Kysy säästä ja sääilmiöistä |

Miten sumu syntyy?

Sumu on mielenkiintoinen sääilmiö. Etenkin merialueilla sumu voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita näkyvyyden ollessa erittäin huono. Toisaalta sumu voi luoda myös kauniita maisemia. Mitä sumu oikeastaan on ja miten tämä meteorologienkin mielestä haastava ilmiö syntyy?

Sumut voidaan jakaa neljään eri luokkaan syntymekanisminsa perusteella: Säteilysumuihin, siirtymäsumuihin, haihtumissumuihin ja sekoitussumuihin
Sumut voidaan jakaa neljään eri luokkaan syntymekanisminsa perusteella Kuva: Yle Uutiset

Sumu on ilmassa leijuvia erittäin pieniä vesipisaroita - ikään kuin maanpinnalla oleva pilvi. Jos meteorologinen näkyvyys on alle 1 km, on kyseessä sumu. Näkyvyyden ollessa 1...10 km, puhutaan udusta. Mikäli sumupisarat kasvavat tarpeeksi suuriksi, satavat ne tihkusateena alas. Sumupisaran syntyminen edellyttää, että ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy nestemäiseksi pisaraksi.

Sumuja ennustettaessa meteorologi seuraa esimerkiksi tuulen kehittymisen lisäksi etenkin kahta suuretta: Ilman lämpötilaa sekä kastepistettä. Ilmatieteen laitoksen Ilmakehä-ABC määrittelee kastepisteen seuraavasti: "Kastepiste on se lämpötila, jossa ilmassa kulloinkin oleva vesihöyry riittää tekemään ilman täysin kyllästyneeksi. Suhteellinen kosteus on silloin 100 %."

Kun kastepiste ja lämpötila kohtaavat joko ilman jäähtyessä tai kosteuden lisääntyessä (ts. kastepisteen noustessa), alkaa vesihöyry tiivistyä ja edellytykset sumun syntymiselle ovat olemassa. Aina sumua ei kuitenkaan tässä tilanteessa synny. Esimerkiksi tarpeeksi kova pakkanen voi estää sumupisaroiden syntymisen. Tällöin vesihöyry saattaa härmistyä suoraan jääkiteiksi.

Sumut voidaan jakaa neljään eri tyyppiin riippuen siitä, miten ne syntyvät. Säteilysumua syntyy, kun maanpinta jäähtyy ulossäteilyn seurauksena. Näin käy etenkin selkeinä ja heikkotuulisina syysöinä. Maanpinnan jäähtyminen viilentää myös pinnan läheistä ilmakerrosta, mikä mahdollistaa vesihöyryn tiivistymisen sumupisaroiksi. Siirtymä- eli advektiosumua kehittyy etenkin rannikkoseuduilla sekä merialueilla. Siirtymäsumua syntyy kun lämmin (ja kostea) ilma jäähtyy kylmässä ympäristössä. Keväällä yleisin tilanne on, kun mantereelta virtaa lämmintä ilmaa kylmän meren ylle, tai syksyllä, kun lämmin meri-ilma virtaa kylmälle maalle. Siirtymäsumu on yleisin sumutyyppi.  Haihtumissumua esiintyy, kun lämmin vesi haihtuu kylmään ilmaan. Jos esimerkiksi avoimen meriveden ylle virtaa tarpeeksi kylmää pakkasilmaa, syntyy sumua, jota kutsutaan myös merisavuksi. Voidaan puhua myös järvi- tai jokisavusta. Sekoitussumu on etenkin mökkiläisille tuttu ilmiö. Sekoitussumua muodostuu tyypillisesti järvillä ja merenlahdilla kesä- ja syysöinä. Notkossa olevan vesistön yläpuolella ilma on lämpimämpää, mutta kosteampaa kuin läheisen maa-alueen ilma. Kun lähelle kastepistettä jäähtynyt viileää ilmaa alkaa auringon laskettua valua rinteitä pitkin alas notkossa olevan vesistön ylle, tapahtuu vesistön yllä tiivistyminen ja syntyy paikallinen sumualue.

Sumun syntymisen ennustamisessa täytyy huomioida siis monia asioita, mikä tekee siitä niin haastavaa. Vielä haastavampaa voi kuitenkin olla sumun jo synnyttyä sen ennustaminen, milloin se lopulta hälvenee.

Aluejako sääennusteissa

Säägrafiikka: Aluejako sääennusteissa

Missä on maan keskiosa? Kuuluuko pääkaupunkiseutu länteen vai itään? Sääennusteiden aluejakoa on selvitetty täällä

Ylen tv-lähetysten sääsymbolit

Säägrafiikka: Ylen sääkartan symboleja

Sadetta vai sadekuuroja? Mitä tarkoittaa violetti katkoviiva sääkartalla? Vastauksen kysymyksiin löydät täältä.

Tuorein sääennuste

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä