Tiistaisin kello 14.00 - 14.55
Ravelin jousikvartetto ei kelvannut kilpailuun
Kun Maurice Ravel sävelsi kvartettonsa vuonna 1903, elettiin Debussyn Pelléas ja Melisande-huumaa. Vanhemman mestarin kvartetto vuodelta 1893 on selvästikin ollut Ravelin mallina, mutta Ravelin sävelkieli on klassisempaa ja kirkkaampaa.
Musiikki saapuu kaukaa ja loitonee avaruuteen
Jos musiikissa ei ole melodiaa, rytmiä tai harmoniaa, mitä siinä sitten on?
Unkarilaisen György Ligetin kahdessa orkesteriteoksessa, Lontano ja Atmosphères, on värejä, sointikenttiä, tekstuureja, tiheyttä, avaruutta, liikettä, metamorfoosia, lähestymistä, loitonemista, valoja, varjoja...
Debussyn jousikvartetossa välkehtivät vesi ja intohimo
Joku viisas on sanonut, että vuonna 1893 Debussystä tuli Debussy. Takana olivat Wagner-innostus ja perinteinen muotoajattelu. Uudenlainen sävelkieli oli orastamassa, kun työn alla oli Faunin iltapäivä. Jousikvartetto valmistui loppuvuodesta, ja siinä kuuluu musiikillinen murros: se on sekä vanhaa että uutta Debussytä.
Sibeliuskin sävelsi Pelléas ja Mélisanden
Maurice Maeterlinckin symbolistinen näytelmä Pelléas ja Mélisande esitettiin ensimmäisen kerran Pariisissa vuonna 1893. Se saavutti valtavan suosion, ja Helsinkiin näytelmä saatiin vuonna 1905. Svenska Teaternin esitykseen näyttämömusiikkia sävelsi kansallissankari Jean Sibelius.
Johan Joachim Agrell, tuo mainio ruotsalainen barokkisäveltäjä
Johan Joachim Agrell eli vuosina 1701-1765. Hän opiskeli Uppsalassa, mutta toimi suurimman osan elämästään Saksassa, ensin hovimuusikkona, ja sitten Nürnbergin kaupungin musiikillisena johtajana. Agrellin italialaisvaikutteinen barokkimusiikki on varsin tuntematonta, mutta puhuttelevaa ja empaattista laadultaan. Se soi ihmiseltä ihmiselle. Ohjelmassa kuullaan kaksi teosta, sinfonia ja kaksoiskonsertto.
Alkuperäinen Daphnis ja Chloé on sinfoninen fresko
Maurice Ravelin Daphnis ja Chloé on säveltäjän laajin ja sinfonisin teos. Kyseessä on kreikkalaisen Longuksen draamaan perustuva baletti, Daphniksen ja Chloén rakkaustarina. Se sai alkunsa Sergei Djaghilevin tilauksesta, ja oli yksi niistä merkittävistä tuotannoista, joita Venäläinen Baletti esitti Pariisissa 1900-luvun alussa. Ensi-esitys oli vuonna 1912.
- Stravinskyn Petrushka pursuaa värejä
Igor Stravinskyn Petrushka-baletti kertoo tarinan nukesta, joka alkaa elää ja saa tunteet. Tapahtumat sijoittuvat venäläisille laskiasmarkkinoille 1800-luvulla, kaikkine erikoisine, satumaisine ja groteskeine hahmoineen.
Musiikin häikäisevät värit, rytminen elinvoima ja nopeat leikkaukset tekevät teoksesta elokuvamaisen. - Bachia h-mollissa ja D-duurissa
Onko sävellajilla väliä? On, ainakin barokkimusiikissa. Ei ole sattumaa, että Johann Sebastian Bach kirjoitti mittavimman huilusonaattinsa h-mollissa. Teos on laajakaarinen ja tuo mieleen passioajan tunnelman. Cembalon solistinen osuus tuo teokseen polyfoniaa.
- Kevät saapuu laaksoon
Robert Schumannin ensimmäinen sinfonia on saanut lisänimen "Kevät". Schumann kertoi Adolf Böttgerin runon sanojen "kevät sapuu laaksoon" inspiroineen häntä, mutta säveltäjä eli itsekin elämänsä kevättä. Hän oli vihdoin vienyt vihille rakastamansa Clara Wieckin, ja nuori vaimo kannusti miestään tarttumaan uuteen haasteeseen, sinfonian säveltämisen.
- Ranskalaista aistikkuutta
Kesällä 1914 Maurice Ravel oleili Ranskan baskialueella Saint-Jean-de-Luzissa säveltämässä. Työn alla oli pianokonsertto baskilaiseen teemaan, mutta tämän hankkeen Ravel hylkäsi. Sen sijan hän ryhtyi viimeinkin säveltämään teosta, jota oli jo vuosikaudet suunnitellut: Pianotrioa.
- Madrigaaleja rakkaudesta
"Muut laulakoon sodan jumalasta ja hänen joukoistaan, minä laulan rakkauden sotureista." Näillä sanoilla alkaa Claudio Monteverdin ensimmäinen rakkautta käsittelevä madrigaali. Se on osa kahdeksatta madrigaalikirjaa, Madrigali guerrieri ed amorosi, joka käsittelee rakkauden taistoa ja tuskaa.
- Intiimejä kirjeitä, intohimoista musiikkia
Leos Janácekin toinen jousikvartetto "Intiimejä kirjeitä" kuvaa säveltäjän intohimoa 38 vuotta nuorempaan naiseen. Kamila Stösslová oli naimisissa, eikä vastannut Janácekin tunteisiin. Siitä huolimatta säveltäjän kymmenen viimeisen elinvuoden mestariteokset on sävelletty enemmän tai vähemmän Kamilan kunniaksi.
- Kun Sibelius oopperaa suunnitteli
”Luulen, että minä oikeastaan olen musiikkimaalari ja runoilija. Tarkoitan että tuo Lisztin musiikkikanta on minulle lähintä. Tuo symfoninen runo (sillä tavalla meinasin runoilija).”
Näin Jean Sibelius kirjoitti kotiin Ainolle vuonna 1894 Bayreuthista. Sibelius koki musiikillisen kriisin kohdattuaan Wagnerin massiiviset kokonaistaideteokset. Hänen omat oopperasuunnitelmansa kariutuivat, ja säpäleistä syntyi Lemminkäinen, neljä legendaa orkesterille. - Valaan ääni
1960-luvun lopussa amerikkalainen säveltäjä George Crumb kuuli ryhävalaan laulua äänitettynä. Hän innostui, ja päätti säveltää teoksen, jossa valaan laulu olisi keskeisenä ideana. Vuonna -71 syntyi Vox Balaenae, Valaan ääni, trio huilulle, sellolle ja pianolle.
- Huilukonsertto täynnä tunnetta, draamaa ja retoriikkaa
Carl Philipp Emanuel Bachin (1714-1788) huilukonsertto G-duuri on retoorinen ja dramaattinen. Affektien eli tunnetilojen vaihtelu on salamannopeaa. Oleellinen asia on myös orkesterin ja solistin suhde. Solisti on kuin pääosanesittäjä suuressa näytelmässä, orkesteri kuin draaman kuoro.
- Viulukonsertto kuin talvinen tarina
Vuonna 1936 Sergei Prokofjev päätti muuttaa pysyvästi Neuvostoliittoon lähes kahdenkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Viimeiseksi länsimaissa kanta-esitetyksi teokseksi jäi viulunkonsertto no. 2 g-molli. Se on satumaisen värikäs ja melodinen teos, mutta siinä on myös kirpeyttä, groteskiutta ja iskevää motorisuutta.
- Tyttö ja kuolema
”Tuntuu kuin olisin maailman onnettomin ja surkein ihminen. Ajattele miestä, joka ei enää koskaan tule olemaan terve, ja jonka epätoivo tekee asiat entistä pahemmiksi... joka ilta kun menen nukkumaan toivon, etten enää koskaan heräisi, ja jokainen aamu muistuttaa minua vain eilisen surusta.” Sanat ovat Franz Schubertin, ja työn alla oli jousikvartetto "Tyttö ja kuolema".
- Ransakalaista aistikkuutta
Kesällä 1914 Maurice Ravel oleili Ranskan baskialueella Saint-Jean-de-Luzissa säveltämässä. Työn alla oli pianokonsertto baskilaiseen teemaan, mutta tämän hankkeen Ravel hylkäsi. Sen sijan hän ryhtyi viimeinkin säveltämään teosta, jota oli jo vuosikaudet suunnitellut: Pianotrioa.
- Ludwig v. B. optimistina
Beethovenin neljäs sinfonia syntyi vuonna 1806. Eroican jälkeen Beethoven oli kylläkin aloittanut Viidennen sinfonian säveltämisen, kun muuan kreivi Oppersdorff tilasi häneltä uuden sinfonian. Syntyi sinfonia B-duurissa, joka on täynnä riemukkuutta ja klassista muotoa Haydnin perintöä kunnioittaen, mutta myös Beethovenin omaperäistä rytminkäsittelyä ja retoriikkaa.
- Kuolemanlaulusta elämän voittoon
Béla Bartók virui elokuussa 1943 kuolemansairaana parantolassa, kun Bostonin sinfoniaorkesterin kapellimestari, Sergei Koussevitsky, tilasi häneltä uuden teoksen orkesterilleen. Hillittömällä intensiteetillä syntyi Konsertto orkesterille. Teos on briljantti, vahva, raju, kouraiseva, tunneherkkä ja loisteliaasti orkestroitu teos, joka antaa koko orkesterin häikäistä viruoosisena soittajistona.
- Värikylläinen orkesteritriptyykki
”Olen yrittänyt tehdä jotakin erilaista – jotakin, jota voisi kutsua todellisuudeksi, vaikka typerykset tulevatkin kutsumaan sitä impressionismiksi. Tuo termi on harvinaisen väärinkäytetty varsinkin niiden kriitikkojen toimesta, jotka kuvaavat sillä Turneriä, joka on yksi suurimpia taiteen mysteerin luojia.” Näin Claude Debussy kirjoitti kustantajalleen Durandille koskien orkesteriteostaan Images.
Klassikkoparatiisi avaa polkuja musiikkiin.
Joka tiistai soi suurimuotoinen teos, jonka Eva Tigerstedt ensin esittelee.
