Gounod'n Faust soi Covent Gardenista

Tarina miehestä, joka myi sielunsa paholaiselle on tunnettu eurooppalaisessa perinteeessä jo 1500-luvulta alkaen. Aihe on synnyttänyt lukemattomia taideteoksia, joista kuuluisin on Goethen Faust. Siihen perustuu myös Charles Gounod'n aina yhtä suosittu Faust.

Faust sai kantaesityksensä Pariisissa maaliskuussa 1859. Runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana teos esitettiin yli 1000 kertaa. Yksi Faustin valteista ovat toinen toistaan tunnetuimmat aariat, jotka seuraavat lähes katkeamattomana ketjuna.

Pääsiäislauantaina Faust kuullaan Lontoon Covent Garden -oopperasta taltioituna. Päärooleissa laulavat oopperamaailman tämän hetken kuumimmat nimet:

Faust -Vittorio Grigolo. Mefisto-René Pape. Margareta -Angela Gheorghiu. Valentin - Dmitri Hvorostovski. Wagner-Daniel Grice. Siébel-Michéle Losier. Martha -Carole Wilson. Covent Gardenin orkesteria ja kuoroa, johtaa Evelino Pido.

Oopperan väliajoilla Risto Nordell keskustelee illan teoksesta ja sen esityksestä oopperalaulaja Jorma Hynnisen ja Suomen Kansallisoopperan päädramaturgin Juhani Koiviston kanssa.

Oopperan tapahtumat:

Prologi

Tutkijankammiossaan vanha ja elämään kyllästynyt Faust on aikeissa päättää päivänsä. Tarttuessaan myrkkymaljaan hän kuulee työhönmenevien maalaisten ylistyslaulun keväiselle luonnolle ja sen luojalle. Faust kiroaa Jumalan, joka ei ole pystynyt häntä auttamaan ja huutaa paholaista luokseen. Tämä ilmestyykin Mefiston hahmossa ja lupaa vanhukselle takaisin nuoruuden kaikkine nautintoineen ja ihastuttavan tytön, Margaretan rakkauden. Mefisto lupaa palvella Faustia maan päällä ja saa siitä palkaksi Faustin kuoltua hänen sielunsa. Mefisto taikoo maljassa olevan myrkyn elämännesteeksi, joka muuttaa vanhuksen nuorukaiseksi. Faust lähtee Mefiston opastamana maailmalle etsimään nuoruuden nautintoja.

1. näytös

Kaupunkilaiset viettävät iloista markkinajuhlaa. Majatalon edustalle kokoontuneet ylioppilaat, sotilaat, porvarit, nuorempi ja vanhempi naisväki esittävät iloisia laulujaan. Sinne saapuu myös Valentin, Margaretan veli, joka ennen sotaan lähtöään uskoo sisarensa nuoren ystävänsä Siebelin huostaan. Wagner, eräs ylioppilaista, alkaa laulaa laulua rotasta, mutta sen keskeyttääkin äkkiä paikalle ilmestyvä Mefisto, joka omassa laulussaan kuvailee irvokkaasti kullan kaikkivoipaa mahtia, jota jokainen ruhtinaasta kerjäläiseen kilvan palvelee. Hän ennustaa myös kädestä, että Wagner tulee kaatumaan taistelussa, ja Siebelille hän sanoo, että kukat, joita tämä koskettaa, lakastuvat. Mefisto loihtii majatalon kylttinä olevasta tynnyristä viiniä ja tarjoten sitä kaikille kohottaa maljan Margaretan kunniaksi. Valentin pitää ehdotusta häväistyksenä ja paljastaa miekkansa, jonka Mefisto kuitenkin taikakeinoin katkaisee. Kaikki tajuavat nyt olevansa tekemisissä paholaisen kanssa. Miehet suuntaavat miekkojensa ristinmuotoiset kahvat kohti Mefistoa ja voimallista koraalia laulaen saavat hänet lannistetuksi.

Seuraa eloisa tanssikohtaus, jossa neitoset ja nuorukaiset markkinahumun innostamina tanssivat valssin pyörteissä. Mefisto johdattaa Faustin paikalle. Kun Margareta ilmestyy nuorten joukkoon, Faust pyrkii hänen seuraansa. Tyttö kuitenkin torjuu hämmästyneenä nuoren aatelismiehen ehdotuksen ja kiiruhtaa pois. Valssi jatkuu ja näytös päättyy sen säveliin.

