Dutki: Maid Suomas leamaš kolonialisma
Veli-Pekka Lehtola almmustahtii girjjis "Saamelaiset suomalaiset" 3.2.2012 Siiddas.
Govva: YLE / Vesa Toppari
Sámit vásihedje maid Suomas kolonialismma dahjege vealahanpolitihka 1800-logu loahpas 1900-logu beallemuddui. Dát boahtá ovdán sámi dutki Veli-Pekka Lehtola ođđa historjágirjjis "Saamelaiset suomalaiset, kohtaamisia 1896 - 1953".
Lehtola čuoččuha girjjistis, ahte Suoma vealahanpolitihkka lei goittotge várrugabbo go Norggas, gos dáruiduhttin lei čállon lágaide.
- Suomas lei dakkár dásseárvojurddašeapmi, mas buohkain galge leat seammalágan rievttit, muhto geasge eai lean erenoamáš rievttit.
- Rievttit gal ledje, muhto dat ledje suomagillii ja suopmelaš árvvuid mielde. Dat maid sorddii sápmelaččaid, daningo unnitlohku ii ožžon makkárge erenoamáš ovdduid, oaivvilda Lehtola.
Govaid duohkin máinnas
Sápmelaš suopmelaččat dahjege suomagillii "Saamelaiset suomalaiset" -girji lea Lehtola deháleamos buvtta. Nu son goit ieš oaivvilda.
- Dutkanbargu ja čállin válddii moaddelogi jagi. Ieš girjji čállin bisttii golbma-njeallje jagi, muitala girječálli.
Suomagillii čállon girjjis leat 530 siiddu ja ollu govat. Girječálli dadjá, ahte son lea geahččalan gávdnat juohke gova duohkin muitalusa.
- Doppe lea okta govva, mii lea váldon boldojuvvon Avvilis. Mun gávdnen dakkár olbmo, guhte ii lean govas, muhto son lei leamaš áibba bálddas, go govva váldui.
Ohcejohkii eai hálidan geainnu
Girjjis leat erenoamáš dieđut ovdamearkka dihte 1920- ja 1930-loguin, dan áiggis go Ohcejoga ja Beahcáma hálidedje suodjalit. Dáid guovlluid hálidedje autonomalaš sámi guovlun, gos ii livčče galgan hukset ollege geainnuid. Ággán lei, ahte geainnuid fárus boađášii vierrokultuvra. Váldoservodat ii goittotge ádden sápmelaččaid jurdagiid.
Dutki Veli-Pekka Lehtola "Suomalaiset saamelaiset" -girjji almmustahttindilálašvuohta dollojuvvui bearjadaga Siiddas.
YLE Sápmi / Maiju Saijets