Alvilda in Abo - italialainen barokkiooppera muinaisesta Turusta ja hurjasta merirosvoamatsonista

Jo 1000-luvulla Adam Bremeniläinen varoitti Itämerellä purjehtivista amatsoneista. Huhu Naistenmaasta, Terra Feminarumista, halkoi keskiaikaa pohjoisesta etelään. Lopulta Pohjolan kesyttämättömät amatsonit ja "Abo, metropoli della Finlandia" löysivät itsensä italialaisesta säveltaiteesta. Yksi säilyneistä oopperoista, Carlo Agostino Badian Alvilda sai tuulta purjeisiinsa Turun linnan pihalla 319 vuotta kantaesityksensä jälkeen. Vauhdikkaan esityksen on dramatisoinut ja ohjannut Ville Sandqvist. Musiikinjohdosta vastaa Anssi Mattila. Avildana raivoaa Mari Palo ja hänet koettaa kesyttää Riku Pelon esittämä Alfo.

Alvilda ei olisi löytänyt tietään "aidoille tapahtumapaikoille" ilman Turussa vaikuttavan tutkija Luigi de Annan uraauurtavaa työtä. De Anna alkoi 1970-luvulla kartoittaa, mitä Suomesta tiedettiin ja ajateltiin menneinä vuosisatoina Italiassa. Pian kävi ilmi, että Turusta ja Suomesta kerrottiin jo vuonna 1678 oopperassa Alvilda in Abo. Mitä pidemmälle tutkimus edistyi, sitä useampi muunnelma aiheesta löytyi. Kaikkiaan säilyneitä librettoja on tähän asti löytynyt 11 ja kokonaisia oopperapartituurejakin ainakin kaksi.

Huvittelunhaluisille italialaisille ooppera oli ennen kaikkea viihdettä. Siksi teoksen tapahtumat saatettiin sijoittaa vaikka villiin ja tuntemattomaan Pohjolaan. Uskottiin, että Pohjolassa asui hirviöitä ja amatsoneja. Pelottoman merirosvokuningattaren naiskuva edusti italialaisille kiehtovaa eksotiikkaa. Alvilda kieltää rakkauden, mutta lopulta rakkaus voittaa jopa amatsoninkin.

Alvildan maihinnousu Turkuun sujui vahvasti muodistettuna. Ville Sandqvistin dramatisoimassa esityksessä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös monia sydäntä liikuttavia hetkiä. Suurtyön oopperan musiikillisen materiaalin rekonstruoimisessa ja sovittamisessa on tehnyt kapellimestari Anssi Mattila.

Toimittajana Outi Paananen.

Prologi
Perisuomalainen narrijoukko löytää Turun linnan pihalta vanhan italialaisen oopperan etsiessään pallogrilliinsä sytykettä. Sen sijaan että tuikkaisivat oopperan tulee, he ryhtyvätkin tulkitsemaan partituuria. Ooppera alkaa soida ja narrit seuraavat tapahtumia, niitä monikielisesti kommentoiden ja spontaanisti tapahtumissa eläen.

Varsinaisen oopperan juonirungon muodostaa Tanskan prinssi Alfon ja hänen tavoittelemansa Goottien kuningattaren Alvildan rakkaustarina. Barokkioopperan tapaan juonessa riittää runsaasti käänteitä. Lopussa pääparin onnen lisäksi myös Alfon veli Olmiro saa vaimokseen rakastamansa Gilden, ja hoviherra Delio hovineito Irenansa.

L'Alvilda in Abo, Goottien kuningatar
Carlo Agostino Badian kolminäytöksinen ooppera vuodelta 1692
Libretto Giulio Cesare Corradi
(Äänitetty Turun linnassa 11.-13.8.)
Oopperan ohjaus ja dramaturgia: Ville Sandqvist
Librettotutkimus: Luigi de Anna ja Totti Tuhkanen
Musiikin muokkaus: Anssi Mattila
Tuottaja: Liisa Mattila

Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Anssi Mattila, cembalo
Henkilöt:
Alvilda, amatsoniprinsessa ja Goottien kuningatar - Mari Palo
Alfo, Tanskan kuningas - Riku Pelo
Gilde, neuvokas hovinainen - Kaisa Ranta
Olmiro, Alfon veli, rakastunut Gildeen - Teppo Lampela
Irena, Alvildan hovineito - Anneliina Koskinen
Delio, hoviherra, rakastunut Irenaan - Jussi Merikanto
Ernando, Alfon kotiopettaja ja Gilden isä - Sören Lillkung
Narreina: Jenni Kitti, Oula Kitti, Maria Kananen, Jonna Aaltonen, Iiro Heikkilä ja Jukka Tarvainen.

Tuotanto: Oopperakammari ry. yhteistyössä Kulttuuridynamon ja Turun yliopiston kanssa.
Yhteistyössä mukana myös Turun musiikkijuhlat, Läntisen ja Pohjoisen tanssin aluekeskukset.

Lähetä: