Torstaisin klo 14.00 - 15.00
Kamarimusiikkia kamarin täydeltä
Helatorstain M-studiossa kuullaan aluksi Radion sinfoniaorkesterin muusikoiden kamarimusiikkikonserttien esityksiä Musiikkitalon harjoitussalista: englantilaisen Herbert Howellsin (kuvassa) pianokvartetto sekä unkarilaisen Thomas Rajnan Duo viululle ja harpulle. Ohjelman päättää vuonna 2004 Yleisradion musiikkistudiossa äänitetty Franz Schubertin laulu Auf dem Strom, jonka esittävät Soile Isokoski, sopraano, Esa Tapani, käyrätorvi ja Marita Viitasalo, piano.
Sarjoja ja sooloja
M-studiossa kuullaan musiikkia soolona. Sitä esittävät urkuri, harpisti, pianisti, sellisti sekä mezzosopraano pianon kera.
Keravalta Wieniin
Keravan säveltäjämestari Eero Hämeenniemen musikanttinen jousikvartetto nro 2 saa seurakseen kaksi wieniläistä mestaria. Anton Webernin torsoksi jäänyt sellosonaatti sekä kolme varhaista romanttista kappaletta löytyivät eräältä ullakolta vasta 60-luvulla. Kaksi kappaletta vuodelta 1914 sen sijaan julkaistiin jo säveltäjän elinaikana, ja hän oli niistä hyvin ylpeä. Ohjelman loppupuoli on omistettu Hugo Wolfin (kuvassa) lauluille.
Matti Lehtinen 90 vuotta
Baritoni Matti Lehtinen täyttää 90 vuotta 24. huhtikuuta. M-studio juhlistaa mestarilaulajan merkkipäivää Yleisradion arkistojen aarteilla. Lehtisen lämmin, ilmeikäs baritoni on tullut tutuksi varsinkin radion välityksellä. Hän on harvinaisen monipuolinen taiteilija, jonka repertuaari ulottuu hienovireisestä liedistä aina melodraamaan ja viihdemusiikkiin asti. Lehtinen osaa myös huumorin vaikean lajin.
Oi Venäjä!
M-studion pääsiäispöytä katetaan venäläisin herkuin. Rubinsteinin veljekset Anton ja Nikolai perustivat kumpikin oman konservatorionsa, Anton Pietariin 1862 ja Nikolai Moskovaan 1866. Pietarin kasvatteihin kuului mm. Nikolai Rimski-Korsakov, Moskovan puolestaan Nikolai Medtner ja Sergei Rahmaninov.
Mutta kun olen runoniekka
M-studio kunnioittaa hiljattain edesmennyttä runoilija Lassi Nummea hänen runoihinsa sävelletyllä laulumusiikilla. Vuonna 1928 syntynyt Lassi Nummi kuului suomalaisen modernismin tärkeimpiin lyyrikoihin. Nummen runojen aiheita olivat niin idän kulttuuri kuin antiikki, kristinusko ja Suomen historiakin. Nummelle tärkeitä teemoja olivat ihmisen ja luonnon välinen suhde samoin kuin muuttumisen, vanhenemisen ja jäähyväisten tematiikka.
- Impressionisti vastoin tahtoaan
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ranskalaisen säveltäjän Claude Debussyn syntymästä. Eräänlaisena musiikin impressionismin mallikappaleena pidetty Debussy inhosi itse hartaasti sanaa impressionismi, mutta termin käyttötapa on toki Debussyn päivistä neutraloitunut – alun perinhän se oli pilkkanimi, niin kuin useat muutkin taidesuuntien nimet. Sana ’impressionismi’ tuntuu kylläkin sopivan mainiosti kuvailemaan debussymäistä runollista, mielikuvitukseen vetoavaa sävelmaalailua.
- Kaloista jaloin ja Sibeliuksen sunnuntailapsi
Franz Schubertin pianokvintetto A-duuri, niin kutsuttu Forelli-kvintetto, syntyi vastalahjaksi kortteerin isännälle erään kesäisen alppivaelluksen aikana vuonna 1819. Lisänimensä se sai muunnelmaosastaan, jonka teemana säveltäjä käytti lauluaan Die Forelle (Forelli).
- Suomalainen Valkyyria
Anita Välkki (1926-2011) oli kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia oopperalaulajia. Uransa huippukaudella 1960-luvulla Välkki lauloi mm. Metropolitanissa, Wienin valtionoopperassa, Covent Gardenissa ja Bayreuthissa. Välkin äänityyppi oli harvinainen ja vaativa dramaattinen Wagner-sopraano.
