NAO-indeksi

Lyhenne NAO tulee sanoista North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin heilahdus (oskillaatio). Indeksi kuvaa Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen välistä suhdetta. Mikäli Islannin tienoilla oleva matalapaine on syvä, on NAO-indeksi tällöin vahvasti positiivinen. Tilanteessa, jossa paine-ero Islannin ja Azorien välillä on pienempi, on NAO-indeksi vastaavasti negatiivinen.

NAO-indeksin ollessa positiivinen ilmavirtaus käy Suomeen lounaasta. Yleensä näissä tilanteissa matalapaineita liikkuu sateineen tiuhaan tahtiin Suomen yli koilliseen. Matalapaineet tuovat tällöin mukanaan lauhaa ja kosteaa ilmaa. Tilanne oli tämä useampana talvena peräkkäin 2000-luvulla, joulukuu 2006 on tästä hyvä esimerkki. Tuolloin mitattiin monilla paikkakunnilla maan etelä- ja keskiosassa ajankohdan lämpöennätyksiä.

NAO-indeksin ollessa negatiivinen matalapaineiden reitti ja myös tuulen voimakkuus on toisenlainen. Pohjois-Euroopassa lounaistuulet ovat heikompia ja ilmavirtaus käy meille pikemminkin idästä tai koillisesta. Suomen itäpuolella on laaja manneralue, näin ollen merkitsevät itäiset tuulet meillä talviaikaan kuivempaa ja samalla myös kylmempää säätä. Parin viime talven aikana NAO-indeksi on ollut keskimäärin negatiivinen. Vastaavasti 1990-luvulla indeksi oli pitkään vahvasti positiivinen.

Keskimäärinen NAO-indeksi vuosina 1950 - 2010 (Yle Uutisgrafiikka)

NAO-indeksi on käyttökelpoisin talvikuukausina, joulukuusta maaliskuuhun. Kesäkuukausina indeksin avulla ei voi tehdä arvioita Suomen säästä. Lisäksi on syytä muistaa, että NAO-indeksi kertoo lähinnä vallitsevasta olotilasta ilmakehässä, sen avulla ei voi tehdä pitkäaikaisia ennusteita esimerkiksi kuukausien päähän. Myöskään kaikkia indeksin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ei tällä hetkellä tunneta, esimerkiksi muutokset merivirroissa voivat osaltaan vaikuttaa heilahtelun voimakkuuteen.

Aiheesta muualla:

Yhdysvaltain ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos