Uutistausta: Uskonnolliset tavat

Eri uskontoihin liittyvät tavat ja symbolit ovat nousseet esille Euroopassa viime vuosina. Ranskassa ja Belgiassa on säädetty laki, joka kieltää kasvohunnun käytön. Suomessa on puhuttu esimerkiksi siitä, voidaanko koulujen kevätjuhlassa laulaa suvivirttä, joka on kristillistä perinnettä. Lisäksi Suomessa on pohdittu sitä, onko rukoushetken kieltäminen työpaikalla syrjintää.

Vähän aikaa sitten syrjintälautakunta otti Suomessa kantaa siihen, onko rukoushetken kieltäminen työpaikan sosiaalitiloissa syrjintää. Lautakunta oli sitä mieltä, että rukoushetken kieltäminen ei ole syrjintää. Lautakunta hylkäsi valituksen, joka oli tehty siksi, että työnjohtaja kielsi muslimityöntekijöiden rukoushetken.

Syrjintälautakunta sanoo, että työpaikalla ei sallita mitään uskonnollisia hartaushetkiä. Siksi valittaja ei joutunut huonompaan asemaan kuin muut työntekijät.

Syrjintälautakunnan mielestä rukoushetket työpaikan taukotiloissa voivat johtaa siihen, että muut kuin islaminuskoiset työntekijät joutuvat olemaan mukana rukoushetkissä. Lautakunta on sitä mieltä, että ketään ei voi pakottaa olemaan mukana vieraan uskonnon rukoushetkissä.

EU-maista Ranska ja Belgia ovat kieltäneet kasvohunnun käytön. Ranskassa asuu yli viisi (5) miljoonaa muslimia. Heistä enintään 2000 käyttää niqabia tai burkhaa, jotka peittävät kasvot. Belgiassa on arviolta alle 300 naista, jotka käyttävät burkhaa tai niqabia.

Ranskassa oikeus on jo antanut tuomion kasvohunnun käyttämisestä. Syyskuussa oikeus määräsi sakkoja kahdelle naiselle, jotka saivat tuomion pukeutumisesta niqabiin. Niqabi peittää naisen vartalon kokonaan, vain silmät näkyvät. Jos seuraava oikeusaste pitää tuomion voimassa, naiset aikovat valittaa siitä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Naisten asianajaja sanoo, että huntukielto tarkoittaa naisille kotiarestia. Naiset eivät voi mennä esimerkiksi kaupungille ilman niqabia, koska heidän uskontonsa kieltää sen.

Belgiassa voi saada 135 euron sakot ja seitsemän (7) päivän vankeustuomion huntukiellon rikkomisesta. Ranskassa rangaistus on 150 euroa, jos huntukieltoa rikkoo monta kertaa. Lisäksi henkilö, joka pakottaa naisen käyttämään kasvohuntua, voidaan tuomita 30 000 euron sakkoihin ja vuodeksi vankilaan.

Suomessa on puhuttu siitä, kuinka paljon uskonto saa näkyä koulun joulujuhlissa ja kevätjuhlissa. Opetushallitus on sitä miltä, että suvivirren laulaminen tai jouluevankeliumin lukeminen ei tee juhlasta uskonnollista tilaisuutta. Jos oppilas kokee, että juhla loukkaa häntä, hänen ei tarvitse olla mukana juhlassa. Myös eduskunta on sitä mieltä, että juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria.

Koulut voivat kuitenkin itse päättää, millaisia joulujuhlia ja kevätjuhlia ne järjestävät. Juhlan voi järjestää esimerkiksi niin, että joulun uskonnolliset traditiot ovat juhlan alussa tai lopussa. Silloin oppilaat, joita uskonnolliset traditiot loukkaavat, voivat olla pois juhlasta niiden aikana.

• Vastaa Uutistaustan kysymyksiin