Pääarkkitehti vie mielilevynsä Musiikkitalon syövereihin

Suomen hiljaisin tila on Musiikkitalon konserttisali. Ainakin niin kauan, kunnes siellä kajahtavat soimaan ensimmäiset sävelet. Mihin musiikkiin tiivistyvät Marko Kivistön ajatukset konserttisalin suunnittelusta? Entä minkä kappaleen tunnelmissa pääarkkitehti jättää 12-vuotisen suurprojektin?

Musiikkitalo on ollut 12 vuotta mukana sen pääarkkitehdin, Marko Kivistön, elämässä. Nyt, kun urakka on saatu päätökseen, hän kertoo, minkä musiikin tahdissa talo on syntynyt. Musiikin kauneus ja parantava voima ovat olleet tärkeässä osassa suunnitteluprosessissa ja elämässä yleensä. Kivistö ammentaa näitä asioita sekä klassisesta että kevyestä musiikista. Ja onpa hän sortunut muutamaan otteeseen kiusauksen edessä - päätynyt itsekin näppäilemään kitaraansa konserttisalin lavalle. Toisaalta hiljaisuuskin on ollut Kivistölle voimavara. Siitäkin hän on päässyt nauttimaan Musiikkitalon konserttisalissa päivän päätteeksi, kun työkoneet ovat hiljenneet. Uuden talon konserttisalia hiljaisempaa tilaa saa nimittäin Suomesta etsiä.

Marko Kivistö vie musiikinkuuntelukierrokselle pian avautuvaan Musiikkitaloon.

Ohjelmassa soitettavat teokset:

Wayne Kemp: One Piece at a Time (Johnny Cash, laulu, yhtye)

Johann Sebastian Bach: Osa Preludi soolosellosarjasta nro 1 G-duuri (Erkki Rautio, sello)

Anssi Tikanmäki: Osa Kiutaköngäs teoksesta Maisemakuvia Suomesta (Anssi Tikanmäki ja orkesteri)

Magnus Lindberg: Klarinettikonsertto (Kari Kriikku, klarinetti, ja RSO/Sakari Oramo)

Arvo Pärt: Osa Deciso sinfoniasta nro 4 ”Los Angeles” (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen)

Anssi Tikanmäki: Balladi elok. Klaani (Päivi Portaankorva, laulu, ja orkesteri/Anssi Tikanmäki)

Lähetä: