Kulttuuritunnilla tiistaisin klo 17.20 - 18.00, uusinta sunnuntaina klo 8.20
Helena Ruuska: Kuin linnun kirkaisu. Marja-Liisa Vartion elämäkerta
Kuka oli kirjailija Marja-Liisa Vartio? Tietokirjailija Helena Ruuska ja Nadja Nowak.
Marja-Liisa Vartio (1924 -1966) oli monipuolinen kirjailija, joka tunnetaan ehkä parhaiten romaanista Hänen olivat linnut. Naisen mielen kuvaaja Vartiolle linnut olivat tärkeitä, samoin unet, mutta unettomuus oli hänen elämänsä vitsaus. Marja-Liisa Vartio eli kiihkeän elämän, joka oli täynnä vastakohtaisuuksia.
Ympäriinsä riepoteltu pikkutyttö kasvoi ikuiseen kodittomuuden tunteeseen. Sotavuosiin sattui nuoruus, jolloin villillä tytöllä oli monta ihastusta ja lukuisia sotilaspoikia. Sodan jälkeen lääkkeitä sai helposti ja parikymppinen Marja-Liisa napsi kymmentäkin erilaista pilleriä unettomuuteen, hermostuneisuuteen, piristeeksi.
Helena Ruuska on kirjoittanut konstailemattoman ja eläväisen elämäkerran, joka on myös erinomaista ajankuvaa Suomesta aina 20-luvulta 60-luvun loppupuolelle saakka.
Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2012.
Kristiina Lähde: Joku on nukkunut vuoteessani
Rosa herää aamulla siihen, että ventovieras mies nukkuu hänen vieressään sängyssä. Onni niminen mies jää vähitellen hänen luokseen asumaan vaikkeivät kumpikaan tunne toisiaan.
Laura on puolestaan kadottanut jo vuosia sitten miehensä hiljaisuuteen ja poissaolemiseen.
Kristiina Lähde kirjoittaa kipeästä yksinäisyydestä romaanissaan Joku on nukkunut vuoteessani. Miksi läheisin ihminen voi joskus olla etäisin, Lähde ihmettelee. Hän ei kirjoita synkästi tai raskaasti vaan humoristisella tavalla tarjoilee arkielämän kummallisuuksia lukijan ihmeteltäväksi.
Näytteitä kirjasta lukee Kaija Pakarinen.
Ohjelman on toimittanut Seppo Puttonen.
Tiina Laitila Kälvemark: Kadonnut ranta
Finnjäveleitä ja muita kodittomia. Kirjailija Tiina Laitila Kälvemark Nadja Nowakin vieraana.
Jäädä vai lähteä, sitä miettii 40 vuotta sitten Ruotsiin työn perässä muuttanut Pentti ja monet muut Tiina Laitila Kälvemarkin (s.1970) esikoisnovellikokoelman henkilöt. Hän ei kerro pelkästään Suomesta Ruotsiin muuttaneista siirtolaisista, mutta itsekin ruotsinsuomalaisena on kiinnostunut kuvaamaan näitä aina ensimmäisen polven finnjäveleistä kolmannen polven ruotsalaistuneisiin.
Novellien ihmiset lilluvat kahden maan välillä, enimmäkseen juurettomina ja kodittomina. He ovat jääneet oman kaipuunsa vangiksi. Tiina Laitila Kälvemark on itse lähtenyt Kärsämäeltä ja päätynyt Pariisin ja Amsterdamin kautta Tukholmaan toimittajaksi. Omasta mielestään nämä monet matkat, lähtemiset ovat saaneet hänet herkäksi ja tarkkanäköiseksi.
Tuuve Aro: Himokone
Olemme sitä mitä katsomme. Kirjailija Tuuve Aro Nadja Nowakin vieraana.
Tuuve Aro on kirjailija ja elokuvakriitikko, jonka elämään elokuvat ovat kuuluneet lapsuudesta lähtien.
Himokone -kokoelmassa hänelle tärkeät elokuvat yhdistyvät novelleihin ja yhdessä kertovat jotain suurta elämästä - tai sitten eivät. Kirjailijana Arolla on merkillinen taito vangita mitä erilaisimpia tunnelmia, höystää novellejaan surrealismilla ja absurdilla, aivan älyttömällä huumorilla sekä saada kaikki tämä vaikuttamaan mitä normaaleimmalta todellisuudelta.
Raili Mikkanen: Laulu punaisesta huoneesta
Rakkaus rikkoo kahleet. Kirjailija Raili Mikkanen keskustelee Seppo Puttosen kanssa.
Romaani Laulu punaisesta huoneesta kertoo vuodesta 1916, jolloin Suomessa oli kolmisentuhatta kiinalaista vankia linnoitustöissä. Historiallisiin aiheisiin mieltynyt kirjailija Raili Mikkanen on kirjoittanut tarinan siitä kuinka kiltin tavallinen nuori nainen rakastuu vankien tulkkina olevaan kiinalaismieheen Helsingissä. Vaikka esteinä ovat ympäristön tuomio ja kiinalaisten vankien valvonta, silti rakkaus murtaa kahleet. Mikkanen ei sorru imelään rakkauden tunteen ylistelyyn vaan kuvaa raadollisesti tuon ajan ennakkoluuloja ulkomaalaisia ja varsinkin rikollisia kohtaan.
Raili Mikkanen keskustelee kirjasta Seppo Puttosen kanssa.
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Kun Suomessa nähtiin nälkää. Kirjailija Aki Ollikainen ja Nadja Nowak.
Suomessa vallitsi ankara nälänhätä 1860-luvulla. Aki Ollikainen (s.1973) näki hautausmaalla nälkään kuolleiden muistomerkin ja alkoi selvittää nimettömäksi jääneiden uhrien kohtaloita. Sitten hän kirjoitti hienon esikoisromaanin Nälkävuosi, joka alkaa lokakuusta 1867 ja päättyy seuraavaan kevääseen.
Romaanissa on kaksi näkökulmaa: kerjäläiset rämpivät kylmissään, tietämättä mihin päänsä kallistaa ja sitten on Helsingin eliitti, jossa senaattori kummasti muistuttaa J.V.Snellmania. Hän toimi mielestään kansakunnan parhaaksi ja jäi saavutuksineen historiaan. Sen sijaan nälkään kuolleet unohdettiin nimettömäksi massaksi. Aki Ollikainen tunnustaa kirjoittavansa myös meidän ajastamme.
Mutta ankarista nälkävuosista otettiin opiksi: maataloutta kohennettiin, kulkuyhteyksiä parannettiin ja hyvinvointi- Suomea ruettiin vähitellen rakentamaan. Vuosi 1868 on mainittukin hyvinvointi-Suomen vuodeksi nolla.
- Harri Tapper: Loimu ja lumi
Minkä elämälle mahdamme?
Kirjailija Harri Tapper ja Nadja Nowak.
Hauska ja leikillinen tarinaniskijä Harri Tapper (s.1929) on uusimmassa romaanissaan taas vauhdissa. Loimu ja lumi kertoo vuodesta 1812, jolloin Napoleon ja Aleksanteri I sotivat ja Moskova paloi. Suurmiehet kuitenkin väistyvät taustalle, kun Tapper alkaa tulkita historiaa.Mutta tällä kertaa maagisen realismin taitaja on yllättävän vakava. Huumorin taustalla väijyy sodanvastaisuus. Kirjailija sanookin, että ihmisiä on turha jahdata, ne ovat joutavaa riistaa. Miksi tappaa elikko josta ei koidu minkäänlaista hyötyä?
- Jan Salminen: Äidinmaa
Naiset kaappaavat vallan Suomessa. Kirjailija Jan Salminen keskustelee Äidinmaa -romaanistaan ja tulevaisuuden visioistaan Seppo Puttosen kanssa.
Naiset hallitsevat Suomen kaltaisessa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Miehet ovat ajautuneet työläisiksi, yhteiskunta säätelee poikalasten syntymää ja rikoksista naisia vastaan tulee ankarat tuomiot.Jan Salminen on kirjoittanut dystopian, kauhukuvan siitä mihin talouden romahtaminen ja ympäristötuhot ovat johtaneet. Maskuliininen kulttuuri on saanut väistyä ja tilalle on tullut naisia ihannoiva heimoihin perustuva yhteiskunta. Nykykulttuuriin liittyvä ruumiillisuuden ihailu, ylikorostaminen ja meikkaus eivät kuulu enää naisten ominaisuuksiin. Peilit on kielletty.
Vähemmistönä olevat miehet kuitenkin kaipaavat jotakin menneisyydestä, he muistelevat poikavuosia ja mennyttä historiaa. Naisistakaan kaikki eivät ole tyytyväisiä elämäntapaansa.Esikoiskirjailija Jan Salminen on kirjoittanut ajatuksia herättävän ajatusleikin sukupuoliroolimallien muuttumisesta.
- Kai Nieminen: Istun tässä, ihmettelen. Valitut runot
On pysähdyttävä ajattelemaan. Runoilija Kai Nieminen ja Nadja Nowak.
Kiireettömyys, läsnäolo, zen ja vaivihkainen huumori. Näillä sanoilla voisi luonnehtia Kai Niemisen runoja. Hän ei perää elämälle tarkoitusta, vaan päinvastoin vapautta siitä tarkoituksesta, johon elämämme on pakotettu. Niemisen runoissa puhuu onnellinen mies, jonka mielestä elämä on hyvin täydellistä.Pääsiäisen tienoon Viikon kirjassa on vieraana Kai Nieminen (s.1950), joka on yksi luetuimpia ja rakastetuimpia runoilijoitamme. Hän on myös tunnettu japanilaisen kirjallisuuden kääntäjänä.
- Maritta Lintunen: Sydänraja
Nainen ääri-isänmaallisen liikkeen pauloissa. Sydänraja kirjasta keskustelevat Maritta Lintunen ja Seppo Puttonen. Näytteitä lukee Erja Manto.
Nuori, aikuisuuden kynnyksellä oleva Ronja innostuu sotasankaruuteen, kun hän lukee tarinoita isoenostaan Otosta. Hän menee itsekin armeijaan ja haluaa omistaa koko elämänsä Oton palvontaan. Armeijan jälkeen Ronja liittyy naisten ääri-isänmaalliseen Sydänraja-liikkeeseen.
- Venla Hiidensalo: Mediahuora
Kirjailija Venla Hiidensalo ja Nadja Nowak ihmettelevät, miksi onnesta on tullut kansalaisvelvollisuus.
Suomessa vallitsee ostamisen, myymisen ja työnteon pyhä kolmiyhteys. Tässä maassa on palattu takaisin 1900-luvun alkuun, aikaan ennen kahdeksantuntisia työpäiviä, sosiaalidemokratiaa ja lakko-oikeutta. Ihmisistä on tullut oman elämänsä yrittäjiä ja tunteista aikamme uskonto. Kansa palaa halusta tilittää yksityisimmätkin asiansa julkisuudessa. Suomi on nykyisin tunnustajien maa.Venla Hiidensalo (s. 1975) on kirjoittanut tarkkanäköisen, hauskan ja raadollisen esikoisromaanin Mediahuora.
- Petter Sairanen: Muisti on unta
Oman tiensä kulkija, kirjailija Petter Sairanen kritisoi median ja talousmaailman tyrkyttämää tyhjää elämää, jossa materiaalista omaisuutta pidetään tärkeänä.
Uusimmassa romaanissaan Muisti on unta hän korostaa ihmisten kunnioittamisen ja henkisyyden tärkeyttä. Sairanen on kirjoittanut kauniin mutta kipeän kertomuksen läheisen ihmisen menetyksestä. Tarinalla on todellisuuspohja hänen oman tyttärensä kuoleman kautta.
Ohjelman on toimittanut Seppo Puttonen.
- Kirsti Mäkinen: Kruunupäinen käärme ja muita kansan tarinoita
Älä häiritse kuollutta! Tietokirjailija Kirsti Mäkinen, Nadja Nowak ja kansantarinoitten Suomi.
Pahan isännän nahka roikkuu orrella ja nyljetty ruumis paistuu kiukaalla. Kuollut sulhanen ilmestyy morsiamensa häihin. Emäntä lentää savupiipusta noitien kokoukseen.Suomen kansalla oli ja on edelleen tarinansa. Ne ovat viihdyttäneet ja myös pitäneet kylässä tai yhteisössä järjestystä yllä.
Tietokirjailija Kirsti Mäkinen ja Nadja Nowak tutkailevat, millainen Suomi kansantarinoista paljastuukaan.
- Janne Kuusi: Banksteri
Todellisuus voi olla keksittyä uskomattomampi. Näin on käynyt Janne Kuusen uusimman romaanin kohdalla. Kirja oli juuri julkistettu, kun iltapäivälehdet kertoivat virolaisrikollisten suunnitelleen pankinjohtaja Björn Wahlroosin pojan kidnappaamista. Kuusi kuvitteli romaanissaan Banksteri kuinka rikkaan Otso "Nalle" Tiitisen tytär siepattaisiin.
- Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Me olemme vain hiekanjyviä historian ja ajan virrassa. Viisainta olisikin hyväksyä se, että olemme täällä vain pienen hetken. Siksi meidän pitää ottaa vastuu tekemisistämme ja siitä millaisen maailman jätämme jälkeemme.
- Asko Sahlberg: Häväistyt
Romaanissa Häväistyt mies, nainen ja poika lähtevät aamunkoitossa kotoaan, sillä muuta mahdollisuutta heillä ei enää ole. Nämä köyhtyneet yrittävät säilyä hengissä maailmassa, jossa köyhyys leviää kuin kulkutauti.
- Joel Haahtela: Traumbach
Mitä tapahtuu tyhjille huoneille? Joel Haahtelan pienoisromaani Traumbach lähti liikkeelle uutisesta tyhjentyneistä kerrostalohuoneistoista entisessä DDR:ssä.
Nuori mies saapuu itäsaksalaiseen kaupunkiin etsimään salaperäistä herra Traumbachia. Kesäisessä ja hieman unimaisessa kaupungissa etsintä ei olekaan helppoa, kun miestä ei löydy.
Kirjailija Joel Haahtelan teoksissa ihminen usein etsii toista ihmistä ja kohtaa sattumalta vieraita ihmisiä.
Traumbachissa Haahtela pohtii voiko ihminen olla todellinen ja samaan aikaan pelkkä heijastus. Humoristisesti ja oikealla tavalla kevyesti kirjoitettu teos on kielellinen helmi, ja se houkuttelee lukijan etsimään Jochenin kanssa ratkaisua arvoitukseen.
Ohjelman on toimittanut Seppo Puttonen.
- Johanna Sinisalo: Enkelten verta
Kirjailija Johanna Sinisalo ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Enkelten verta.
Johanna Sinisalo on mielenkiintoinen kirjailija vaikkapa siksi, että hän kyseenalaistaa vallitsevia todellisuuksia ja ajatuspuutumia.
Romaanissaan Enkelten verta Sinisalo kirjoittaa maailmasta mehiläisten kautta. Kuinka kauan ihmisellä on varaa käyttäytyä muuta luomakuntaa kohtaan kuin öykkärimäinen siirtomaaherra?
Viikon kirjassa Johanna Sinisalo ja Nadja Nowak keskustelevat myös kuoleman kieltämisestä ja eläinten oikeuksista.Johanna Sinisalon (s. 1958) viimeisin romaani on Enkelten verta (2011 Teos).
- Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Kirjailija Kristina Carlson ja Nadja Nowak ihmettelevät, miksi aina pitää miellyttää.
Kirjailija Kristiina Carlsonin romaanin William N. päiväkirja päähenkilö on katkeruuteensa hapantuva vanha jäkälätutkija. Hänen esikuvansa on William Nylander, oikeasti 1800-luvulla elänyt ja Pariisiin asettunut suomalainen.
- Rosa Liksom: Hytti nro 6
Finlandia-palkittu romaani Hytti nro 6 kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä ja hajoavasta Neuvostoliitosta. Suomalainen tyttö matkustaa viinaa juovan ja väkivaltaisen venäläisen miehen kanssa samassa junahytissä halki Siperian vuonna 1986. Henkilöt vertautuvat Suomeen ja Neuvostoliittoon.
- Taskinen Satu: Täydellinen paisti 2012
Viikon kirjassa päästellään jälkihöyryjä, kun tiiviit juhlapyhät sukulaisten kesken ovat ohi. Kun on juuri saatu kinkku ahmittua, niin nyt sitten kannetaan täydellinen paisti sisään. Itävallassa asuva Satu Taskinen on kirjoittanut suorastaan herkullisen, absurdin hauskan ja viiltävän julman romaanin, joka pyörii sianpaistin ympärillä.
Kiinnostavimmat kirjailijat, ajankohtaisimmat kirjat. Tekijät itse, omalla äänellään kertovat teoksistaan ja meidän ajastamme.
Nadja Nowak ja Seppo Puttonen valitsevat vuorollaan Viikon kirjan.
Viikon kirja - uusimmat kuunneltavat
- Viikon kirja: Kristiina Lähde: Joku on nukkunut vuoteessani
- Viikon kirja: Finnjäveleitä ja muita kodittomia. Kirjailija Tiina Laitila Kälvemark Nadja Nowakin vieraana
- Viikon kirja: Olemme sitä mitä katsomme
- Viikon kirja: Rakkaus rikkoo kahleet. Kirjailija Raili Mikkanen keskustelee Seppo Puttosen kanssa
- Viikon kirja: Naiset kaappaavat vallan. Kirjailija Jan Salminen keskustelee Äidinmaa -romaanistaan Seppo Puttosen kanssa
