Tiistaisin ja perjantaisin klo 12.15 - 13.00
Mitä koiran mielessä liikkuu?
Koiran mielialoihin ja kognitiivisiin kykyihin pureudutaan tieteellisen tutkimuksen keinoin Helsingin yliopiston hankkeessa. Tutkimusmenetelmät ovat samoja, joita käytetään ihmisenkin tutkimiseen.
Sisko Loikkanen kävi selvittämässä, miten koiria tutkitaan. Haastateltavina ovat professori Outi Vainio, tohtorinväitöstutkija Heini Törnqvist ja tutkija Miiamaaria Kujala Helsingin yliopistosta.
Tuotekehitystä opetetaan Design Factoryssä.
Yhteiskunnassa kaivataan uusia innovaatioita ja uusia yrityksiä. Miten niitä saataisiin aikaan?
Aalto-yliopistossa on lähdetty liikkeelle ajatuksesta, että nuorena vitsa väännettävä innovaatioasioissakin. Niinpä opiskelijat voivat sisällyttää tuotekehityksen jo perusopintoihinsa. Koulutus toteutetaan Design Factoryssä. Sisko Loikkanen kävi tutustumassa paikkaan ja tapasi Design Factoryn johtajan professori Kalevi Ekmanin ja koneteekkarit Hannes Kallioisen ja Tik Ho Leen Aalto-yliopistosta.
DNA kuusikymmentä vuotta
Tänään on kulunut tasan kuusikymmentä vuotta siitä, kun DNA:n kaksoiskierteinen rakenne julkaistiin Nature-tiedelehdessä, 25.4.1953.
Francis Crick, James Watson ja Maurice Wilkins palkittiin tärkeästä löydöstä Nobelin palkinnolla vuonna 1962. Rosalind Franklin, joka oli tehnyt löydön kannalta merkittävät röntgensädekuvat, ehti menehtyä ennenkuin Nobelin palkinnot jaettiin.
Löytöhistoriaa valottaa Sisko Loikkasen haastattelussa genetiikan professori Harri Savilahti Turun yliopistosta.
Ylioppilastutkintolautakunta aikoo korjata ylioppilastutkinnon arvostelun oikeudenmukaisemmaksi
Ylioppilastutkinnossa laudatur-arvosanan on saanut eri aineissa aivan erilaisella osaamisella. Pitkä matematiikka sekä pitkät kielet, kuten ranska, saksa ja englanti ovat aineita, joissa laudatur on edellyttänyt lähes täydellistä suoritusta. Muutamissa reaaliaineissa laudatur on irronnut pienemmällä pistemäärällä.
Uusi ylioppilastutkintolautakunta aikoo korjata arvostelun oikeudenmukaisemmaksi.
Sisko Loikkasen haastateltavana on ylioppilastutkintolautakunnan uusi puheenjohtaja, professori Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta.
Uutta tietoa Higgsin hiukkasesta
CERNin viime kesänä löytämä hiukkanen on Higgsin hiukkanen CERNin ilmoituksen mukaan. Vielä ei ole varmuutta, millainen Higgsin hiukkanen on kyseessä. Hiukkanen saattaa olla supersymmetriateorian esittämästä hiukkasesta. Ohjelman loppuosassa professori Kari Alitalo kertoo verisuonten kasvutekijöistä. Hänet palkittiin A.I. Virtanen -palkinnolla.
Suomalaista teknologiaa Fukushiman ydinjäteliuosten puhdistamiseen
Suomalaista radiokemiallista osaamista hyödynnetään Fukushiman ydinvoimalaitosten jäteliuosten puhdistamisessa.
- Maaliskuun tähtitaivas
Maaliskuussa tähtitaivaalta voi bongata PanSTARRS-komeetan C/2011 L4, joka ilmestyy tähtitaivaalle kuun puolivälissä. Sen voi ehkä erottaa jopa paljain silmin pimeässä paikassa. Planeetoista näkyvissä ovat Jupiter ja Saturnus.
Komeetta nyt iltataivaalla - näkyy paljain silmin (Yle Uutiset 14.3.2013) - Katse ilmakehään nanometrien tarkkuudella
Tutkijat voivat tarkastella molekyylitason ilmiöitä ilmakehässä jo varsin tarkasti Helsingin yliopiston professorin Markku Kulmalan tutkimusryhmän kehittämien tutkimuslaitteiden avulla. Ilmakehän tutkimus onkin muutumassa suorastaan molekyyli- ja nanotieteeksi. Kulmalan ryhmä on arvioitu alansa johtavaksi maailmassa.
Professori Markku Kulmalaa haastattelee Sisko Loikkanen.
- Superlinssejä tutkitaan päämääränä kuvata ihmisen sisärakenteita reaaliajassa
Superlinssi tarjoaisi toteutuessaan mahdollisuuden tutkia ihmisen sisärakenteita jopa reaaliajassa, noin 50 nanometrin tarkkuudella. Linssin rakennusaineeksi kelpaa hopea tai metamateriaali.
Metamateriaalit on kuuma tutkimusaihe, koska niiden avulla uskotaan voitavan häivyttää kappale näkymättömäksi, Harry Potterin näkymättömyysviitan tyyliin.Fysiikka ja tanssi käyvät käsi kädessä tekniikan tohtori Timo Hakkaraisen elämässä.
- Muotoilun, tekniikan ja talouden opiskelijat oppivat yhdessä ja saman katon alla
Aalto-yliopistolla on ollut haaste yhdistää saman katon alle muotoilun, arkkitehtuurin, talous- ja insinööritieteiden koulutus. Tutkintoja uudistetaan ja tarkoitus on kouluttaa osaajia yhä paremmin tulevaisuuden työelämän muuttuviin tarpeisiin.
- Loppuuko vesi?
Maapallon paikallisesti rajalliset vesivarat eivät ehkä riitäkään kasvavan väestön tarpeisiin. Vedenpuute voi aiheuttaa konflikteja ja kriisejä tulevaisuudessa. Jo nyt ongelmia on syntynyt esimerkiksi siellä, missä joki virtaa usean maan halki.
- Maitopurkin kokoinen satelliitti valmistuu oppilastyönä
Opiskelijat suunnittelevat ja rakentavat maitopurkinkokoisen satelliitin Aalto-yliopistossa. Satelliitti laukaistaan avaruuteen vuonna 2014.
Tiedevartissa vieraillaan Aalto-yliopiston digitalisoitumisen ja energiatekniikan tutkimusohjelman MIDEn avoimien ovien päivillä.
Satelliitin lisäksi MIDEssä tutkitaan muun muassa sellukuitua sisältävää komposiittimateriaalia ja puun mikroskooppista rakennetta.
- Ultrakylmien atomien äärellä
Laserjäähdytyksellä atomeja voi jäähdyttää lähelle absoluuttista nollapistettä. Näin alhaisissa lämpötiloissa voidaan tutkia atomien ominaisuuksia. Eräänä tavoitteena on kehittää kvanttitietokone.
- Hengitysterapiaa
Hengityskoulu on yksi psykofyysisen terapian muoto, jossa kehon viestit samanarvoisia terapian kohteena kuin ajatukset, kokemukset, tunteet ja muistot. Keho ja mieli ovat kokoajan vuorovaikutuksessa. Kehollinen kokemus tarjoaa tietoa suhteesta itseen ja toisiin. Teija Peltoniemi tapasi hengitysterapiaa kehittäneen psykologin Päivi Lehtisen.
- Proteiinirakenteen tutkijat palkitaan kemian Nobel-palkinnolla
Tämän vuoden kemian nobelistit ovat toteuttaneet melkein mahdottoman tehtävän.
- Kemian ja fysiikan Nobel-palkinnot 2012
Vuoden 2012 fysiikan Nobel-palkinnon jakavat ranskalainen Serge Haroche ja yhdysvaltalainen David Wineland kokeellisista tutkimuksista, joilla he ovat testanneet kvanttimekaniikan teorioita ja selvittäneet aineen ja valon välistä vuorovaikutusta.
Kemian Nobel-palkinto luovutetaan kahdelle yhdysvaltalaiselle lääkäri-molekyylibiologille, Robert Lefkowitzille ja Brian Kobilkalle, jotka ovat tutkineet solukalvolla olevien G-proteiineihin kytkettyjen reseptorien rakennetta.
- Suojaa muistia syömällä
Kun juot muistisi terveydeksi, juo kahvia. Tiedevartin aiheena on muisti ja aivoystävälliset ruuat. Seurantatutkimuksissa näkyy, mitkä syömiset suojaavat muistia ja millä ruuilla muisti muuttuu muistisairaudeksi.
- Moottorisahalla luonnonmukaiseen asuun
Metsien yksipuolistuminen on mennyt niin pitkälle, että käyttöön otettava moottorisahan kaltaisia, rajumpia keinoja.
- Mikrobien merkitys ihmiselle aukenee
Tiedevartissa mennään ihmisen vatsaan. Elimistöstä löytyy vaikka mitä jännää, jota ei vielä oikein tunneta. Suolistossa asustavien mikrobien elämästä tiedetään jo paljon, tosin paljon enemmän lehmän kuin ihmisen osalta.
- Kognitiivinen psykoterapia hoitaa ihmismieltä
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että omilla uskomuksilla, ajatuksilla, tunteilla eli erilaisilla kognitioilla voisi olla negatiivisia vaikutuksia omaan elämään? Tällaisten teemojen parissa liikkuu kognitiivinen terapia. Siinä terapeutti ja potilas tutkivat yhdessä ajatuksia, jotka tavalla tai toisella, kiusaavat mielessä. Tutkimuksissa on todettu, että kognitiivisesta psykoterapiasta on hyötyä mielialaan liittyvissä vaivoissa.
- Auto on tietotekninen koje
Auton korjaaminen vaatii tänä päivänä vikakoodien lukulaitteen. Ilman lukulaitetta on usein mahdotonta tietää, että mikä ajoneuvoa vaivaa. On siis selvää, että autoilija itse ei paljoa pysty vioille tekemään, koska karkea mekaniikka ja elektroniikka ovat korvautuneet ykkösillä ja nollilla.
Mutta miksi uudenkin auton sähköt reistailevat ja jättävät kuskin pahimmillaan tien päälle? - Koulua uudistamassa
Uusi kouluvuosi on taas alkanut. Useimmat taidot ja asiat opitaan lapsena ohimennen uteliaisuudesta ilman sen kummempaa opetusta. Formaali kouluopetus opastaa pienen kansalaisen kirjallisen tiedon poluille ja valtateille, mikäli kiinnostusta riittää. Miten innokkaan pienen koululaisen oppimishalu saataisiin säilymään koulussa ja muuttumaan innoksi elinikäiseen oppimiseen?
- Kielipää – vain myytti?
Hyvä kielitaito on monen koululaisen tavoite, kun taas aikuisopiskelijat täyttävät kielikursseja työväenopistoissa. Moni muu haaveilee kieltenopiskelusta mutta pelkää, ettei oma kielipää riitä. Mutta entä jos hyvä kielipää onkin vain myytti? Toimittaja Emilia Cronvall tapasi Helsingin yliopiston ranskan kääntämisen lehtorin, Olli Philippe Lautenbacherin.
- Jäikö ryyppy päälle?
Kesällä terassit houkuttavat monia, mutta osaa meistä ne voivat viekoitella vähän liikaakin. Viina onkin työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja maksakirroosi on yleistynyt jo 30-vuotiailla suomalaisnaisilla. Mistä oikein on kyse? Toimittaja Leena Mattila tapasi A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin, Pekka Heinälän.
- Internet Suomen tärkein media?
Internet on tutkimuksen mukaan noussut suomalaisten tärkeimmäksi mediaksi. Ykkössijaa pitänyt televisio olisi näin ollen pudonnut pitkään pitämältään kärkipaikalta. Väite saa mediatutkija Veijo Hietalan kulmakarvat kohoamaan, sillä Internetin ja television vertaaminen keskenään ei ole ongelmatonta.
- Merkurius-planeetalle vuonna 2015?
BepiColombo on suunnitteilla oleva avaruuslento, jonka tarkoituksena on tutkia Merkurius planeettaa. BepiColombon laukaisu on siirtynyt jo useampaan otteeseen, ja näillä näkymin luotain irtautuu maan pinnasta vuonna 2015. Mutta mistä viivästys johtuu? Toimittaja Jari Mäkinen on seurannut Euroopan avaruustekniikkakeskuksessa Hollannissa avaruusohjelman valmistelua. Ja kuten asiaan kuuluu, pitää aivan kaikki testata useaan kertaan.
- Nebran kiekon mysteeri
Saksasta löytyi vuonna 1999 Nebran kiekko, joka on peräisin noin 1600-luvulta ennen ajanlaskua. Kiekko paljastaa, että tähtitieteellistä osaamista oli jo tuhansia vuosia sitten. Ainutlaatuista pronssikauden kiekkoa on tutkittu paljon, mutta osa sen mysteeristä on vielä ratkaisematta. Toimittaja Maarit Lukkarinen meni Saksaan selvittämään mikä Nebran kiekko on ja mitä se kertoo pronssikauden ihmisistä ja tähtitieteen historiasta. Ohjelma on uusinta maaliskuulta.
