Kansalliset tunnukset
Kuva: Yle Sápmi
Saamelaisten näkyvimpiä kansallisia tunnuksia ovat saamen puku, gákti, sekä saamen lippu.
Yksi vanhimmista saamelaisten tuntomerkeistä on saamen puku. Jokaisella saamelaisalueella ja -ryhmällä on oma pukunsa, jossa on seudulle tyypillinen malli, koristeet ja värit.
Kun saamelaiset kokoontuvat yhteen, on puvun perusteella helppo havaita miltä alueelta puvun kantaja tulee. Suomessa käytetään viittä eri saamen pukua: Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Vuotson ja kolttasaamelaisten pukua.
Saamen puku on yksi saamelaisen itsetunnon merkeistä. Saamen pukuun liittyy useita piirteitä, jotka sisältävät paljon kulttuurista tietoa, ja puku saattaa jopa kertoa ihmisen sosiaalisesta taustasta. Esimerkiksi Enontekiön ja Koutokeinon puvun värit, materiaali ja koristeet kertovat kantajansa vauraudesta.
Usein tiedotusvälineissä keskustellaan siitä, kuka ja missä yhteyksissä saamenpukua voi käyttää ja annetaanko esimerkiksi ulkomaalaisille matkailijoille saamelaisista ja saamelaisten kulttuurista oikea kuva.
Saamen lippu hyväksyttin 15.8.1986 saamelaisten 13. konferenssissa Åressa. Lipun on suunnitellut Astrid Båhl. Lipun aihe tulee noitarummun kuviosta ja värit ovat saamelaisten perinteisiä värejä. Rengas kuvaa auringon ja kuun kehää.
Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta ensimmäisen 1917 Trondheimissä pidetyn saamelaiskonferenssin muistoksi. Kansallispäivä on myös saamelaisten yleinen liputuspäivä.
Saamelaisten kansallislaulun on kirjoittanut uuniemeläinen opettaja ja ensimmäinen Norjan Stortingetin saamelaisedustaja Isak Saba. "Saamen suvun laulu" - "Sámi soga lávlla" hyväksyttiin 15.8.1986 viralliseksi saamelaisten kansallislauluksi. Kansallislaulun on säveltänyt Arne Sørlie.