Torstaisin klo 11.00 - 11.58
Laurenceaun ja Sohievin tasapainoinen esitys
Naïve-levymerkin julkaisema albumi Prokovjevin toisesta viulukonsertosta ja Rahmaninovin Sinfonisista tansseista on virkistävä elämys sellaisten venäläissäveltäjien orkesteriteoksista, joita usein kuulee yhdisteltävän ennemminkin pianomusiikin saralla. Viulusolistina soittaa Geneviève Laureceau, Toulousen Theatre du Capitolin orkesteria johtaa Tugan Sohiev.
Levyn avaa Prokofjevin viulukonsertto nro 2, mutta se ei ole mitenkään levyn pääteos. Prokofjev ja Rahmaninov toimivat tasapainoisina ja keskenään yhtä tärkeinä osasina, mikä onkin elähdyttävä näkökulma tähtikultin pönkittämisen sijaan. Laurenceau on tunnettu aiemmin työstään kamarimuusikkona ja hän on esiintynyt Suomessakin mm. Kuhmon kamarimusiikissa. Prokofjevin toisen viulukonserton hän taitaa vakuuttavasti ja muodollisesti teos rakentuu hänen käsissään hyvin. Viulu soi alarekisterissä mehevästi ja korkeiden pianissimoiden sointi on myös kaunis, mutta forte-kohdissa ääni ei lähde aivan tarpeeksi lentoon.
Toulousen Theatre du Capitolin orkesterin sointi on rikas levyn molemmissa teoksissa. Rahmaninovin Sinfonisia tansseja oli säveltäjänsä viimeinen teos. Musiikissa katsotaan menneisyyteen, säveltäjä käy siinä läpi vanhoja teoksiaan uusissa raameissa. Tugan Sohiev tavoittaa hyvin vanhan säveltäjämiehen aatokset, tämän nostalgisen mutta myös ailahtelevan luonteen. Ensimmäinen osa, Non allegro, on tempomerkintään nähden yllättävän nopea, mutta saksofoniteema rauhoittaa ja tasapainottaa hätäisyyden. Toisen osan mielipuoliset valssit ovat hieno yhdistelmä ranskalaista ja venäläistä yllätyksellisyyttä. Finaali on tarmokas ja sähäkkä, vaikka välillä hieman jopa liioitellun vaihteleva.
Lähetä:
Maailman paras ja ainoa suomenkielinen taidemusiikin levykritiikkiohjelma.
Ilmiöitä, innostumista ja kuluttajapalvelua, toimittajina Kare Eskola ja Janne Koskinen.