- Sibeliuksen varjossa – ajatuksia suomalaisesta musiikista
Kahdeksantena päivänä joulukuuta vietetään Jean Sibeliuksen syntymäpäivää ja suomalaisen musiikin päivää. Mutta mitä suomalaisuus merkitsee musiikissa? Onko se määriteltävissä, ja onko se edes tärkeää? Vaikuttaako suomalaisuus jotenkin nykypäivän säveltäjiimme? Näitä kysymyksiä pohtivat kuusi Suomessa vaikuttavaa säveltäjää:
Sebastian Fagerlund, Kimmo Hakola, Ville Matvejeff, Jovanka Trbojevic, Lotta Wennäkoski ja Matthew Whittall. - Ahonen ja Concord
Charles Ivesin (1874-1954) toinen pianosonaatti, otsikoltaan "Concord, Mass., 1840-1860", viittaa Concordin kaupunkiin Massachusettsin osavaltiossa. Siellä sai 1800-luvun puolivälissä alkunsa kirjallinen ja filosofinen suuntaus, jota kutsutaan transendentalismiksi.
- Instrumenteista jaloin
Sekä Gustav Mahlerin että Richard Straussin säveltaiteessa ihmisääni on merkittävässä osassa. Mahlerin yksinlaulut ovat massiivisten sinfonioiden rinnalla syntyneitä sisarteoksia. Straussin laulutuotannon suurin inspiraation lähde löytyi kotoa: säveltäjän puoliso Pauline oli maineikas laulajatar.
- Franz Liszt 200 vuotta: syntymäpäiväsankarin musiikkia
M-studiossa vietetään Franz Lisztin 200-vuotispäivää Yleisradion musiikkistudiossa tehtyjen Liszt-äänitteiden äärellä. Äänitteilläkin on jo historiaa, sillä niitä kuullaan lähes puolen vuosisadan ajalta.
- Meriläinen ja Merikanto
Fokuksessa on kaksi suomalaisen modernismin uranuurtajaa, opettaja ja oppilas. Aarre Merikannon (1893-1958) radikalismi ajoittui 1920-luvulle ja koitui lopulta säveltäjälle raskaaksi taakaksi kantaa. Turhautumisen puuskassa Merikanto jopa tuhosi sävellyksiään, kun yleisö ja kriitikotkaan eivät niitä halunneet ymmärtää. Ohjelmassa kuullaan Merikannon varhaisteos, vielä romantiikan perinteessä kiinni oleva, valoisa Jousikvartetto E-duuri (1917).
- Suomalaisen musiikin alkulähteillä
M-studiossa soi harvoin kuultu 1800-luvun suomalainen kosketinsoitinmusiikki. Ville Urponen tulkitsee teoksia suomalaisen urkumusiikin alkutaipaleelta, ja Elisa Järvi soittaa suomalaisen pianomusiikin historian ensimmäisen laajamuotoisen teoksen, Carl Ludvig Lithanderin pianosonaatin fis-molli vuodelta 1822.
- Neo-sitä-sun-tätä
Näin määrittelee sävellystyylinsä Atso Almila (s. 1953). Trumpettivelho Jouko Harjanteelle sävelletty uljas Concertino kajahtaa ohjelman aluksi. Harri Wessmanin (s. 1949) sävelkielessä soi hänen omien sanojensa mukaan "kontrapunktinen jazz".
- Kolme musiikillista temperamenttia
Ohjelman musiikillinen matka alkaa Iberian niemimaalta ja päättyy Atlantin tuolle puolen Argentiinaan. Romanttisen taituriviulismin lisäksi luvassa on barokin ajan urkumusiikkia ja oman aikamme kitaramusiikkia.
- Tsekkiläisen musiikin kertomaa
Ohjelmassa luodaan katsaus tsekkiläisen säveltaiteen ainutlaatuiseen historiaan Yleisradion omien studioäänitysten kautta.
- Kolme kuulokulmaa turkulaiseen musiikkielämään
Suomen vanhin yhdistys, vuonna 1790 perustettu Turun Soitannollinen Seura, on ollut liikkeellepaneva voima monen merkittävän musiikki-instituution syntymässä. M-studio-ohjelmassa näistä instituutioista esitellään kolme.
- Turun tuomiokirkko soi!
Ohjelman musiikillinen anti on äänitetty Turun ja ehkä koko Suomen arvokkaimmassa paikassa, yli 700 vuoden ikäisessä kansallispyhätössä. Turun tuomiokirkko on myös Suomen ainoa oikea katedraalikirkko, jonka akustiikkaa leimaa kuuden sekunnin mittainen jälkikaiku.
- Suomalaisen pianotaiteen helmiä
Ilmari Hannikainen (1892-1955) oli omana aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin pianotaiteilija. Vuosina 1916-17 Pietarissa opiskellessaan Hannikaisesta tuli opettajansa Aleksandr Silotin - Franz Lisztin suosikkioppilaan - lempioppilas.
- Notre-Damen urkujensoittaja
Louis Vierne (1870-1937) teki elämäntyönsä Pariisin legendaarisen Notre-Dame-katedraalin pääurkurina. Dramaattisen elämän elänyt Vierne myös kuoli rakastamansa soittimen koskettimille saadessaan sydänkohtauksen kesken konsertin.
- Pyhä Fransiskus saarnaa linnuille
Franz Lisztin pianolegendojen pääosia näyttelevät kaksi pyhimystä. Pyhä Fransiskus Assisilainen pysähtyi kesken matkanteon saarnaamaan linnuille, kun taas Fransiskus Paolalainen heitti munkinkaapunsa aaltoihin ja surffasi vetten päällä.
- Pentti Kotiranta in memoriam
Pianisti, urkuri Pentti Kotiranta (1951-2011) tunnettiin paitsi loistavana laulajien säestäjänä, myös kävelevänä musiikin tietopankkina ja sydämellisenä työtoverina. Kotiranta toimi säestyksen lehtorina Sibelius-Akatemiassa ja esiintyi aktiivisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Yleisradiolle hän teki satoja nauhoituksia, joista lähes neljäsataa on kantanauhoja.
- Ranskalainen kattaus
Eksoottisen bassogamban soinnista päädytään harpun ja urun sadunomaiseen sointimaailmaan. Nuoren pianistileijona Roope Gröndahlin (s. 1989) tuoreet Ravel-tulkinnat on äänitetty Pasilan musiikkistudiossa maaliskuussa, nyt ne kuullaan radioaalloilla siis ihka ensimmäistä kertaa.
- Romantiikan ajan säveltäjän arkkityyppi
Franz Schubert (1797-1828) eli lyhyen ja intensiivisen elämän, jonka aikana hän ehti kirjoittaa valtaisan sävellystuotannon. Tämä Mozartin veroinen nero ei omana aikanaan saanut arvostusta mutta 2000-luvun musiikinkuluttaja sijoittaa Schubertin musiikin automaattisesti länsimaisen taidemusiikin ehdottomaan ykkösluokkaan.
- Instrumenteista jaloin
Sekä Gustav Mahlerin että Richard Straussin säveltaiteessa ihmisääni on merkittävässä osassa. Mahlerin yksinlaulut ovat massiivisten sinfonioiden rinnalla syntyneitä sisarteoksia. Straussin laulutuotannon suurin inspiraation lähde löytyi kotoa: säveltäjän puoliso Pauline oli maineikas laulajatar.
- Brahmsin pauloissa
Ohjelmassa esitellään kaksi tuhtia Brahms-kokonaisuutta. Molemmat niistä edustavat säveltäjän arvoituksellista myöhäistuotantoa.
- Kaksi suurta suomalaista
Ohjelmassa keskitytään kahden aikamme suuren suomalaisen säveltäjän musiikkiin. Einojuhani Rautavaara (s. 1928) ja Aulis Sallinen (s. 1935) ovat vuosikymmenien mittaan saavuttaneet vankan kansainvälisen maineen ja arvostus tuntuu 2000-luvulla vain kasvavan.
- Traverso-cembaloduon pitkä yhteinen taival
Huilisti Petra Aminoff ja cembalisti Annamari Pölhö ovat soittaneet yhdessä lukioikäisistä asti, yli 30 vuotta. Johann Sebastian Bachin sonaatit huilulle ja cembalolle ovat kuuluneet duon ohjelmistoon jo pitkään. M-studiossa duo soittaa sonaatit h-molli ja A-duuri, nauhoitus on viime vuoden toukokuulta.
- Kaipuu kesään
Maaliskuun alkaessa on jo lupa alkaa toden teolla odottaa tulevaa kesää, ja samalla on myös oivallinen aika palauttaa mieliin viime kesän autuaallisen aurinkoiset ja lämpimät päivät. M-studiossa korjataan Yleisradion viime kesänä taltioimien festivaalikonserttien satoa.
- Pianoduon taide
Kahden pianistin yhteissoitto voi pahimmillaan tuottaa paljon kilinää mutta vähän musiikkia. Tässä ohjelmassa on kuitenkin luvassa kaksi näytettä ja näkökulmaa hienostuneesta pianoduotyöskentelystä. Maija Parkon ja Maija Väisäsen pianoduo tulkitsee ranskalaista musiikkia, ja säveltävät pianistit Emil Holmström ja Joonas Pohjonen esittävät Pohjosen tuoreen sävellyksen "For Strings and Hammers".
- Suomalaisen musiikin alkulähteillä
M-studiossa soi harvoin kuultu 1800-luvun suomalainen kosketinsoitinmusiikki. Ville Urponen tulkitsee teoksia suomalaisen urkumusiikin alkutaipaleelta, ja Elisa Järvi soittaa suomalaisen pianomusiikin historian ensimmäisen laajamuotoisen teoksen, Carl Ludvig Lithanderin pianosonaatin fis-molli vuodelta 1822.
- Couperin, Mozart ja Vaughan Williams
Ohjelma alkaa ja päättyy ranskalaisen säveltaiteen isähahmon Francois Couperinin (1666-1733) musiikilla. Piakkoin 30 vuotta täyttävä hieno suomalaispianisti Juho Pohjonen antaa näytteen Mozart-soitostaan. Baritoni Gabriel Suovanen ja pianisti Ilkka Paananen tulkitsevat brittiläistä laulutaidetta.
- Innolla uuteen vuoteen
Vuoden ensimmäinen M-studio tarjoaa sydäntä ylentävää urkumusiikkia, lyyrisen haaveilevaa laulumusiikkia ja herkkupalan viulumusiikin ystäville. Yleisradion äänitearkisto on oiva historiallisten äänitteiden lähde. Viulistilegenda Isaac Sternin (1920-2001) resitaali on äänitetty Sibelius-viikolla vuonna 1958. Yhdessä luottopianistinsa Alexander Zakinin kanssa Stern esittää Ernest Chaussonin ja Ernest Blochin musiikkia.
- Venäläisen melankolian lähteillä
Ohjemassa soi kahden venäläisen mestarisäveltäjän musiikki. Jos Pjotr Tshaikovskin (1840-1893) opiskeluaikanaan säveltämää jousikvartettofragmenttia kuullaankin nykyään harvoin, kuuluvat pianopreludit Sergei Rahmaninovin (1873-1943) ehdottomasti soitetuimpiin teoksiin.
- Ylen Chopin-äänityksiä vuosien varrelta
Ohjelmassa luodaan katsaus Yleisradion tallentamiin Chopin-esityksiin. Studioäänitysten lisäksi kuullaan pikanttina lisämausteena kolme konserttitallennetta: ranskalaispianisti Samson Francois soittaa Impromptun nro 2 Fis-duuri Sibelius-viikon konsertissa vuonna 1957, ja venäläinen pianon titaani Grigori Sokolov huikaisee viime vuonna Sibelius-Akatemialla äänitetyssä resitaalissaan virtuoosisella tulkinnallaan Preludista b-molli. Ohjelman päätteeksi Ilmari Hannikainen soittaa vuonna 1951 lähetetyssä Radion 25-vuotisjuhlaparaatissa Nokturnon nro 2 Es-duuri.
- Kolme katsetta suomenruotsalaisuuteen
Ohjelman kolmea säveltäjää yhdistää sekä äidinkieli että oppilas-opettaja-suhde. Annemarie Åström ja Emil Holmström ovat äänittäneet Yleisradiolle Bengt Carlsonin pitkään unohduksissa olleen viulusonaatin, joka sävelkielensä vuolaudessaan puolustaa vahvasti paikkaansa suomalaisessa kamarimusiikkikirjallisuudessa.
- Ranskalaisen sointihurmion pyörteissä
Tenori Topi Lehtipuu laulaa ranskalaisen musiikin eksoottisen linnun Henri Duparcin (1848-1933) lauluja. Duparc on suppeasta laulutuotannostaan huolimatta (vain seitsemäntoista säilynyttä laulua) kanonisoitu yhdeksi musiikinhistorian merkittävimmistä laulusäveltäjistä.
- Pohjonen ja Mendelssohn
M-studiossa saadaan nauttia Juho Pohjosen kirkkaan älykkäästä ja vahvan emotionaalisesta pianismista. 29-vuotias pianisti konsertoi aktiivisesti ympäri maailmaa.
- Mitä kuuluu Marjukka Tepposelle?
Miten laulaja pitää huolta fyysisestä kunnostaan ja miksi Rahmaninovin musiikki on niin ihanaa? Lappeenrannan laulukilpailun tuore voittaja Marjukka Tepponen vastaa haastattelussa muun muassa näihin kysymyksiin. Lisäksi kuunnellaan Tepposen debyyttituotanto Yleisradion musiikkistudiossa. Yhdessä pianisti Ilmari Räikkösen kanssa hän esittää viisi Sergei Rahmaninovin laulua.
- Tapani Valsta in memoriam
Ohjelma on omistettu piano- ja urkutaiteilija Tapani Valstan (1921-2010) muistolle. Valsta kuoli pitkälliseen sairauteen huhtikuun 21. päivänä 88 vuoden ikäisenä.
Valokeilassa suomalaiset taiteilijat. Soivana materiaalina Ylen musiikkituotantoa arkistoaarteineen ja uutuusäänitteineen.
Toimittajana Lotta Emanuelsson ja Riikka Holopainen.