2. näytös

Siebel, joka on rakastunut Margaretaan, saapuu hänen talonsa puutarhaan antaakseen tytölle kukkavihon. Mutta Mefiston ennustuksen mukaan kukat kuihtuvat hänen kätensä kosketuksesta. Vasta hänen kastettuaan sormensa vihkiveteen paholaisen kirous häviää. Siebel jättää kukkakimppunsa talon seinustalle toivoen Margaretan sen sieltä löytävän ja poistuu. Faust tulee Mefiston seurassa. Kun tämä huomaa Siebelin kukat, hän päättää Faustin puolesta tuoda tytölle lahjan, jollaisesta tämä ei voi uneksiakaan.
Faust jää puutarhaan haaveilemaan Mefiston lähtiessä hakemaan lahjaa, ja pian hän tuleekin takaisin mukanaan kallisarvoinen korulipas, jonka hän asettaa oven viereen. Mefisto ja Faust poistuvat. Margaretan ajatukset viipyvät hänen tapaamassaan ylhäisessä, miellyttävässä nuorukaisessa. Siebelin kukat eivät saa häneltä suurtakaan huomiota osakseen, mutta sitäkin enemmän oven viereen ilmestynyt arvokas lipas. Margarerta ei malta olla sitä avaamatta ja löytää lippaasta toinen toistaan hienompia koruja. Koetellessaan niitä hän laulaa kuuluisan "jalokiviaarian", jonka korukuviot säihkyvät kilpaa lippaan aarteiden kanssa. Puutarhaan saapuu nyt Margaretan naapuri Martta. Heidän yhdessä ihastellessa koruja Mefisto ilmestyy Faustin kanssa paikalle. Järjestääkseen nuorille tilaisuuden olla kahden Mefisto houkuttelee Martan syrjään kertoen tämän miehen kuolleen sotaretkellä ja tarjoutuen saman tien hänen tilalleen.

Martha lämpenee nopeasti komean muukalaisen lähentelystä. Mefisto kuitenkin eksyttää hänet jäljiltään ja antaa näin nuorille rakastavaisille tilaisuuden tunnustaa toisilleen tunteensa. Kohtaus päättyy Faustin rientäessä Margaretan jäljessä hänen asuntoonsa ja sulkiessa hänet syleilyynsä Mefiston voitonriemuisen pilkkanaurun kaikuessa öisessä puutarhassa.l

3. näytös

On syksy ja yksin jäänyt Margareta odottaa lasta Faustille, Siebel yrittää suojella Margaretaa kaupunkilaisten pilkalta. Margareta rakastaa kuitenkin hänet hylännyttä Faustia. Painajaisessa Mefisto kieltää Margaretalta rukouksen lohdun ja armon.

Sotilaat palaavat nyt sodasta, eikä Siebel uskalla kertoa Valentinille Margaretan kohtalosta. Myös Faust on palannut kaupunkiin, mutta ei rohkene tavata Margaretaa. Mefisto laulaa Faustin puolesta serenadin, jossa hän pilkkaa rakkautta ja uskollisuutta.
Valentin vaatii saada tietää kumpi vietteli hänen sisarensa Faust vai Mefisto. Mefisto paljastaa Faustin ja saa aikaan kaksintaistelun. Siinä Valentin haavoittuu ja kaupunkilaiset löytävät kuolevan sotilaan. Valentin sanoo kuolevansa sisarensa rakastajan iskusta, eikä suostu armahtamaan Margaretaa. Järkytys käynnistää Maragaretan synnytyksen.

4. näytös

on Valpurin yö ja Faust on noitien ympäröimänä Mefiston valtakunnassa Kyöpelinvuorella. Mefisto yrittää saada Faustin unohtamaan Margaretan ja juhlimaan aamunkoittoon. Juuri kun Faust on päässyt ilonpidonmakuun, hän näkee oudon naisen kuolleen lapsensa kanssa. Faust vaatii Mefistoa auttamaan hänet heti Margaretan luokse. Vankilassa Faust tapaa sekavan Margaretan, joka on tuomittu kuolemanrangaistukseen lapsensa murhasta. Faust ja Margareta laulavat intohimoisen lemmendueton. Faust aikoo vapauttaa tytön, mutta tämä haluaa kärsiä rangaistuksensa. Rukoileva Margareta näkee paholaisen ja käskee Faustia ajamaan sen pois pyhästä paikasta. Faust verisine käsineen ja uhkaavine katseineen herättää Margaretassa kauhua. Margareta toivoo sielunsa pääsevän taivaaseen samalla kun Mefisto julistaa Margaretalle ikuista kadotusta. Samassa pääsiäiskellot alkavat soida ja kuoro laulaa: Kristus on noussut kuolleista. Taivaallinen kuoro ilmoittaa Margaritan sielun pelastuneen.