Jatko-osan taidetta

Monen levyn mittaiset kokonaislevytysprojektit ovat musiikin kannalta tärkeä asia - onhan se tyydyttävää saada harkittu ja syvällinen näkemys laajaan kokonaisuuteen, vaikkapa nyt sitten Franz Xaver Richterin sonaatteihin huilulle, cembalolle ja sellolle. Musiikkikriitikolle moiset projektit ovat epämukavia. Jos ensimmäinen levy on hyvä ja toinen jatkaa samaa rataa eikä levyjen musiikkia oikein erota toisistaan, niin mitä voi sanoa?

Richter-kokonaislevytystä työstää kotimainen kova kolmikko, huilisti Pauliina Fred, cembalisti Aapo Häkkinen ja sellisti Heidi Peltoniemi. Edellinen levy ilmestyi vuosi sitten, ja silloin vuolain sanoin ylistin, kuinka tämä mannheimilainen, barokin kahleista vapautunut musiikki hoitaa sielua kuin kevätaurinko. Kehuin Fredin kiiltävänpuhdasta huilusointia, joka hitaissa osissa loi mielikuvan bel canto -aarioista; ylistin Häkkistä, jonka muhkea cembalo kuljettaa musiikkia rytmisesti elävällä fraseerauksella; ja erityisesti nostin esiin sellisti Peltoniemen sitkeät bassolinjat.

Hyveet ja luonnehdinnat ovat ennallaan, eikä ihme. Molempien levyjen sonaatit ovat peräisin samasta Richterin kokoelmasta, ja kolmikko on levyttänyt ne saman vuoden aikana. Olisi syytä huolestua, jos joku musiikin osa-alue olisi radikaalisti muuttunut.

Ainoa mainittava ero löytyy äänityspaikasta. Ensimmäinen levy tehtiin Siuntion kirkossa, jälkimmäinen Karjaan kirkossa. Mikko Murtoniemen loisteliaissa äänityksissä ei kuitenkaan ole juuri eroa. Jälkimmäinen eli Karjaan kirkko on ehkä aavistuksen kaikuisampi, kuitenkin miellyttävän täyteläisellä tavalla.

Tuoreemmalta levyltä löytyy myös ikään kuin bonusraitoina kaksi Richterin pientä kosketinsoitinkappaletta, joissa Aapo Häkkinen pääsee todistamaan Midaksen kosketustaan. Harmittomista miniatyyreistä tulee hänen käsissään hauskaa, jäntevää musiikkia.

Ilmeisesti Richterin sonaatit on nyt saatu pakettiin, joten mielenkiinnolla käy odottamaan, mihin haasteeseen kolmikko seuraavaksi tarttuu. Yhteissoitto on niin hyvin kohdallaan, että he varmasti pystyisivät tuottamaan maailmanluokan version myös perusrepertuaariin kuuluvista kappaleista.

Franz Xaver Richter: Sonaatit huilulle, cembalolle ja sellolle nro 4 C-duuri, 5 F-duuri ja 6 g-molli; Preludi C-duuri; Andante F-duuri. - Pauliina Fred, Aapo Häkkinen ja Heidi Peltoniemi.
(Naxos, 8.572030)

Lähetä: