Helatorstai ja helkajuhla

1800-luvulla helatorstai oli yksi vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä.

Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Päivä on virallinen pyhäpäivä useimmissa Euroopan maissa.

Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai.

"Helalauantaita" vietetiin 1973-91

Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä.

Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Suomessa helatorstai oli vuosina 1973-1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, joka vastaa merkitykseltään mm. englannin Ascension daytä.

Helkajuhla hätisti pahat henget

Helavalkeat eli toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helkajuhlan eli toukojuhlan aikana.

Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien karkottamiseksi helatorstain aatosta tai helluntaisunnuntaista lähtien helkajuhlien kunniaksi. Juhlissa juotiin simaa, tanssittiin ja leikittiin kesäleikkejä.

Karja oli usein päästetty helavalkeiden aikaan ensi kertaa pitkän talven jälkeen laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Tapa tunnetaan Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta.

Yle Teksti-TV
Lähteet: Wikipedia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Julkaistu: 16.05.2012

[an error occurred while processing this directive]
Muualla Yle.fi:ssä