Uljas Pulkkisin, Aki Yli-Salomäen ja Harri Suilamon musiikkia

Aikamme suomalaista musiikkia -ohjelmassa Maija Hynninen esittelee Uljas Pulkkisin soolokitaralle ja ääninauhalle sävelletyn teoksen Palo, Aki Yli-Salomäen sooloteoksia sekä Harri Suilamon konserttikanteleelle ja 25-kieliselle kotolle sävelletyn teoksen Wasure-gai - Onnade Calligraphy.

Uutta musiikkia barokkisoittimille

Aikamme suomalaista musiikkia -ohjelmassa kolme barokin ajan soittimille sävellettyä teosta esittelevät kukin eri lähestymistapoja vanhan musiikin sisällölliseen ja esityskäytännölliseen perintöön.

Tapio Tuomelan Spiral II ja Lotta Wennäkosken Lelele

Tapio Tuomelan (s. 1958) Spiral II soolokitaralle toimii pelkästään musiikin sisäisin keinovaroin ilman ulkomusiikillisia viitteitä. Lotta Wennäkoski puolestaan (s.1970) kertoo halunneensa säveltää aiheeltaan ajankohtaista sekä nykyhetkeä peilaavaa ja kommentoivaa musiikkia. Tuore näyttämöteos Lelele (2010) käsitteleekin ihmiskauppaa ja seksiorjuutta Euroopassa. Teokset esittelee Maija Hynninen.

Erkki Salmenhaaran urkuteokset

Säveltäjä Erkki Salmenhaaran syntymästä tuli kuluneeksi 70 vuotta 12.3.2011. Salmenhaara opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa Joonas Kokkosen ja Wienissä György Ligetin johdolla 1960-luvulla. Hän väitteli musiikkitieteestä vuonna 1970 Helsingin yliopistossa, missä hän toimi myös ensin lehtorina ja myöhemmin professorina aina kuolemaansa eli vuoteen 2002 saakka. Salmenhaara oli monipuolinen ja kriittinen tutkija, joka kirjoitti useita kirjoja, toimi arvostelijana Helsingin Sanomissa sekä lukuisissa luottamustehtävissä. Aikamme suomalaista musiikkia -ohjelmassa Jan Lehtola esittelee Erkki Salmenhaaran urkutuotantoa.

Riikka Talvitien, Kimmo Hakolan ja Kalevi Ahon teoksia

Aikamme suomalaisen musiikin nostalgiaohjelmassa kuulemme mm. 36 vuotta vanhan teoksen. Uljas Pulkkis esittelee Riikka Talvitien, Kimmo Hakolan ja Kalevi Ahon sävellyksiä, jotka tyylinsä ja estetiikkansa puolesta voisivat yhtä hyvin olla syntyneet viime vuosina.

Solismia etydeistä konserttoon

Jukka Tiensuun (*1948) villin pidäkkeettömät cembaloetydit Train ja Drain (2000) saavat vastinparikseen Sebastian Fagerlundin (*1972) pienestä musiikillisesta eleestä virtuoositeokseksi kasvavan alttosaksofonisoolon Ground (1999). Lotta Wennäkosken (*1970) kahden vuoden takainen huilukonsertto Soie puolestaan esittelee hienoviritteiset värisävyt suvereenisti hallitsevan säveltäjän laajamuotoisen konserton kautta.

Ville Raasakan, Kalevi Ahon ja Lauri Mäntysaaren musiikkia

Aikamme suomalaista musiikkia -ohjelmassa kuullaan kolme tuoreehkoa teosta eri kokoonpanoille.

Jovanka Trbojevicin Vertigo ja Maija Hynnisen Winnowing

Uusinta suomalaista kuoromusiikkia

Sampo Haapamäen (1979) Maailmamaa on liki nelikymmenminuuttinen teos sekakuorolle ja ääninauhalle. Helsingin Kamarikuoron Viitasaaren Musiikin Aika -festivaalilla viime vuoden heinäkuussa kantaesitettämä teos haastaa kuulijan pohtimaan kansallisten erityispiirteiden ja maailmanlaajuisen yhtenäiskulttuurin välistä kitkaa. Teoksen lähtökohtana on säveltäjän visio tulevaisuuden utopiasta, jossa nykyisten valtioiden tunnuspiirteinä olevat kansalliset kulttuurit, geeniperimistöt ja kielet ovat sekoittuneet ja sulautuneet toisiinsa.

Heinz-Juhani Hoffmanin Pirstaleita ja Olli Virtaperkon Calvinon viisi sanaa

Heinz-Juhani Hofmannin (s. 1973) laulu Pirstaleita (2007) Joni Pyysalon runoihin tarjoaa kuulijalle peittelemättömän karun kuvauksen elämän raadollisuudesta. Teksti on hajoitettu modernistisesti moneen samanaikaisesti etenevään keskenään erilaiseen karakterikerrokseen, joitten välillä laulaja puikkelehtii vaihtaen laulusta puhelauluun, kähinään ja tavalliseen puheeseen virtuoottisella nopeudella. Laulajan tasavertaisena duoparina kuultava viulu myötäilee ja luo kontrastia laulajan stemmalle.