Vivaldin räiskyvä alku

27-vuotias Antonio Vivaldi tuli Venetsian musiikkimarkkinoille ryminällä. Hänen opus ykkösensä sisälsi kaksitoista huippumuodikasta triosonaattia. Vivaldi noudatti Corellin esikuvaa sonaattien muodon suhteen, mutta toi persoonallisuuttaan voimakkaasti esiin rajuissa harmonioissa ja kauniisti kaareutuvissa melodioissa, jotka jo ennakoivat Vivaldin tulevia oopperamenestyksiä. Vivaldin Opus 1:tä on levytetty paljon, mutta L'Estravagante-yhtyeen uusi tulkinta lienee paras mitä on saatavilla.

Levytyksen keskeinen piirre erottuu heti kun levyn laittaa soittimeen. Viulistit on sijoitettu stereokuvan eri laidoille, mikä korostaa onnistuneesti Vivaldille ominaista imitaatiotekniikkaa. Viulistit Stefano Montanari ja Stefano Rossi nokittelevat toisiaan samoilla teemoilla, herkuttelevat terssipidätysketjuilla ja tarvittaessa yhdistävät voimansa mehukkaisiin harmonioihin. Tämä levy on viulistien juhlaa ja nuoren säveltäjän itsevarmaa näytöstä, mutta hyvän maun rajoissa.

Viulusolistien kahinoissa continuolle jää ikään kuin välittäjän rooli. L'Estravaganten rytmiryhmä koostuu cembalon ja sellon lisäksi tarvittaessa teorbista, kitarasta ja uruista, joten Vivaldin kaikkiin karaktääreihin löytyy sävyjä - ja nimenomaan sävykkyys tätä yhtyettä leimaa. Viulistien korukuvioiden innovatiivisuus, fraseerauksen kollektiivinen vahvuus, tunnelman luominen muutamalla tarkkaan harkitulla vedolla, sävelpuhtauden kohottaminen ilmaisukeinoksi, kaikki nämä yhdessä olisivat varmasti saaneet säveltäjän tyytyväiseksi, ja varmasti riittävät myös nykypäivän vaativalle, laatutietoiselle barokkimusiikki-intoilijalle.

Mistään ei kuulu ainakaan negatiivisessa mielessä, että levyssä on kyse myös akateemisesta, tinkimättömästä kokonaislevytysprojektista, jonka tavoitteena on levyttää kaikki Torinon yliopiston kirjastossa säilyneet Vivaldi-käsikirjoitukset. Levy on jo sarjan viideskymmenes, mutta jos meno jatkuu yhtä riehakkaana, niin käsikirjoituksia saa ilmaantua vielä satoja. Minun Vivaldi-käsitykseni tämä Naïve-yhtiön projekti on muuttanut lähes täysin - ja rikkaampaan suuntaan.

Antonio Vivaldi: Triosonaatit op. 1. - L'Estravagante.
(Naïve, OP 30535)