Maahanmuuton historiaa osa 4/7: varhaiset pakolaiset.

Ohjelmassa puhutaan pakolaisista. Usein ajatellaan että chileläiset v. 73 olivat ensimmäisiä pakolaisia Suomessa, mutta oikeasti Suomeen tuli jo itsenäisyyden alkuvuosina huomattavia määriä pakolaisia venäjältä: sekä emigrantteja että heimopakolaisia. Haastateltavana Itä-Suomen yliopiston Suomen historian dosentti Pekka Nevalainen. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Maahanmuuton historiaa osa 3/7: lännestä tulleet.

Ohjelmassa puhutaan Ruotsista ja muualta lännestä Suomeen muuttaneista ja samalla pohditaan heidän merkitystään suomalaisen kulttuuriin ja yhteiskunnan kehittymiseen. Haastateltavana maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Maahanmuuton historiaa osa 2/7: idästä tulleet.

Ohjelmassa puhutaan idästä – lähinnä Venäjältä ja Virosta - autonomian ajalla Suomeen muuttaneista. Samalla sivutaan myös Suomeen päätyneitä kiinalaisia vallitustyöläisiä. Haastateltavina maahanmuuttoviraston tutkija AnteroLeitzinger ja Harry Halen, eläkkeellä oleva amanuenssi Helsingin yliopiston Aasian kielten ja kulttuurien laitokselta. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Maahanmuuton historiaa osa 1/7: johdanto

Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui tilastojen mukaan 183 000 ulkomaiden kansalaista. Tämä on tietyllä tavalla uusi tilanne Suomessa, sillä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli pitkään aina 80-90 lukujen taitteeseen asti sivussa kansainvälisistä muuttovirroista. Mutta jos maahanmuuton historiaa tarkastellaan vähän pidemmällä perspektiivillä – autonomian ajan alusta lähtien - huomataan, että ulkomaalaisia on ollut Suomessa ennenkin hyvin merkittäviä määriä.

Sarjan ensimmäisessä osassa käydään aikajärjestyksessä läpi maahanmuuton keskeisimmät vaiheet autonomian ajalta nykypäivään. Haastateltavana maahanmuuttopolitiikasta väitellyt maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Maahanmuuton historiaa - 7-osainen sarja

Keskustelu maahanmuutosta käy kuumana varsinkin internetissä ja monenlaiset väitteet sinkoilevat. Tosin kaikki argumentit eivät ole aina kovin vakaalla perustalla. Mutta millainen ilmiö maahanmuutto Suomeen itse asiassa oikein on, jos sitä tarkastellaan pitkällä perspektiivillä? Sehän ei ole mikään parikymmentä vuotta vanha ilmiö, kuten nykyään usein ajatellaan.

Mäntsälän kapina

Keväällä 1932, 80 vuotta sitten, Suomen nuori demokratia oli vaarassa. Helmi-maaliskuun vaihteessa Lapuan liikkeen kannattajat ja Ohkolan työväentalolle Mäntsälään kerääntynyt kokousväki ottivat yhteen ja sitä kautta tilanne kärjistyi ns. Mäntsälän kapinaksi. Mistä oli kysymys?

Raggarit, rasismi ja suomalaiset

Kesäkuussa 1977 Suomessa oltiin hiljaa tai päiviteltiin ruotsalaista rasismia. Raggarit, rasismi ja suomalaiset -historiasarja alkaa Södertäljen rotukahakoista kesäkuun 19. päivän vastaisena yönä 1977. Raggareiden väkivallan kohteeksi joutuivat Turkista paenneet assyrialaiset. Ruotsia kuohuttanut tapahtumaketju noteerattiin Suomessa vain pienin otsikoin. Syytä olisi ollut suurempaan, sillä 18-vuotias raggarikuningatar oli suomalainen. Myös 26-vuotias raggarikuningas oli äitinsä puolelta suomalainen.

