yle.fi

 

Tieteen ajankohtaisasioita.

Kannot toimivat vuosikymmeniä metsien hiilivarastoina hakkuun jälkeen

JULKAISTU 08.10.2010 KLO 10.10

Hakkuissa korjataan entistä enemmän kantoja energian lähteeksi. Hakkuun jäljiltä jäävät kannot ovat pitkäaikaisia hiilen, typen ja fosforin varastoja. Kantojen korjuun mukana nämä varastot menetetään ja samalla lisätään typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä.

Hiilen, typen ja fosforin vapautumisnopeutta lahoavista männyn, kuusen ja koivun kannoista tutkittiin Etelä-Suomessa mustikkatyypin metsissä. Kantoja tutkittiin välittömästi päätehakkuun jälkeen sekä 5, 10, 20, 30 ja 40 vuoden kuluttua hakkuista.

Männyn ja kuusen kantojen sisältämästä hiilimäärästä oli jäljellä 22% ja koivun kantojen hiilimäärästä 10% vielä 40 vuoden kuluttua päätehakkuusta. Typen ja fosforin määrät kasvoivat männyn ja kuusen kannoissa. Männyn kannoissa typen määrä lisääntyi melkein kaksinkertaiseksi ja kuusen kannoissa melkein kolminkertaiseksi 40 vuodessa. Fosforimäärät kaksinkertaistuivat.

Kantojen ravinnemäärien lisääntyminen johtuu todennäköisesti maaperän mikrobitoiminnasta. Lahottajasienet voivat kuljettaa kantoihin ravinteita ympäröivästä maaperästä ja puuta hajottavat bakteerit voivat puolestaan sitoa typpeä ilmakehästä. Kannot vaikuttavat merkittävästi metsän kokonaistyppi ja -fosforivirtoihin ensimmäisinä vuosina avohakkuiden jälkeen. Silloin kantoihin kertyvät typen ja fosforin määrät ovat huomattavia verrattuna metsän muihin ravinnevirtoihin: laskeumaan, rapautumiseen ja kasvillisuuden ravinteiden ottoon.

Koivun kannoista vapautui typpeä ja fosforia nopeammin kuin havupuiden kannoista, mutta niistäkin vasta, kun ne olivat hajonneet 20 vuotta. Vielä 40 vuoden kuluttua hakkuusta koivun kantojen typestä oli jäljellä 41 ja fosforista 36 prosenttia. Kannot ovat ilmeisesti pitkäaikaisia hiili- ja ravinnevarastoja ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi hiilen ja ravinteiden kiertoon boreaalisissa metsissä, toteaa Metsäntutkimuslaitoksen professori Leena Finér.

Avohakkuun jälkeen ravinteita vapautuu humuskerroksesta, karikkeesta ja hakkuutähteistä. Ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin lisääntyy ensimmäisinä vuosina avohakkuun jälkeen muuttuneen hydrologian ja vähentyneen ravinteiden oton seurauksena. Kannot voivat vähentää typen ja fosforin huuhtoutumista avohakkuun jälkeen.

(Yle tiede, Metsäntutkimuslaitos, Forest Ecology and Management)

Lähetä:

Tieteen ajankohtaisasioita.