Čearddalaš dovddaldagat
Govva: Yle / Vesa Toppari
Okta boarráseamos sápmelaš dovdomearkkain lea gákti. Iešguđet sámeguovllus ja -čearddas lea iežaslágan gákti, mas leat aiddo dan guvlui gullevaš málle, hearvvat ja ivnnit.
Go sápmelaččat čoahkkanit guhkes gaskkaid duohken oktii, de gávtti vuođul sii álkit dovdet guđe guovllus olmmoš lea eret. Ovdamearkka dihte Suoma bealde sámegávttis leat vihtta váldomálle: "Eanodaga málle", "Ohcejoga gákti", "Anáraš málle", "Vuohču gákti" ja nuortalaččaid gákti.
Gákti leage okta sápmelaš iešdovddu mearka. Gávttit sisdollet ollu kulturdieđu. Gákti sáhttá muitalit olbmo sosiálalaš duogáža. Ovdamearkka dihte Eanodaga ja Guovdageainnu bealde gávtti ivnnit, materiála, hearva- ja čikŋavallji čájehit maiddái jábálašvuođa.
Sápmelaččat ožžo oktasaš leavgga jagis 1986. Dalle sámiid 13. konfereansa Åres dohkkehii sámi leavgga, man hábmengilvvu lei vuoitán Astrid Båhl. Leavggas lea riekkis beaivváža ja mánu symbolan. Leavgga čiŋahit njeallje árbevirolaš sámi ivnni.
Sámi álbmotbeaivi lea guovvamánu 6. beaivve. Dat muittuha das, ahte dán beaivve jagis 1917 sápmelaččat dolle vuosttas oktasaš konfereanssa Troandimis. Sámi álbmotbeaivi lea maiddái sápmelaččaid almmolaš leavgabeaivi.
Sámi álbmotlávlla lea "Sámi soga lávlla". Dan lea čállán Unjárgga oahpaheaddji ja Norgga stuorradikki vuosttas sápmelaš áirras Isak Saba (1875-1921). Sámiid konfereansa dohkkehii Sámi soga lávlaga álbmotlávllan 15.8.1986. Šuoŋa dasa lea ráhkadan Arne Sørlie.