarina Valoaalto ja hänen lukuisat eläimensä elävät Toivakassa Keski-Suomessa. Nadja Nowak ja Kaarina Valoaalto pohtivat maailmanmenoa kirjailijan huussin rappusilla istuen.
- Se oli rakkautta, tottakai
Kirjailija Märta Tikkanen kertoo äidinpuoleisten isovanhempiensa uskomattomista vaiheista Nadja Nowakin toimittamassa ohjelmassa. Erityisesti Emman elämä kuuden lapsen yksinhuoltajana, lopulta köyhyydessä, on varsinainen selviytymistarina. Eivätkä kamppailua helpottaneet ensimmäinen maailmansota, sisällissota saati talvi- ja jatkosotakaan, jotka Emma myös ehti elää.
- Ikävystyminen on lapsen ystävä!
Kirjailija Bo Carpelanin työhuoneella Espoon Tapiolassa on vieraana Nadja Nowak. Nadjan huoneen keskustelun pohjana on Bo Carpelanin romaani Lapsuus, jonka on suomentanut Caj Westerberg. Ohjelma on uusinta elokuulta 2008.
- Siunattu suomalainen kännykiima
Suomalaiset on Hannu Salaman mukaan maailman älykkäin, hyvinvoivin ja nopein kansakunta, josta noin viidesosa eli suunnilleen miljoona elää alle toimeentulominimin. Siis köyhinä.
- Seuraavaa lamaa odotellessa
Ei ole enää ongelmia, on vain haasteita eikä enää ole kansalaisia vaan kuluttajia. Taloususkonto on noussut valtionuskonnoksi. Tällaisessa Suomessa me Janne Kuusen mukaan elämme nyt. Mutta mitä seuraavaksi? Sitä Kuusi (s.1954) on kuvitellut esikoisromaanissaan Vapaus, josta keskustellaan Nadja Nowakin toimittamassa Nadjan huoneessa.
- Ei räkänokista eikä tyhjännaurajista kasva Suomeen miehiä
Sodasta oli kulunut vajaat parikymmentä vuotta ja sen huomasi myös kouluissa: monet miesopettajat kävivät mielessään edelleen sotaa ja haikailivat suuremman Suomen perään. Pojista kasvatettiin Miehiä eikä räkänokkia. Mutta koulujenkin ilmapiiri alkoi 1960-luvulla vähitellen muuttua.
Kirjailija Olli Jalonen on Nadja Nowakin vieraana. - Harjunpää voi hyvin, mutta maailma ei
Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu on Nadja Nowakin vieraana. Joensuu kirjoittaa uusimmassa romaanissaan Harjunpää ja rautahuone (2010) tutuista teemoistaan, pahuudesta ja syyllisyydestä. Edelleen Joensuun myötätunto on heikompien puolella.
- Ja niin vain ihmiset selviävät, tulevat onnellisiksi
Todellisuus on mahdollinen vain niille, jotka uskaltavat olla alttiita. Jos Riikka Pulkkisen pitäisi nimetä yksi eetos romaanilleen Totta, niin se olisi juuri tuo. Rakastaminen on mahdollista vain siihen liittyvän valtavan riskin kautta. Ja itseksi tuleminen on samoin mahdollista vain sen riskin kautta, joka jokaisen on otettava suhteessa vanhempiinsa ja toiseen ihmiseen sillä hetkellä kun rakastuminen alkaa.
- Tarpeettomia ihmisiä?
Kirjailija Jani Saxellin mukaan nyt eletään maailmanaikaa, joka on ceausesculainen ilman puoluetta tai ideologiaa. On pärjäämisen pakko tai putoamisen vääjäämättömyys. Mihin vuoden 1989 hurmio oikein katosi? Miksi ääriryhmät ja vihapuhe saavat tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa todellista kannatustaan enemmän huomiota?
- Voiko suurmies Runeberg olla pihi ja laiska?
Kun on suurmies, ympärillä pörrää makeilijoita, imartelijoita ja mielistelijöitä. J.L. Runeberg nousi köyhistä oloista jo elinaikanaan palvotuksi kansallisrunoilijaksi ja merkkimieheksi. Aina se ei ollut helppoa, sillä nöyristeleviä alamaisia riitti kuninkaalla, riesaksi asti.
- Näkymättömät lapset
Suomessa on ainakin yksi elinvoimainen pikkukaupunki, jonka kasvu on kestävää. Se on lasten kaupunki ja asukkaina ovat lastensuojelun asiakkaat. Uutta väkeä tulee koko ajan lisää ja poismuuttoa on vähän. Tämä kirjailija Markus Nummen kuvittelema paikka sijaitsee nyky-Suomessa. Nadja Nowakin toimittamassa ohjelmassa Nummi pohtiikin tuon paikkakunnan kasvuvoiman salaisuutta.
- Kauna on huono opettaja
Vaikka rauha on solmittu ja sota siis virallisesti ohi, niin ihminen ei ole kuitenkaan täysin lakannut sotimasta. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi jos lähiomainen olisi ollut vihollinen ja sota vielä niin lähellä, ettei siitä ole oikeastaan ehtinyt edes muodostua muistoja. Sitä kantaa sotaa edelleen sisällään ja ihmisten välillä kytee. Asko Sahlbergin mielestä hirvittävä määrä ihmiskunnan kärsimyksestä johtuukin kaunasta.
Kirjailijat itse, omalla äänellään ja omin sanoin kertovat teoksistaan - ja samalla meidän ajastamme.
Toimittajana Nadja Nowak.
