Radio Suomi

Luontoilta

Olet tässä

Osasto: Kuvagalleriat

Etusivu > ... > Kuvagalleriat > Artikkeli

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat

julkaistu 14.4.2010 klo 15:55, päivitetty 8.5. klo 10:29
Sammakot olivat Vapunpäivänä 2012 hauen kimpussa ja pitivät sitä tiukasti otteessaan. Kuvaushetkellä hauki oli jo kuollut. Sammakot tuntuivat kilpailevan siitä kuka pääsee puristamaan haukea. Välillä sammakoita oli niin paljon, ettei 30 cm. pituisesta kalasta näkynyt mitään. Onko tavallista, että sammakot käyttäytyvät tällä tavalla.

Sammakot olivat Vapunpäivänä 2012 hauen kimpussa ja pitivät sitä tiukasti otteessaan. Kuvaushetkellä hauki oli jo kuollut. Sammakot tuntuivat kilpailevan siitä kuka pääsee puristamaan haukea. Välillä sammakoita oli niin paljon, ettei 30 cm. pituisesta kalasta näkynyt mitään. Onko tavallista, että sammakot käyttäytyvät tällä tavalla.

Kuva: Kari Kylliäinen

Kuvagalleriaan julkaistaan kuuntelijoiden lähettämiä luontokuvia.

Valitettavasti Luontoillan väki ei voi vastata kuuntelijoiden netissä näkyviin kuvallisiin kysymyksiin kirjallisesti, mutta useita kuvia käsitellään Luontoillan lähetyksissä.

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sammakot olivat Vapunpäivänä 2012 hauen kimpussa ja pitivät sitä tiukasti otteessaan. Kuvaushetkellä hauki oli jo kuollut. Sammakot tuntuivat kilpailevan siitä kuka pääsee puristamaan haukea. Välillä sammakoita oli niin paljon, ettei 30 cm. pituisesta kalasta näkynyt mitään. Onko tavallista, että sammakot käyttäytyvät tällä tavalla. Kuva: Kari Kylliäinen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Retkiluisteluretkellä tavattu jäästä ylöspäin "kasvavia" jääpiikkejä. Korkeutta niillä oli n.10 - 15 cm. Pienellä alueella niitä oli 5 kpl. Jään vahvuus n.7 cm, uutta teräsjäätä, siis ei kohvajäätä. Kuvausaika 9.3.2012 12:38, Helsingissä, Villingin eteläpuolella. Tuo uusi jää oli muodostunut viikon 10 pakkasten aikana, varsinkin yöpakkaset olivat luoneet otolliset luisteluolosuhteet. Kuva: Eki Haapomaa
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Näin pari viikkoa sitten krookuksesta kimalaisen, jolla oli jotain omituisia pilkkuja. Kameran läpi tiiraillessa ne alkoivat näyttää punkeilta. Luin jostakin, että kimalaisilla voi olla vapaamatkustajia matkassa. Niitäkö nämä nyt olivat? Kimalainen liikkui vähän siihen malliin, että kyytiläiset vaivasivat. Kuva: Satu Alaoutinen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kari Santala lähetti kuvan 5.5.2012 Katsele, kuuntele kevättä -lähetykseen: Meillä on täällä täysi talvi. Lunta on sääasemani mittarissa vielä 45 senttiä. Pakkasta tänä aamuna on -6 astetta ja aurinko paistaa täydeltä taivaalta.
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kari Santala Naruskalta: Eilen (4.5.2012) vieraili lintulaudallamme harvinaisempi vieras. Vihervarpunen pistäytyi siinä noiden normaalien tali- ja hömötiaisten vieraana. Vihervarpunen oli pienestä koostaan huolimatta äreänä tiaisille, eikä suvainnut niitä yhtä aikaa laudalle. Vaimoni näppäsi siitä varmemmaksi vakuudeksi vielä kuvankin. Kovin tottuneelta pähkinänsyöjältä tämä pieni lintu ei vaikuttanut, koska se pitkät ajat istuskeli lintulaudan reunalla sen nokkaan nähden ilmeisen suuri pähkinänpala nokassa.
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin kesällä 2011 vaeltamassa Käsivarrenlapissa. Törmäsin Munnikurkkiossa, tarkemmin Pikku Melajärven koillispäässä seitissä oleviin toukkiin 15.7.2011 keskipäivällä. Seitti oli kokoa n. 50cm ja oli suonreunassa vaivaiskoivikossa. Toukat olivat seitissä pääsääntöisesti kaikki ns. etelän puolella auringonpaisteessa. Ovatkohan toukat koivunkehrääjän toukkia? Ja kysymys, että onko harvinaista, että löydös on näinkin pohjoisessa? Kuva: Timo Rautio
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kävelyllä Hangon hiekkarannalla (22.3.2012) alkoi vaimoni ihmetellä hiekassa olevia mustia nokitäpliä. Lähemmin tarkasteltuna täplät olivat pieniä mustia toukkia, jotka olivat kuin muurahaisleijonan pyyntikuopan pohjalla. Mistähän lienee kysymys? Kuva: Kari Kaukoranta
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tämä "sikari" löytyi linnunpöntön katonrajasta 9.4.2012. Rakennelman pituus alunperin noin 10 cm, tehty oletukseni mukaan koivun lehdistä mutta enpä ole ihan varma. Pönttö on koivussa. Pöntössä ei ole pesinyt lintuja edellisenä kesänä. Taivasti kokoonkääritty paketti, jonka sisällä jonossa lieriön muotoisia noin 10 mm pitkiä savukkeen filtterin kaltaisia koteloita. Kuvassa yksi kotelo avattuna. Kotelon läpimitta noin "lyijykynä". Kotelot usean erittäin tiiviin lehtikerroksen sisällä ja kuten kuvasta näkyy kotelon kantena tarkasti mitoitetut lehtikerrokset. Keltainen aineksen koostumusta mietin, siitepöly tuli mieleen mutta liekö sitä vai "sitä itseään" eli toukan ulosteita? Jokin pistiäislaji ehkä kyseessä?Sijoitin jäljelle jääneen "sikarin"rakennuksen hirrenrakoon ja odottelen josko sieltä vielä jotain putkahtaisi lentoon kevään kuluessa. Kuva: Jyrki Luukkonen, Ylöjärvi
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lumipyöriä Näätämössä. Tämä ilmiö ei ole mitenkään harvinainen täälläpäin. Yleensä järvien selillä ja tunturissa näkyy joskus runsaastikin. Nyt kuitenkin oli kyseessä hyvin pienellä alalla (1,5 m x 30 m) olevat lumipallot. Olettaisin että ilmiön on aiheuttanut pyörretuuli, ei sentään trombi. Pääsiäisen kelit oli kyllä sopivan aurinkoiset ilmiön muodostumiseen. Paikka on sankan mäntymetsän reunassa. Suurin palloista on halkaisijaltaan noin 30 cm. Kuva: Luontoillan kuuntelija
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mennessämme pitkänäperjantaina Suonenjoella mökillemme huomasimme pihatiellä pulmusen nokkimassa tieltä jotakin. Tätä jatkui koko pääsiäisen ajan. Maanantaina pelmahti pulmusparvi tielle nokkimaan. Luulimme, että ne tulivat hakemaan kaverinsa mukaansa. Parvi häipyi, mutta pulmunen jäi nokkimaan. Sinne se jäi, kun pois lähdimme. Onko lintu sairas, vai miksi se näin käyttäytyy? Kuva: Veikko Salmela
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Maaliskuun 21.päivä Turun Hirvensalossa hiihtoretkellä törmäsin kyyhyn lumisen golfkentän vieressä, kun olin menossa katsomaan kekomuurahaisten heräämistouhuja aurinkoisen metsän laidassa. Kyy oli hyvin ravitun näköinen ja vilkasliikkeinen, mutta pysähtyi hangen rippeille, jos olisi jatkanut matkaansa, olisi kastunut edessä olevassa sulamisvedessä. Antoi rauhassa kuvata itseään. Kuva: Kimmo Mäkinen, Turku
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin maaliskuussa moottorikelkkasafarilla, jonka käännepisteenä oli käynti jäämeren rannalla. Tullessamme rantaan huomasimme lahdella uivan lintuparven, joka ei poistunut koko sinä aikana, mitä olimme rannalla. Tässä kuva 16.3. Näätämövuonolta Norjasta, paikasta nimeltä Storbukta. Parvessa lie ollut useampi sata yksilöä, uiskentelivat ja sukeltelivat lahdella. Ääntelystä päätellen nämä voisi olla haahkoja, tai näiden lähisukuisia. Kuva: Sauli Salmela, Sodankylä