Kuuntele netistä: Arabikevään historiaa - 8-osainen ohjelmasarja

Keväällä 2011 arabimaista alkoi kuulua kummia. Maassa toisensa perään kansa siirtyi kaduille vaatimaan uudistuksia. Näin kävi Tunisiassa, Egyptissä ja myöhemmin myös Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä. Nämä maat ovat olleet eniten uutisotsikoissa, mutta myös Marokossa, Algeriassa, Jordaniassa ja Omanissa on ollut väkivaltaisia mielenosoituksia. Näiden kansannousujen myötä tuli käyttöön uusi termi: 'arabikevät', jonka taustoja ja historiaa tämä ohjelmasarja selvittää.

Kuuntele netistä: Hulluuden historia - tarinoita suomalaisesta hulluudesta

Suomalaisen psykiatrian historia on pakkokeinoja, sokkihoitoja ja lääkkeitä, mutta myös kertomuksia edistyksellisistä lääkäreistä. Kuusiosaisessa ohjelmasarjassa historioitsijat piirtävät kuvan suomalaisen hulluuden historiasta aina 1700-luvulta tähän päivään.

Sabotaasia ja sodanvastustajia

"Puolueen yllyttämiä sabotaasitekoja on suoritettu eri puolilla valtakuntaa. Yksistään Tampereella ja sen välittömässä ympäristössä on todettu kaksikymmentäyksi tihutyötä kohdistuneina voimajohtoja ja -laitteita, rautateitä, puolustusvoimien kulkuneuvoja ja muita maanpuolustusta palvelevia laitoksia vastaan."

Turkin monta menneisyyttä. Osa 4/4: Onni on olla turkkilainen

Turkin taloudellisen kehityksen rinnalla kulkee toinen Turkki, jossa kansalaiset joutuvat miettimään sanomisiaan ja toimittajat sitä mistä ja miten kirjoittavat. Turkin monta menneisyyttä -sarja päättyy kysymykseen, ketkä ovat oikeita turkkilaisia?

Turkin monta menneisyyttä. Osa 3/4 : Kohti Eurooppaa

Ohjelmassa paneudutaan Mustafa Atatûrkin luomaan uuteen moderniin Turkin valtioon. Atatûrkin uudistukset uuden tasavallan perustaksi mullistivat jopa ihmisten arjen.

Turkin monta menneisyyttä. Osa 2/4: Sulttaanien aika

Yli 400 vuotta Turkkia hallinneet sulttaanit loivat imperiumin, joka sekä kauhistutti että kiehtoi eurooppalaisia. Neliosaisen sarjan toisessa osassa matkataan laivalla halki Bosborin salmen idästä länteen. Matkalla juodaan teetä ja keskustellaan mm. ympärillä kohoavista osmanivaltakunnan maanmerkeistä.

Turkin monta menneisyyttä. Osa 1/4: Bysanttilainen mosaiikki

Neliosainen sarja Turkin historiasta ja nykypäivästä käynnistyy Bysantista, aikakaudesta jonka valistusajattelijat loivat. Liisa Vihmasen toimittamassa ohjelmassa kumotaan vääriä käsityksiä, ihaillaan Konstantinpolin silhuettia ja käydään maanalaisissa vesisäiliöissä. Ohjelmasarja on valmistunut vuonna 2009.
Kuuntele sarjan jaksoja netistä.

Kuuntele netistä: Oravannahkoja ja obligaatioita: rahoitusmarkkinoiden historia

Vuonna 2007 Yhdysvalloista sai alkunsa asuntomarkkinoiden subprime-lainakriisi. Se johti rahoitussektorin kriisiin ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Suuria pankkeja kaatui ja kansantaloudet ympäri maapalloa syöksyivät lamaan. Miten ihmeessä tämä tapahtui?

Turun historiaa

Neliosainen sarja Turun historiasta keskiajalta Turun paloon vuoteen 1827. Sarjan on toimittanut Maija Typpi. Kaikki jaksot ovat kuunneltavissa netissä.

Suomi jatkosodassa

Keväällä 1940 Suomessa elettiin kovia aikoja. Moskovan rauha oli hämmästyttänyt suomalaiset ankaruudellaan. Asutettavana oli lähes puoli miljoonaa evakkoa ja välit Neuvostoliittoon olivat hyvin kireät. Suomen oli pakko alkaa etsiä liittolaisia. Mitä sitten oikein tapahtui?
Kaikki jaksot kuunneltavissa netissä