Kypsä ja kevyt Mozart-ääni sopii ranskalaiseen ohjelmistoon

Ranskalainen Véronique Gens tunnetaan parhaiten ranskalaisen barokkioopperan huippusopraanona sekä valovoimaisena Mozart-laulajana. Äänellisesti Gens on sopraano minun mieleeni: täsmällinen, kevyt, linjakkaasti fraseeraava ja silti ilmaisuvoimainen. Minun mieleeni on myös se, että vanhan musiikin lisäksi hän on nyt levyttänyt uudempaakin ohjelmistoa, Berliozin ja Ravelin lauluja.

Gens kertoo, että Mozart on opettanut hänelle lähes kaiken mitä laulamisesta tarvitsee tietää. Ja aivan oikein, Mozart-hyveet ovat hyveitä myös tämän levyn ohjelmistossa. Berliozin Herminie ja Kesäyöt-sarja kaipaavat helmenkirkasta hehkua, eivät isoa äänitykitystä, Ravelin Shéhérazadessa taas on tarvetta itämaiselle viettelylle ja hiljaiselle eleganssille. Näitä kaikkia Gensin äänessä riittää kylliksi asti, ja kaupantekijäisiksi vielä kypsän naisen itsevarmuutta. Gens ei ole mikään runotyttö vaan intohimoinen tulkitsija, joka tosin ilmaisee intohimonsa tarkasti ja pelkistetysti.

Orkesterina levyllä soittaa Loiren maakunnan kansallisorkesteri, jota en itse ole aiemmin kuullut. Rytmien napakkuudessa ja jopa jousten puhtaudessa ranskalaisilla tai ainakin levyn tuottajilla olisi petraamista, mutta impressionistiset, harppuhelinällä höystetyt tunnelmoinnit ja kesäöiden samettiset taustat kyllä sujuvat kuin vettä valaen.

Äänitys tekee kunniaa Gensin loistolle, mutta ilmeisesti laulaja liikahtelee mikrofoniparin edessä sen verran, että välillä stereokuulijaa pyörryttää. Levylle on jäänyt myös yksi ilmiselvä editointivirhe.

Hector Berlioz: Herminie; Les Nuits d'été. Maurice Ravel: Shéhérazade. - Véronique Gens, sopraano, ja Loiren kansallisork./John Axelrod.
(Ondine, ODE 1200-2)