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Maaliskuun 2012 Luontillassa oli puhetta siitä, syökö orava katajanmarjoja. Viime kesänä orava tai oravat kävivät ruokailemassa kuistimme edessä joka päivä samoihin aikoihin 2-3 viikkoa. Katajanmarjat olivat silloin vihreitä. Orava viipyi pensaassa 10-15 minuttia. Emme ole aiemmin havainneet tätä. Tontilla on kaksi oravan pesää ja kävyn jäänteistä tiedämme, että tontilla on oravia. Ne eivät normaalisti näyttäydy meille. Kuva: Kalevi Mannonen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Oli 25. helmikuuta 2012, leutoa jo joitakin päiviä. Kolasin lunta pihalla ja huomasin, että sinitiaiset hyppelivät puun oksilla soidinkuvioitaan. Äkkiä kaksi niistä makasi kyljellään hangella, sylikkäin ja liikkumatta. Tai niin, toinen värisi hiljaa. Kosketin niitä, ei reaktiota. Hain sisätiloista kameran ja kutsuin muita perheenjäseniä paikalle. Kuvan otettuani hipaisin niitä uudelleen. Silloin ne säntäsivät äkkiä pelästyneinä pakoon. Hetken kuluttua linnut makasivat samalla tavoin hangella vähän kauempana. Näinkö ne lempivät - ja näin varhain? Kuva: Liisa Rautavuori
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sattui tämän näköinen kalanpoikanen vastaan Isollapolvijärvellä Pohjois-Karjalassa, Joensuun kupeessa. Yritin katsella kalaoppaasta tunnistusta, mutta eipä tärpännyt. Liekö kiisken poikanen? Syvyyttä 25m. Kuva: Mikko Kervinen, Viinijärvi
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mennessäni lisäämään (tammikuun lopulla) lintulaidalle syötävää koin mukavan yllätyksen kun Hiirulaiset olivat "vallanneet" sen. Viikon verran seurasin niiden toimia, eivät olleet moksiskaan, kun syötin heitä juustolla ym. herkuilla. Vuosikymmenien aikana en ole vastaavaa havainnut, miten yleistä on, että hiiret vierailevat lintulaudoilla? Kuva: Reino Ahtiainen, Naantali
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tässä kuva harvinaisesta tunturipöllöstä. Pöllö oli varmaan tavallisella tähystyspaikallaan kuusen latvasta havainnut jäniksen ja tähtäys oli osuvaa. Taistelu oli ollut rankkaa, koska jänis oli yrittänyt kaivautua lumeen ainakin viiden metrin matkalta, pöllö varmaan oli kiinni koko ajan jäniksessä. Viimeisessä kaivannossa oli sitten verijälkiä, muuta havaintoa jäniksestä ei ollut. Pöllö oli varmaan sulattelemassa saalistaan tien penkalla, koska päästi meidät muutaman metrin päähän ennen kuin nousi siivilleen. Mukavia kohtaamisia viikon ajan kyseisen pöllön kanssa. Kuva: Raija Niemelä
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Helmipöllö on kuvattu Kolarissa Ylläsjokivarressa. Pöllönpojalla pikkulinnun poikanen suussa. Pöllö on pesinyt mökin pihapiirissä vanhassa telkän pöntössä. Kuva: Auvo Vaattovaara
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sunnuntaina 15.5. puolenpäivän jälkeen koin melkoisen yllätyksen kun olin korvasieniä keräämässä. Takaani alkoi kuulua raapivaa ääntä ja ääntelyä, kun katsoin oli karhu n. 40 metrin päässä pystyssä mäntyä vasten. Tuuli tuli karhun takaa ja tästä syystä se ei havainnut minua aikaisemmin. Katsoimme jonkin, noin minuutin, aikaa toisiamme karhu näytti toiminnallaan kiipeäisikö mäntyyn turvaan vai mitä tehdä. Otin kuvan ja soitin petoyhdyshenkilölle jonka aikana karhu lähti pois. Jäljen leveys oli 12 cm. Halutessaan karhu olisi voinut yllättää minut täysin mutta onneksi ei tehnyt niin vaan varoitti pitämällä ääntä. Ei onneksi tarvinnut painia karhun kanssa. Kuva: Olavi Kietäväinen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ohessa Raumalla 12.2.2012 ottamani kuva varpuspöllöstä saaliinsa kanssa. Kuva: Hannu Rinne
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvan käpytikka löytyi kuolleena 6.2.2012 kelopuun kyljestä Nousiaisissa. Lintu oli kynsillään kiinni kolon alareunassa noin kolmen metrin korkeudessa. Löytöaikaan oli suht´ kova pakkaskausi. Mikä pitää kuolleen tikan puussa? Ilmestyykö linnuillakin kuoleman jälkeen kuolonkankeus ja häviääkö se aikaa myöten? Entä pakkasen vaikutus? Olen kerran aiemmin löytänyt kuolleen käpytikan vastaavanlaisessa paikassa - sähkötolpan kyljessä. Onkohan yleinenkin kuolinpaikka? Kuva: Kai Kankare, Rusko
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Löysin hakkuutyömaaltani haaparungon joka lähti maasta kahtena runkona, noin neljän metrin korkeudella se muuttui yhdeksi rungoksi. Tosi sulavasti ilman mitään patteja. Kuulemma aikoinaan runkojen välistä ihminen sopi kulkemaan. Nyt puu on kaadettu metsänomistajan pyynnöstä, mutta ei hätää uusi sijoituspaikka on meillä. Kuva: Erkki Salonen, Nastola
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lakkaretkellämme Ranualla osui polullemme näin jyhkeä "jäkkijakkara". Ovatko mokomat harvinaisia? Meidän luontoretkillämme ei tällaista ole ennen vastaan tullut. PS. Millaisen ajan kuluessa se muodostuu? Kuva: Sirkka Ihalainen, Kortejoki
