Torstaisin klo 11.00 - 11.58
Paul Hillierin eksoottisia löytöjä
Paul Hillier on arvostettu kuoronjohtaja ja muusikko ja visionääri, mutta hänen viimeisimpien levytystensä perusteella en ole ollut varma, pärjääkö hän nykyisessä kotipesässään Tanskassa. Kööpenhaminan Ars Nova -yhtyeen yksilötaito ja kunnianhimo eivät oikein tunnu riittävän kansainväliseen huipputasoon, tai ehkä Hillier ei enää jaksa vaatia tarpeeksi. Uusi levy lupaa parempaa, ja muistuttaa mieliin, että parhaimmillaan Hillier on löytäjä ja etsijä vertaansa vailla.
A Bridge of Dreams -levyn ohjelmisto on rohkeasti keräilty Tyynenmeren rannoilta eli Kiinasta, Uudesta-Seelannista, Kaliforniasta ja Australiasta, ja levyn kaikki säveltäjät ovat etsineet vaikutteita länsimaisen taidemusiikin ulkopuolelta. Levy antaakin oivan mahdollisuuden pohdiskella eksoottisuuden vaikutusta ja astetta. Yllättävää kyllä nykyisessä taidemusiikki-ilmapiirissä hyvinkin kaukaisten kulttuurien vaikutteet tuntuvat mukavan luontevilta, etenkin sellaisina kuin Hillier ne tarjoilee.
Esimerkiksi Lou Harrisonin messu Pyhän Cecilian päiväksi ylistää musiikin suojeluspyhimystä kauniisti ja konserttimusiikillisesti, vaikka sävelkieli ponnistaa gregoriaanisen kirkkolaulun keinoista kiertoradalle. Etniset mausteet, urkupisteet sekä psalttarin ja kampiliiran pärinä pitävät huolen siitä, että messulle löytyy enemmän ymmärtäjiä kuin oikeauskoisemmalle kirkkolaululle.
Ross Edwardsin kappaleessa yhdistetään aboriginaalikielisiä linnunnimiä psalmiteksteihin, mikä yhdessä reippaan, virtuoottisen musiikin kanssa tuo psalmien alkuperäisen, riemullisen merkityksen kirkkaana esiin. Jack Bodyn viisi kehtolaulua puolestaan edustavat mitäänsanomatonta modernin kuorotyylin hyssyttelyä, jota voisi luulla jonkun suomalaisen kalevalavaikutteisen kuorosäveltäjän käsialaksi. Onneksi levyn nimikappale, Anne Boydin As I Crossed a Bridge of Dreams tulee hätiin elävällä, hengittävällä minimalismilla.
Ohjelmistoltaan levy todistaa Paul Hillierin taiteellisesta luomisvoimasta ja kunnianhimosta, eikä kuorolaulukaan hassumpaa ole. Kööpenhaminan Ars Nova -porukasta ei edelleenkään löydy huippusolisteja tai varmoja ääriääniä, mutta sointi on kelvollinen ja tasalaatuinen. Sulokkaan ohjelmiston takia jään kaipaamaan amerikkalaisten huippukuorojen makeutta, eikä täsmällisyyskään ole parasta mahdollista. Rytmistä epätarkkuutta kuuluu ihme kyllä myös Hillierin vanhan soittokumppanin Andrew Lawrence-Kingin kanssa. Tämä viittaisi siihen, että vaikka tanskalaisten osaaminen on korkealla tasolla, tuottajaporras ei osaa tai uskalla vaatia täydellisyyttä.
"A Bridge of Dreams", a cappella -musiikkia Tyynenmeren rannoilta, säv. Lou Harrison, Ross Edwards, Jack Body, Liu Sola, Kevin Crossley-Holland ja Anne Boyd. - Ars Nova Copenhagen/Paul Hillier.
(Ars Nova, 6.220597)
Lähetä:
Maailman paras ja ainoa suomenkielinen taidemusiikin levykritiikkiohjelma.
Ilmiöitä, innostumista ja kuluttajapalvelua, toimittajina Kare Eskola ja Janne Koskinen.