- Melu tunnetaan, mutta hiljaisuudesta on vähän tietoa
Ympäristömelusta on purnattu niin kauan kuin ihmiset ovat asuneet kaupungeissa. Toisaalta melua ei ole haluttu suitsia, sillä esimerkiksi höyrykoneen mekkala on kertonut omistajansa mahdista ja edistyksestä.
- Missä Kalevalan kertomukset ovat syntyneet?
Kalevalaisten muinaisrunojen ja arkeologisten löytöjen välistä yhteyttä on tutkittu eepoksen kokoamisesta lähtien. Miten vanhoja ovat Kalevalan kertomukset? Minkälaisissa kulttuurimaisemista ja minkälaisesta yhteiskuntamuodosta Kalevalan kertomukset ja runot kertovat? Missä Kalevala, Väinölä ja Pohjola maantieteellisesti sijaitsevat?
- Miten ehkäistä muistisairaudet?
Muistisairaudet kuten Alzheimerin tauti ovat yleistymässä. Noin kolmasosalle yli 65-vuotiaista kehittyy dementia. Geeneistä voi etsiä riskitekijöitä, jotka altistavat muistisairauksille, mutta myös elämäntavoilla on suuri vaikutus. Mikä olisi paras tapa suojautua muistisairauksilta? Toimittaja Leena Mattilan haastattelussa on geriatrian professori Timo Strandberg Helsingin ja Oulun yliopistoista.
- Kansallinen kapitalismi
Suomi on ollut jo pitkään osa kansainvälistä taloutta metsäteollisuutensa ansiosta. Suomen taloushistoriaa voidaankin tarkastella kansainvälistymisen historiana. Tiedevartin haastattelussa on Euroopan historian dosentti Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta. Ohjelman on toimittanut Anna-Liisa Haavikko ja se on uusinta helmikuulta.
- Ihmisluontoa etsimässä
Osmo Tammisalon kirja, ”Ihmisluontoa etsimässä: Moraalin ja kulttuurin biologiaa ”, julkaistiin alkuvuodesta. Kirja etsii selitystä ihmisten moraalitunteille ja kulttuurille evoluutiosta ja geeneistä. Tiedevartin haastattelussa kuulemme kirjasta ja sen aihepiiristä.
- Hiiltyneiden papyrusten maailmaa ja Lähi-idän aarteita
Egyptiläisen filogian professorina pitkään toiminut Jaakko Frösén kuuluu oman alansa huippuihin koko maailmassa. Arkeologin työ on usein hiljaista puurtamista, mutta matkoilla Lähi-itään on kokeneelle tutkijallekin sattunut vaikka mitä. Oman mausteensa tilanteeseen on tuonut arabivaltioiden kuohunta.
- Mitä pulssi paljastaa?
Tiedevartin reportaasissa selvitetään miten paljon sydänäänet kertovat ihmisestä. Voivatko ne kertoa jopa luonteenpiirteistä? Tapaamme kardiologian erikoislääkäri Lauri Toivosen, joka tutkii työkseen sydänääniä Meilahden sairaalan sydäntautien osastolla. Kuopion Terveystalon johtaja Pekka Puustinen kertoo väitösaiheestaan: sydänsairauksien yhteydestä stressiin. Pohjois-Karjalassa tavataan sydäninfarktin saanut karjatilan omistaja.
- Papyrustutkija Petrassa
Tiedevartin haastattelussa on Jaakko Frösén, joka on Helsingin yliopiston kreikkalaisen filologian professori ja yksi maailman arvostetuimmista papyrusten tutkijoista. Tässä haastattelun ensimmäisessä osassa Frösén kertoo arkeologisista töistään Jordanian Petrassa.
- Kuka oli Nefertiti?
Noin 3300 vuotta sitten Egyptissä eli kuningatar, joka tunnettiin kauneudestaan sekä siitä, että hänellä oli poikkeuksellisen vahva poliittinen ja uskonnollinen rooli puolisonsa faarao Ekhnatonin rinnalla. Reportaasissa mennään Berliinin egyptiläiseen museoon ja kysytään: kuka Nefertiti oikein oli?
- Mitä tapahtuu, kun ihminen istuu liikaa?
Tiedevartissa lähdetään tiukkojen shortsien maailmaan Jyväskylän yliopistoon. Moni istumatyötä tekevä tietää, että tulee vaan istuttua vähän liikaa. Lyhyt mutta raskas liikunta silloin tällöin voi tuntua juuri sopivalta vastapainolta. Mutta riittääkö se kompensoimaan istumisen aiheuttamia ongelmia? Ohjelma on poiminta tiistain Tiedeykkösestä. Toimittajana on Emilia Cronvall.
- Rahamaailman murros lähestyy
Rahamaailma on myllerryksessä. Näin on ollut jo pari vuotta, eikä laantumista aivan heti ole näkyvissä. Mitä taloudesta ajattelee tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius? Mikä hänen mielestään johti tähän myllerrykseen?
Entä miltä maailma näyttää tulevaisuustutkijan lintuperspektiivistä – luovathan tämän päivän tapahtumat pohjaa tulevaisuudelle ja uuden syntymiselle.
Teija Peltoniemi kysyi, mitä merkkejä uudesta ajattelusta on juuri nyt aktivisti Marissa Varmavuorelta ja tulevaisuuden tutkimuksen professorilta Markku Wileniukselta, - Mikrobien merkitys ihmiselle aukenee
Tiedevartissa mennään sisään ihmiseen. Elimistöstä löytyy vaikka mitä jännää, jota ei vielä oikein tunneta. Suolistossa asustavien mikrobien elämästä tiedetään jo paljon, tosin paljon enemmän lehmän kuin ihmisen osalta.
- Ekosysteemin rappeutuminen kiihtyy?
Nature-lehden tällä viikolla ilmestyneen artikkelin mukaan luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen saattaakin kiihtyä jo parin kymmenen vuoden sisällä. Aikaisemmin puhuttiin sadoista tai tuhansista vuosista, mutta onko biosfäärin ratkaiseva muutos tapahtumassa jo lähivuosikymmeninä? Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius on yksi Nature-lehden katsauksen kirjoittajia. Hänen kommenttejaan kuullaan Tiedevartissa.
- Kognitiivinen psykoterapia hoitaa ihmismieltä
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että omilla uskomuksilla, ajatuksilla, tunteilla eli erilaisilla kognitioilla voisi olla negatiivisia vaikutuksia omaan elämään? Tällaisten teemojen parissa liikkuu kognitiivinen terapia. Siinä terapeutti ja potilas tutkivat yhdessä ajatuksia, jotka tavalla tai toisella, kiusaavat mielessä. Tutkimuksissa on todettu, että kognitiviisesta psykoterapiasta on hyötyä mielialaan liittyvissä vaivoissa.
- Terminen kesä alkaa, mutta milloin?
Mistä kesä alkaa? Entä katkaiseeko kylmä viikko termisen kesän? Eteläisessä Suomessa kevätkukat ovat kukkineet jo pitkään, ja samaan aikaan pohjoisessa on metri lunta. Paikoitellen ja ajoittain voi olla hyvinkin lämmintä, varsinkin aurinkoisissa paikoissa, mutta illaksi lämpötila taas putoaa nollan tienoille. Toimittaja Leena Mattila.
- Tiedevartti koulua uudistamassa
Useimmat taidot ja asiat opitaan lapsena ohimennen uteliaisuudesta ilman sen kummempaa opetusta. Suurin osa oppimisesta on tätä 'kaikkiaalista' informaalia oppimista. Formaali kouluopetus opastaa pienen kansalaisen kirjallisen tiedon poluille ja valtateille, mikäli kiinnostusta riittää.
- Miten syntyy diabetes?
Ykköstyypin diabetekselle altistavat geenit löytyvät todella monelta. Suomalaisista joka viidennellä on perimässään edellytykset kehittyä tyypin 1 diabeetikoksi. Jostain kumman syystä suurin osa meistä ei perimästään huolimatta kuitenkaan sairastu diabetekseen.
- Internet Suomen tärkein media?
Internet on tutkimuksen mukaan noussut suomalaisten tärkeimmäksi mediaksi. Ykkössijaa pitänyt televisio olisi näin ollen pudonnut pitkään pitämältään kärkipaikalta.
- Mitä sydänäänet kertovat ihmisestä?
Miten yksilölliset persoonapiirteet näkyvät sydämessä? Entä mitä voi päätellä suomalaisten sydämistä, joita vaivaavat sydän- ja verisuonitaudit?
- Hiiltyneiden papyrusten maailmaa ja Lähi-idän aarteita
Egyptiläisen filogian professorina pitkään toiminut Jaakko Frösén kuuluu oman alansa huippuihin koko maailmassa. Arkeologin työ on usein hiljaista puurtamista, mutta matkoilla Lähi-itään on kokeneelle tutkijallekin sattunut vaikka mitä. Oman mausteensa tilanteeseen on tuonut arabivaltioiden kuohunta.
- Missä Kalevalan kertomukset ovat syntyneet?
Lönnrot kokosi Kalevalan Karjalassa, mutta missä Kalevalan kertomukset ovat syntyneet? Kalevalaisten muinaisrunojen ja arkeologisten löytöjen välistä yhteyttä on tutkittu eepoksen kokoamisesta lähtien.
- Hedelmäsokeri voi rasvoittaa maksaa
Hedelmäsokerillakin voi kehittää itselleen rasvamaksan. Rasvamaksan voi kehittää myös syömällä yksinkertaisesti liikaa. Sydän- ja verisuonitautien kehittämiseen on monta reittiä, lihavuus ja diabetes nopeuttavat kaikkien etenemistä.
- Melu tunnetaan, mutta hiljaisuudesta on vähän tietoa
Ympäristömelusta on purnattu niin kauan kuin ihmiset ovat asuneet kaupungeissa. Toisaalta melua ei ole haluttu suitsia, sillä esimerkiksi höyrykoneen mekkala on kertonut omistajansa mahdista ja edistyksestä.
- Viina on työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy
Moni suomalainen viettää tipatonta tammikuuta, mutta toisille kuukausi on ollut yhtä kostea kuin koko vuosi. Missä kulkee riskiraja alkoholinkäytössä ja mihin pitäisi kiinnittää huomioita?
- Auto on tietotekninen koje
Auton korjaaminen vaatii tänä päivänä vikakoodien lukulaitteen. Ilman lukulaitetta on usein mahdotonta tietää, että mikä ajoneuvoa vaivaa. On siis selvää, että autoilija itse ei paljoa pysty vioille tekemään, koska karkea mekaniikka ja elektroniikka ovat korvautuneet ykkösillä ja nollilla.
- Vuoden professori Markku Kulmala tutkii ilmakehän aerosolihiukkasia
Vuoden professoriksi valittu akatemiaprofessori Markku Kulmala tutkii ilmakehän aerosolihiukkasten syntymistä ja ominaisuuksia ja on alallaan viitatuin tutkija maailmassa.
- Uusin konstein syövän kimppuun
Palkittu syöpätutkija Heikki Joensuu nujertaa kasvaimia entsyymitasolla. Suomalaistutkijat saivat aikoinaan julkisuutta, kun he saivat aikaan Lasarus-vasteen, missä levinnyt mahasuolikanavan syöpä hävitettiin olemattomiin tyrosiinikinaasin estäjällä.
- Tiedevartti seuraa luonnontieteitä
Tiedevartti tutkii, mikä on ajankohtaista tieteessä ja seuraa tutkimuksen edistymistä erityisesti luonnontieteiden osalta.
Tiedevartti seuraa tutkimuksen edistymistä monilta tieteenaloilta, luonnontieteistä humanismiin.
Tiistain Tiedeykkösessä kuultu pidempi reportaasi uusitaan Tiedevarttina Yle Radio 1:ssä torstaina klo 18.00. Viikon toinen Tiedevartti kuullaan lauantaina klo 15.40.
Tiedevartti - uusimmat kuunneltavat
- Tiedevartti: Tulevaisuutena täsmälääketiede?
- Tiedevartti: Pese porkkana ennen popsimista!
- Tiedevartti: Tiedevartti. Koiran mieltä tutkitaan Helsingin yliopistossa
- Tiedevartti: Tutkimusta koirien tietoisuudesta
- Tiedevartti: Muinaisen indus-kirjoituksen jäljillä
- Tiedevartti: Tiedevartti. Vierailulla Design Factoryssa Aaalto-yliopistossa
- Tiedevartti: Tuotekehitys alkaa jo perusopinnoissa
- Tiedevartti: Biopankit pian arkipäivää
- Tiedevartti: Tiedevartti. Toukokuun tähtitaivas. Sisko Loikkanen haastattelee Markku Poutasta
- Tiedevartti: Toukokuussa voi nähdä auringonpulkkija