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin jo monena iltana seurannut, kun mäyrä oli käynyt imuroimassa pihasta oravalle tarjottuja pähkinöitä. Niin kuvausiltanakin. Katsoin ikkunasta, kun mäyrä tuli taas pähkinäaterialle, avasin hiljaa oven ja hiivin lähemmäs, toisessa kädessäni digipokkari ja toisessa fikkari. Pääsin noin metrin päähän mäyrästä, kun pensaan läpi lyllersi herkkujen toivossa kaksi lihavaa supikoiraa. Supikoirat jäivät kunnioittavan matkan päähän mäyrästä odottamaan vuoroaan. Ehdin ottaa muutaman kuvan, mutta kun kyykistyin paremman kuvakulman toivossa, otukset säikähtivät. Kuva ei ehkä ole valokuvaustekniikan helmi, mutta siinä tilanteessa ei olisi ehtinyt juuri muuta, ja äkkiä käteen otettava, kevyt pokkarikamera oli tähän tarkoitukseen paras mahdollinen väline. Silmät kiiluvat, mutta haitanneeko tuo. Ilta oli pimeä, mutta valoa kuvaan tuovat kameran salama, fikkari ja takaani tulevat terassin valot. Kuva: Merja Suomela
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olisin kiitollinen, jos kertoisitte mielipiteenne pihani "komistuksesta". Syötän talviaikana lintuja, joilta jokunen herkkupala putoaa myös tämän kaverin ja pesueensa suihin, vaikka pidänkin syöttöpaikan puhtaana ja siirrän yöajaksi osan ruoista pois hiirten ulottuvilta. Onnistuin saamaan otuksesta kuvia valoisan aikaan. Otuksen häntä ei mielestäni ole suomuinen, kuten rotalla kerrotaan olevan. Kokonsa puolesta tämä voisi olla pienehkö rotta tai suurikokoinen metsähiiri. Ulkoilutan kissojani flexin kanssa tällä takapihallani. Onko vaaraa, että ne saavat jonkin tartunnan kulkiessaan näiden jyrsijöiden jälkiä pitkin? Laitan liitteeksi kuvan, jotta näette otuksen mahdollisimman tarkkaan. Kuvat otettu ikkunan läpi, joten laatu ei valitettavasti ole paras mahdollinen. Kuva: Raija Hamu
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Oudon näköinen lehtipuu osui silmääni 11.02.2012 Varsinais-Suomessa pienen joen rannalla. Puun juurella oli lastuja ja kuorenkappaleita ja runkoa oli järsitty. Nähtävästi asialla on ollut rusakko? Asumme niin lähellä taajamaa että metsäjänis se ei ainakaan voi olla. Oudoksi asian tekee se että kyseinen rusakkoyksilö on nähtävästi oppinut kiipeämään puun yläoksille asti Tarzanin tapaan. Osasivatko asiantuntijat kertoa mistä on kysymys. Puun ympäriltä ei löytynyt muita kuin rusakon jälkiä sekä jätöksiä. Tältä samalta paikalta taannoin raportoin naukuvasta oravasta, jota ohjelmassanne silloin aikoinaan kommentoitiin. Kuva: Mika Huhtala
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Oli vuoden viimeinen päivä 2011 ja näimme Sipoon metsässä tällaisen hohtavan valkoisen "karvaisen" kepin. Valkoinen karvoitus oli puun ja kuoren välissä. Kuva: Samuli Ellä
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Punaisia männyn kukkia. Kuva: Antti Helaakoski, Pyhäjoki.
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Juttelitte 14.12.2011 lumikon ravinnosta ja valokuvaamisesta. Pihapiiriimme muutti asustelemaan kyseinen veijari luonnonkivikasan onkaloihin tämän syksyn syys-lokakuussa. Aikaisemmin tapasimme vuonna 2006 jolloin se vietti koko talven, kiitäen kerstehangella hiirulainen/myyrä suussaan. Silloin bongasin pesäkolon aukkoja peltotienpenkassa/lehti-risukasassa, joihin meni suoranainen jälkien 'highway'. Eipä tarvinnut kaveria syöttää, löysi itse ravintonsa, seurasimme että 5-10 'kauppareissua' jonka jälkeen painui koloon, eikä näkynyt päiviin jälkeäkään. Peto, mutta pyydystää ilmeisesti sen mitä kuluttaa, ei hamstraa, vai kerääkö ns. talvi/huononkelin varastoo? Laitan tältä syksyltä kuvan, kun seurasin kaveria kivikasan vieressä n.3 metrin etäisyydeltä puolisen tuntia, sain paljon kivoja kuvia, oli muuten melko utelias ja peloton. Nyt kun meillä on täällä Päijänteen itäpuolellakin lunta, näyttäis asustelevan ja pyydystelevän edelleen pihapiirissämme ja jäljet johtavat kivikasaan. Kuva: Tapsa
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Minulla ja puolisollani on ollut ilo jo toista talvea peräkkäin ruokkia kahta metsäkaurista tässä ihan asutusalueella Paltamon keskustan tuntumassa. Meistä tuntuu, että on kyse samasta pariskunnasta kuin viime talvenakin. Olemme ristineet ne Paavoksi ja Railiksi . Ne ovat kesyyntyneet melkoisesti, koska voimme pihassa touhuta ihan vapaasti ja ne ruokailevat tekemästämme kaukalosta kaikessa rauhassa noin 15 metrin päässä . Olen seurannut niiden ruokailua ja ihmettelen suuresti niiden vaihtelevaa käytöstä ruokapaikalla: toisinaan ne syövät sulassa sovussa toinen kaukalon toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Joskus kuitenkin tämä Paavo on hyvin äreä eikä päästä Railia kaukalolle ollenkaan, vaan siinä suorastaan sarvet ojossa ajetaan Raili pois. Kysymys kuuluu, mikä moisen käytöksen saa aikaan? Onko antamassani ruuassa joskus sellaista herkkua, että Paavo haluaa nälissään omia sen kokonaan vai onko kyse vain siitä, että Paavo on noussut niin sanotusti väärällä jalalla. Raili toimii yhtä äreästi silloin, jos jänis erehtyy kaukalolle yhtäaikaa. Meillä on puolison kanssa ollut hyvin hauskoja hetkiä seuratessamme tätä luotonäytelmää. Kuva: Sirpa Heikkinen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olen ruokkinut peltopyitä varmaankin 17 vuotta kauranjyvillä muiden lintujen ruokinnan ohessa ja hyvin ovat jyvät kelvanneet. Talvessa menee ehkä noin 100-150 kg kauraa. Onpa niitä kyllä muitakin lintuja syömässä harakoista lähtien. Parhaimmillaan pihalla on ollut kahdessa parvessa yhteensä 23 peltopyytä. Kuva on otettu helmikuussa 2011. Tänä talvena parhaillaan on ollut 12 lintua syömässä. Kuva: Pekka Eronen, Oulainen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ensilumi majavalammella 2011. Kuva: Hannu Nevalainen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Meillä on mökki Mäntyharjussa. Olen kaatanut rannalta muutamia haapoja ja huomannut, että monen puun tyvessä on onkalo, joka on 0,5-1 m syvyinen ja halkaisijaltaa 10-15 mm.. Onkalon pohjalla on aivan kuin kuivaa heinää. Mikähän toukka siellä on asustanut? En ole nähnyt eläintä. Tässä on kuva siitä onkalosta. Kuva: Luontoillan kuuntelija
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kalajoella vesi nousi suositulle Leton mökkeilyalueelle Tapaninpäivänä 2011. Meri tulvi tielle ja pysäköintialueelle. Kuva: Maritta Hakola
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuva otettiin 25.9.2010 Joensuun Tuupovaarassa.Valo oli vähissä,joten kuva on hieman epätarkka. Onko kysymyksessä mahdollisesti jonkun lahottajan itiöemät, vai mistä on kysymys. Pallerot olivat haapapöllin päässä ja ne kestivät lumentuloon saakka. Kuluneena syksynä niitä ei enää ilmestynyt. Kuva: Raimo Kitunen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lähetän vedenalaisiltaan liittyvää kuvamateriaalia Suomen luonnosta. Kuva: Eero
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lähetän kuvan erikoisesta ampiaispesästä, jota kuvasin 4.7.2011 Tohmajärven Onkamossa. Pesä oli rakennettu klapikatoksen kattoon ja erikoista siinä oli se, että pesän rakenteeseen kuului n. 30 cm pitkä putki, joka tuli pesän alareiästä suoraan alaspäin. Asukkaat eivät käyttäneet putkea kulkemiseen, vaan liikenne tapahtui putken ja varsinaisen pesärakennelman väliin jätetyn raon kautta. Mielestäni ampiaiset poikkesivat "tavanomaisista" ampiaisista ensiksi siten, että niiden siivet eivät olleet vartaloa vasten vaan sojottivat hieman vartalosta ulospäin, toiseksi näyttivät hieman pienemmiltä. Viikkoa, kahta myöhemmin putki oli pudonnut ja pesän koko kaksinkertaistunut. Mikä tuon putken merkitys mahtoi olla, onko harvinainen ja olivatko tavallisia ampiaisia? Jaakko Kullberg vastaa: Kyseessä on pensasampiaisen pesä, joka alkuvaiheessa on varustettu vastaavalla putkirakenteella. Miksi tuo putkirakennelma on pesässä ei ole minulle täysin selvää. Mahdollisesti kyseessä saattaa olla pienen pesän lämpötalous, koska pesät sijaitsevat usein tuulisella paikalla eikä pieni pesä vielä pysty säätelemään työläisvoimin lämpötilaa, kuten myöhemmässä vaiheessa. Työläiset ovat itseasiassa samankokoisia tai hiukan suurempia kuin tavallisella ampiaisella, mutta selvästi tummempia. Kuningatar taas muistuttaa hiukan herhiläisen työläisiä, sillä se on selvästi punertava. Siipien levälläänpito viittaa siihen, että ampiaiset ovat aktiivisia ja valmiina puolustautumaan. Kuva: Ahti Laasonen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuukkeli popsii kärpässientä. Tämä tapahtui heinäkuussa Pakasaivolla Muoniossa. Kuva: Raimo Västilä
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Elokuun loppupuolen iltapäivänä sudenkorento laskeutui laiturin tolppaan ja taivutti peräpäätään vesirajaan, kiinni veden alle jatkuvaan puutolppaan. Korento oli paikoillaan useita minuutteja, lennähti sitten toiseen tolppaan ja sama jatkui. Vaikutti, että se munii, mutta mitään näkyväää se ei saanut aikaan. Mikä oli siis jutun juoni? Kuva: Pirkka Jokinen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Törmäsin metsässä tämän näköisiin haapoihin, joissa juuret näyttivät koivulta. Itse en ole vastaavaa aiemmin nähnyt. Kuva: Johnny Dollar
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mielenkiinnolla seurasin digikuvailtaa 2.11. ja päätin laittaa tämän kuvan näytille. Sekä digipokkarilla että -järkkärillä saa tosi upeita otoksia, kunhan on oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja on sinut luonnon ja kameran kanssa. Kuva: Timo Huokonen, Kangasala
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Orava nauttii kevätauringosta. Kuvattu keväällä 2009 Helsingissä Maunulassa. Kuva: Rainer Wahrlroos
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Viime vuoden kesäkuun alkupäivillä ilmestyi pienen plutoonan verran eli arviolta noin 150 pikkuisia hämähäkkejä autotallimme viereen. Ne olivat siinä pari päivää vaille kaksi viikkoa paikoillaan. Uskalliammat seikkailivat sinä aikana noin 30 cm päähän tuosta porukasta, mutta pidemmälle kukaan ei uskaltanut lähteä. Kysyisin missä olivat poikasten vanhemmat, kuka tai miten ne ruokkivat itsensä sinä vajaan parin viikon aikana, minkä ne siinä olivat? Mitä hämähäkkilajia nuo mahtoivat edustaa? Eräänä aamuna, kun olin taas menossa katsomaan niitä, niin ristinsieluakaan ei enään ollut paikalla. Kuva: Juha, Turku
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Harrastajakuvaajan lottovoitto. Kuva: Luontoillan kuuntelija
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Luontoiltaan (19.10.2011) soittanut henkilö tarkoitti varmaankin tätä sientä, ihmettelin sitä itsekin muutama viikko sitten. Kuva: Toni Palmroos
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sumuisena aamuna otettu kuva jäkälästä. Kuva: K.Kuoppala
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Voiko lepakko selvitä ulkosaunassa talven yli, vaikka siellä joskus saunotaan? Kuva: Tuomo Törmänen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Laudan päälle oli ilmaantunut tällaisia varrellisia, onko ne munia vai sieniä? Kuva: Hannu Pöntinen, Sysmä
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tällainen siili tuli vastaan pyöräilyreittimme varrella Kouvolan Anjalassa. Onkohan tämä jonkun karannut lemmikkisiili vai onko tällaisia valkoisia luonnossa? Kuva: Satu Huovinen, Anjala
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Huomasimme lokakuussa 2011, että tällainen mehiläisyhdyskunta oli muuttanut jossain vaiheessa vanhan navettamme maitohuoneeseen Kerimäen Anttolan kylässä. Lattialla oli paljon kuolleitakin mehiläisiä. Kennot olivat täynnä hunajaa. Jo aiemmin kännykkäkameraan saatiin taltioitua pieni leike, kun mehiläiset etsivät talvisijaa navetan ulkopuolella isona surisevana parvena. Kuva: Tuula Lavonen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvasin sunnuntaina 16.10. pihallani Kirkkonummella männyn juurella sammalessa kasvavan punakukkaisen mansikan, tai siltä se ainakin näyttää. Se on kukkinut nyt muutaman viikon ajan. Kukat ovat saman kokoisia kuin ahomansikalla ja ympärillä kasvaa runsaasti ahomansikkaa, mutta mitkään muut niistä eivät kuki tähän aikaan, enkä koskaan kesällä ole huomannut punakukkaista muotoa. Hauska yllätys tähän aikaan vuodesta. Mistähän moinen värimuutos johtuu? En ole löytänyt mistään tietoa. Täytyy ensi kesänä tarkkailla kukkiiko jo kesällä punaisia kukkia. Olisi hauska kuulla onko tällaisia löytynyt muualta päin. Kuva: Seija Wilen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Haluaisin tietää, mikä sieni on kuvassa? Sieni on täysin punainen ja kasvoi Joensuussa Aavarannan lähellä olevassa metsässä polun vieressä. Kuva: Hilla Romppanen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvasin ilveksen laiturilta. Olin ehkä 20 metrin etäisyydellä. Zoomi kuvatessa täpöllä ja kuvasta leikkasin vielä reunoja pois. Kulkusuunnasta päätellen arvelen sen uineen noin 300m viereisestä saaresta meidän saareemme. Se rantautui kaislikon läpi uimalla, minusta noin 30m päässä. Kuva: Seppo Lehto
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Uudenkaupungin edustalla Koiviston aukossa keskellä selkää uiva kaurispukki kesäkuussa. Kuva otettu puhelimella. Kuva: Pete, Uusikaupunki
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mikä perhonen tämä on? Kuva: Suhonen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Syyskuun 18. päivä Espoossa, Nöykkiössä, kadulla käveli vastaan (sivuttain) aivan käsittämätön näky, tällainen iso RAPU, jota en ole ikinä Suomessa ennen nähnyt. Liekö karannut jonkun keittiöstä, terraariosta? Ari Saura vastaa: Kuvassa on villasaksirapu. Alunperin Aasian itärannikolta peräisin oleva laji on levittäytynyt laivaliikenteen mukana Eurooppaan. Suomessa sitä tavataan säännöllisesti, pääasiassa Suomenlahden rannikolla.Villasaksirapu elää suurimman osan elämästään makeassa vedessä joissa tai järvissä, mutta vaeltaa kutemaan meriin. Lisääntyminen edellyttää vähintään 26 promillen suolapitoisuuden, joten Suomen merialueilla (suolapitoisuus korkeintaan 10 promillea) se ei pysty lisääntymään. Pystyy muiden taskurapujen tavoin liikkumaan pitkiä matkoja myös kuivalla maalla. Teoriassa rapu on voinut mönkiä Espoonlahteen laskevaa puroa pitkin Nöykkiöön ja jalkautunut kuivalle maalle, mutta todennäköisemmin se on jäänyt Espoonlahdessa jonkun nöykkiöläisen kalamiehen verkkoon ja kuljetettu Nöykkiöön, jossa se vikkelänä otuksena on karannut tai tarkoituksellisesti vapautettu. Kuva: Petra Wager
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Törmäsimme tähän kasviin retkeillessämme Sallan alueella. Kasvikirjoista emme löytäneet kuitenkaan tälle nimeä. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä tämä on. Kuva: Juha Järvinen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Elokuun 2. päivänä onnistuin kuvamaan karvattoman oravanpoikasen. karvoja oli päässä sekä hännässä. En ole nähnyt tätä oravaa uudestaan. Mistä tälläinen johtuu. Paikalla oli muitakin isompia oravia ja tämä orava sai olla rauhassa, mutta katosi melko pian. En saanut kuin yhden kuvan ja kuvauspaikka oli Keravalla. Kuva: Leif Ekblom
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Koskeloiden kiihdytyskisat. Kuva: Heikki Kinnunen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Pihallamme Lahden Jalkarannssa kasvaa kymmenkunta jalkapallon kokoista jättikuukusta. Olen kuullut, että ovat melko harvinaisia. Onko näin? Kuva: Markku Aaltonen, Lahti
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvan mukainen sieni löytyi Nuuksiosta 22.8 sieniretkellä. Kaunis katsella, mutta jätimme sen paikoilleen. Menetimmekö suuren makunautinnon? Mustia torvisieniä löytyi viisi kiloa, ei turha retki. Kuva: Risto Jokinen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mikä on sienen nimi? Ennen en ole tuollaista nähnyt. Kuva: Kari Honkaharju
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sienen koko kerättäessä noin 10cm, harmaa ja lokeroinen. Tuoksu ei ole korvasienen tuoksu, vaan vaikkapa jonkin formaliinin tyyppistä, ei kuitenkaan epämiellyttävä ja väri ei täsmää. Sienellä ei myöskään ole "jalkaa" edes siinä määrin kuin korvasienellä, vaan koko sieni näkyy (kuva) kasvavan salaatinomaisesti "kantapisteestä". Kuivaa sientä maistettaessa ei erotu erityistä makua tai pistävyyttä. Kasvupaikka on nurmikko rantatontilla. Kuva: Jukka-Pekka Sepperi
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Heinäkuun loppupuolella rantakäärme loikoili ulkoterassimme viereisessä katajassa noin tunnin ja piti myös ukkossadetta. Tämä tapahtui Lohjanjärvellä Helperin saaressa. Kuva: Irma Boman
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin heinäkuussa 2011 kuvailemassa Iisalmessa pienen metsälammikon elämää. Kuvatessani huomasin, että lammikon pinnalla vilisee hämähäkkien ja vesimittareiden lisäksi joitain pieniä olioita. En yrittänyt niitä sen kummemmin kuvata, mutta tässä oheisessa hämähäkkikuvassa tällaisia olioita kuvassa näkyy. Väriltään ne ovat punaisia ja ulkonäkö muistuttaa etäisesti nallekarkkia, pituutta niillä on n. 2 mm. Lisäksi niillä näyttäisi olevan jonkinlaiset tuntosarvet ja jalkoja. Osaisitteko kertoa, mitä nämä pienet oliot ovat? Kuva: Janne Nieminen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kalan tunnistus ei ole selvinnyt etsinnöistä huolimatta. - väri kuten kuhalla - ei suomuja - pinta niljakas / lievästi limainen - pää ruma ja pelottava - pituus n. 30cm - lihan väri punainen - on vielä mökkini pakastimessa Kala oli tarttunut 35mm:n siikaverkkoon keski- Päijänteellä heinäkuun puolivälissä 2011. Kuva: Tapio Tanninen
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Isossakyrössä pohjanmaalla on tällainen kaveri pihapiirissä ja ollut jo pari kesää. Onko tämä yleistä vai harvinainen laatuaan? Pitääkö paikkaansa, että "normioravat" hylkivät tällaista valkoista yksilöä , koska pihapiirissä olevat kolme "normioravaa" ovat yhdessä, mutta tämä on yksin? Kuva: Anna-Leena Lehtola
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat "Lentomuurahainen" rakentaa hiekasta kekoja, joiden pohjalla on kulkureikä. Kekoja on mökin saunapolulla useita satoja. Kekojen halkaisia on noin 5 cm. Itse ötökkä on noin sentin pituinen. Mikähän ötökkä on kyseessä? Onkohan maan alla kokonainen kaupunki jossa muurahaiset asuvat? Kuva: Jari Suokivi
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tässä kuva viime kesältä Jaalan Ruuhasjärveltä. Kyyn uintimatka yli järven, souturetkellä kuvattuna. Kuva: Miia Mustonen, Kouvola
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuva otettu Kangasniemellä kauppilan kylässä. Oletan että tämä on vaskitsa, jonka pitäisi olla aika harvinainen täällä päin. Ei ole ainakaan 20 vuoteen tullut vastaan. Kuva: Erkki Drischenko
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tervehdys täältä Lapinkeskuksesta. Mökimme sijaitsee Ranualla 45 km. Rovaniemeltä Ranualle päin Välijoentien varessa. Siellä pyöränselästä hoksasimma tien vieressä mielenkiintoisia kukkia. Tikankontteja oli rinteessä paljon enemmänkin. Näkymää voisi sanoa ihan orkideaniityksi. Olemme muinakin vuosina nähneet muutamia, mutta tänä vuonna kukkia on runsaasti. Onko tällainen esiintymä kuinka tavallinen täällä Lapinperukoilla? Kukat olivat komioita ja mielestämme varsin kookkaita n. 30-40cm korkeita. Kuva on otettu 7-8. kesäkuuta. Kuva: Arja Remes, Kemi
Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Löytyi verkosta - kaksi yksilöä. Selvästi erottuva pää. Mitta suunnilleen näkyy kuvassa. Merikarvialla 28.5.2011. Mikä on kuvassa? Kuva: Heikki Hulkkonen

  Kuuntelijoiden aikaisemmin lähettämiä luontokuvia

Lapset toivat pihasta löytämänsä erikoisen voikukan sisälle tarkasteltavaksi. Kasvissa on ehkä noin kymmenkunta kukintoa nauhamaisesti peräkkäin. Kaikilla kukinnoilla on yhteinen litteä ja ontto varsi. Kuinka yleinen tuollainen kukka on? En ole itse ainakaan aiemmin samankaltaista nähnyt
Kasvit ja maisemat
päivitetty 15.2. klo 15:31
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Kuvassa pihallamme käydyt siilien kosiomenot 6.5.2011. Sulho on pienempi ja morsian suurempi siili. Tosin tässä tarinassa kävi niin, että ruokailu-ajan koittaessa sulho valitsikin morsiamen sijasta maistuvan ilta-aterian.
Nisäkkäät
päivitetty 15.2. klo 15:38
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Ampiainen kaiveli terassin kuivaa puuta pesäaineeksi.
Selkärangattomat
päivitetty 15.2. klo 15:28
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Tällainen komistus ilmestyi pihapiiriimme huhtokuun alussa 2011. Seurasi touhujamme koko päivän muutaman metrin päästä ja kulki perässämme. Kävi jopa patiollakin. Oli erittäin rauhallinen yksilö ja asteli ylväästi. Söi välillä vuorimännyn neulasia ja pensastuijan lehviä, ottipa päälle "ruokaperäisetkin". Yöaikaan oli jatkanut omille teilleen. Tuleeko useinkin metso pihapiiriin ja onko tämä korpimetso vai?
Linnut
päivitetty 15.2. klo 15:29
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Ulkorakennuksemme eteläseinustalla loikoili yhteensä 9 rantakäärmettä, joista osa alkoi kiivetä ruusukehikkoa pitkin seinää ylös. Ne livahtivat vuorilaudoituksen taakse seinän väliin. Osa pudottautui sieltä taas maahan. Kuinka tyypillistä tällainen käyttäytyminen on? Onko mahdollista, että naaras munii seinän väliin?
Kalat ja matelijat
päivitetty 15.2. klo 15:33
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Muualla Yle.fi:ssä